paappani kuoli tammikuussa. Hän oli pitkän aikaa sairas, halvaantunut yms. Huone jossa hän nukkui, oli aina lämmin ja vastaanottavainen, sinne oli mukava mennä, nyt vaikka huone ei käytössä olekaan, tunnearvon vuoksi, käydään siellä aika ajoin jotain hakemassa tai viemässä. Huoneesta on tullut paapan kuoleman jälkeen todella kylmä, iltaisin hengitys höyryää, vaikka lämmitys on täysillä ja lämpötilan pitäisi olla sama kuin muualla talossa. Joskus olen koittanut patteria, joka on tulikuuma, ja silti huoneessa ei tarkene sisävaatetuksella. Ovi on aina auki, josko se auttaisi lämpötilaan, silti kylmyys ei tule pihalle huoneesta, niinkuin siinä olisi läpinäkyvä ovi. Huoneessä ollessa tulee myös vaivautunut olo, niinkuin joku istuisi takana, jos siellä käy hämyiseen aikaan, voi sivusilmällä aistia/nähdä hahmon liikkuvan. Huoneesta myös kuuluu omituisia kolahduksia, samanlaisia mitä kuului silloin kun paappa eli, laatikon kiinnitönäisyä yms.
Tiedän että tää kuulostaa omituiselta ja kaikki ei usko tähän, mutta musta tuntuu niinkuin siellä huoneessa olisi joku. Voiko olla että vaikka paappa oli lämmin ihminen jolle ei jäänyt ns selvittämättömiä asioita, niin se joku/jokin joka on tullut takaisin ei välttämättä ole sama turvallinen henkilö. Paappani oli sodassa surmannut useammankin ihmisen henk. koht. Vihollisia!, voisiko olla että joku surmatuista sieluista tuli nyt meitä jälkeläisiä kiusaamaan.
Muuten talossa ei ole epämiellyttävä olla, pimeällä ja varsinkin yksin tai kaksin ollessa nämä äänet ja tunteet vahvistuvat!
Kertokaa omia kokemuksianne olisin niistä kiitollinen!
Tiedän että tää kuulostaa omituiselta ja kaikki ei usko tähän, mutta musta tuntuu niinkuin siellä huoneessa olisi joku. Voiko olla että vaikka paappa oli lämmin ihminen jolle ei jäänyt ns selvittämättömiä asioita, niin se joku/jokin joka on tullut takaisin ei välttämättä ole sama turvallinen henkilö. Paappani oli sodassa surmannut useammankin ihmisen henk. koht. Vihollisia!, voisiko olla että joku surmatuista sieluista tuli nyt meitä jälkeläisiä kiusaamaan.
Muuten talossa ei ole epämiellyttävä olla, pimeällä ja varsinkin yksin tai kaksin ollessa nämä äänet ja tunteet vahvistuvat!
Kertokaa omia kokemuksianne olisin niistä kiitollinen!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Äitini vanhalla kotitilalla, jonka omistaa nykyisin enoni, on monenlaisia outoja tapahtumia. Esimerkiksi vanha riihi mäen päällä, tilalle kulkevan päätien vieressä, on omituinen tunnelma. Riihi on jotenkin luotaan työntävä ja tunnelma siellä on riipivä, en edes lapsena serkkuni kanssa halunnut mennä lähellekään. Riihessä nimittäin pidettiin vainajia yön tai useamman yli ennen kuin ne sitten haettiin. Niin tässäkin riihessä pidettiin, riihi on enemmänkin inspiroinut minua itseäni kirjoittamaan kauhutarinoita ihan fiktiiviseltä pohjalta, mutta kuitenkin tilalla tapahtuu vaikka mitä, ja aina kun joku siellä ollut on kuollut on tämän kuoleman jälkeen tapahtunut aina jotain. Esimerkiksi äitini isän tai ukin, en muista kumman, syntymäpäivänä tapahtuu jotain erikoista. Esimerkiksi viime vuonna enoni vaimo ja eno kuulivat miten joku käveli tuvassa ja kokeili kammarin ovea, niin että sen kahva kääntyi hitaasti, ja tuvan ovi oli lukossa sinne ei noin vain päästä. Sitten seurasi hetken hiljaisuus, ja enoni avasi kammarin lukitun oven ja kohtasi vain pimeyttä. Ilmeisemmin pellon suo, kätkee sisälleen jotain omituista, koska enoni näki veljensä, eli toisen enoni kanssa lapsena mustat kärryt aavehevosien vetämänä pellon yllä, toisen kerran aikuisiässä samaan aikaan, ja viime syksynä uudestaan. En tiedä mitä siellä on mutta omituista nähdä samat kärryt aika ajoin viiltävän peltosuon yli. Tilalle mahtuu tuhat ja yksi tarinaa, mutta kertomasi mukaan on nuo tapahtumat niitä yleisimpiä. Eli joku on jossain viettänyt pidempään elinaikanaan jää "Sielu" jotenkin harhailemaan vielä paikoilleen. Jotkuthan vasta aloittavat jos vaikka joku vanha talo restauroidaan voi kummittelu alkaa, ja loppua vasta sitten kun asiat palautetaan entisensä näköiseksi. Itse äitini kotitilalla en ole käynyt vuosiin, eikä paikka enää ahdistanut niin paljon kun sen tupa restauroitiin ja sitä rataa, mutta kuitenkin, tilalla on jotain tai jokin, joka saa minut ja hyvin usean sukumme jäsenistä pysymään poissa . . . tai ainakaan vierailemaan kovinkaan mielellään... eikä se jokin ole sukuvihaa vaan se "selittämätön voima" :)
Tuli vielä mieleen mikä jäi kirjoittamatta eli yleensä kun nämä "tuntemukset" ovat oikein vahvoja, ei välttämättä pahoja vaan sellaisia tunteita että kuin ei olisi yksin siinä huoneessa niin seuraavana yönä näen painajaisia paappaan liittyen, sellaisista asioista joita hän ei olisi ikinä tehnyt eläessään. Tällöin myös aina herään unesta ja makuuhuoneeseen on tullut uskomattoman kylmää ilmaa, joka kyllä sitten lämpenee kun laittaa valon päälle.
On kyllä omituista tämä elämä. Luulen että voi myös olla kyse siitäkin että päivää ennen kuolemaansa paappa vietiin sairalaan, hän oli todella surullinen silloin, ei pystynyt puhumaan mitään. Kukaan meistä ei nähnyt häntä sen jälkeen. Viimeinen mielikuva on itkeästä paapasta istumassa auton etupenkillä.... =(
"Luulen että voi myös olla kyse siitäkin että päivää ennen kuolemaansa paappa vietiin sairalaan, hän oli todella surullinen silloin, ei pystynyt puhumaan mitään. Kukaan meistä ei nähnyt häntä sen jälkeen. Viimeinen mielikuva on itkeästä paapasta istumassa auton etupenkillä.... =("
Teorioita...
A. Pappaanne jaivat tosiaan vaivaamaan jotkut sodanaikaiset jutut, joita han mietti ennen kuolemaansa. Han olisi ehka halunnut saada jonkinlaisen "synninpaaston" niista?
B. Han ei yksinkertaisesti halunnut kuolla, mutta tiesi kuolevansa.
Molemmat jutut saattaisivat aiheuttaa tuollaista "tilaan juuttumista".
puhui usein kuolemasta ja toivoi haudan lepoon pääsyä. aika ilkeätä jos hän ei sinne lepoon päässytkään. Joskus hän kyllä kertoi että näkee sodan ajoilta painajaisia niistä miehisstä, naisista ja lapsista joita on tullut enemmän tai vähemmän tarkoituksella tapettua. Mutta kukapa ei näkisi jo 19 vuotiaana pitää äidin helmasta lähteä sotimaan maansa puolesta. Oli tarkoitus hyvä tai ei niin murhista pitää kuitenkin maksaa...
Vainajat laskevat huoneen lämpötilaa. Taitaa pappa vielä sielä köpötellä.
Tässä sinulle mitä sinun täytyy tehdä. Sinun täytyy mennä huoneeseen vaikka et haluaisi. Ota raamattu mukaan(paras olisi vanha raamattu mitä tiedät pappasi käyttäneen)! Aseta raamattu pöydälle tai sängylle, polvistu ja sulje silmäsi vaikka tuntuisi että joku katselee ja lue isä meidän rukous! Tämän jälkeen pyydä pappaltasi anteeksi jos anteeksi pyydettävää on ja kerro että annat hänelle syntinsä anteeksi ja että korkeampi voima vapauttakoon hänen sielunsa. Tämä osoittaa että pappasi oli sinulle rakas ja haluat hänelle rauhan, jumala rakastaa meitä kaikkia joten huoneessa pitäisi alkaa jonkin ajan kuluttua lämmetä ja sydemessäsi tuntuu lämpöä.
joka on vuodelta 1789. On sukuperintö..