Että huomioitaisiin? Olen v.-49 synt., 5 -vuotiaasta lähtien tehnyt töitä (porkkanapenkkien kitkeminen, sokerijuurikaspellolla harventaminen jne.) ja vuosien mittaan työvuosia on kertynyt 30, yrittäjänä ja työllisenä. Nyt en tee "mitään". Jos keskusteluihin poikkean, aina kysytään "mitä teet työksesi", jos sanon, "kotosalla työskentelen" -ei ketään kiinnosta jatkaa keskustelua. Hmm. onko niin, että ainoastaan toiselle työtä tekevät kiinnostavat? Keskustelua ei synny, jos et ole "työelämässä"?
Onko oltava töissä tässä iässä?
hyljätty.
231195
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
1943 syntyneenä lopetin vakituisen työn 53-vuotisena.
Työsopimukseni purettiin perusteitta.
Sen jälkeen eri mittaisia pätkiä ja 2002 alkaen täystyöttömyys.
Lopareiden jälkeen sanoin suoraan saaneeni lopputilin. Osa "ystävistäni" ( ne rehelliset ) olivat avoimen vahingoniloisia, osa yritti peitellä sitä.
Jatkoin kyllä keskustelua heidän työasioistaan.
Useimmat tuntuivat kiusaantuvan koska en tuntenut tarvetta selittelyyn syistä tai tulevaisuuden suunnitelmistani.
Ilkeyttäni hiersin kateellisten työllisten sisikuntaa kertoilemalla 3kk:n työnhakumatkoista Espanjaan tai kehuen työttömyyskorvausten pienuuden hyviä puolia. Kahden viikon Karibian risteilyjen kustannusten rinnalla päivärahojen menetyksellä ei ole merkitystä.
Tai pienipalkkaisen vaimon etuja. Kun hän ottaa töistään rokulia 3:ksi kuukaudeksi niin ei tule paljon ansion menetystä.
Kaipa tuokin oli jonkinlaista kompensatiota. Tunnustan nauttineeni ilmeistä.
Jostain syystä minuun ei koskaan ole suhtauduttu suopean ylimielisesti tai kuulteni manattu loisia tai sosiaalipummeja.
Jossain määrin ystäväpiiri valikoitui.
Olen selittelemättä tyytyväinen.
Keskustelut sujuvat "jalostuneen" ystäväpiirini kanssa!
En ole milloinkaan kuullut, että kukaan olisi vahingoniloinen toisen työttömäksi joutumisesta.
Enkä ole kuullut noin katkeraa vuodatustakaan. Ystäväsikö ovat ne syylliset?
Olet saanut potkut lama-aikana, jolloin lama kosketti tavalla tai toisella puolta Suomen kansasta. Rohkenen epäillä, että ystäväsi olivat vahingoniloisia puhumattakaan mistään kateellisuudesta silloin tai nyt. - Tai mistä minä tiedän, miten vinksahtaneiden ihmisten kanssa seurustelet? Vakka kantensa valitsee.
jamatkustelen,olen ollut kotona neljävuotta,eikä ikävä ole päässyt yllättämään.Kaikki tutut jotka töissä kateellisia kun minun ei tartte työhön lähtiä,Ja vähemmän tututki jos tulee puhetta mitä teen ovat hieman kateellisia eikä kyllä kukaan ole lakannut puhumasta, kun on kuulet jotta olen kotona,Miehelläni on vielä työvuosia ainakin 15vuotta.Nautimme kun voimme matkustella ja viettää aikaa yhdessä kun ei tarvitse huolehtia molempien ansaittuja vapaita,jotta käykö ne yhteen Onnellinen työtön
jäisit yksin työttömänä. Olisitko silloinkin onnellinen? Joutuisit kaikki maksamaan niistä työttömyysrahoista ja eläke olisi tulevaisuudessa sen mukainen. Kuulostaako kivalta?
Olen omasta vapaasta tahdosta jäänyt pois työelämästä,eikä sillä väliä olisinko yksin,mutta kunolen kaksin,
Olen sijoittanut ja en tarvitse palkkatuloja,joten parempi jotta saa se joka ne tarvitsee
Tuo tilanne on toteutunut.
Kun minä jäin kotiin lopetti myös vaimo töissä käymisen juuri siksi, että meillä viimeinkin on yhteistä aikaa. Minusta olisi ollut hölmö tilanne jos toinen olisi jatkanut työn tekoa!
Totta kai se tuntuu eläkkeessä mutta eihän se tule yllätyksenä.
Jokainen saa eläkelaskelmansa haluamanaan ajankohtana.
Minun "menetykseni" on noin 800E/kk/brutto.
Vaimolla osa-aikaisen maketti-ihmisen pienestä palkasta johtuen vähemmän. Vaimon työeläkebrutto 537E/kk.
Olemme onnellisia!
Ps. Olimme alkaneet varautua tähän ratkaisuun jo parikymmentä vuotta sitten!
selviää, vaikka on yksinkin, puoli vuotta työssä, puoli vuotta työttömänä,kas puutarhurina lepään talvella ja hoidan suhteita,vietän aikaani lastenlasten kanssa,silti voi harrastaa,ja matkustellakin,..opintolainaakin makselen..-
- ei valittamista kunhan saa olla "suhteellisen" terve
Meillä taas mieheni on semmoisessa virassa jotta yhteistä aikaa kyllä on paljon osan voi tehdä etä työnä etenkin kesät kun olemme huvilalla Hän työskentelee sieltä ja voimme viettää laatuaikaa yhdessä
Ja miksi pakottaisin hänet luopumaan työstä jossa hän viihtyy ja kun työvuosiakin on vielä ainakin 15v Voimme matkustaa silloin kun haluamme kun hänvoi työnsä järjestää itse ja lomaa pitää kun on tarvis
ja jaoin kaikille sukulaisille niin paljon rahaa, ettei heidän tarvitse ikinä enää tehdä työtä ja me kaikki voimme loppuelämämme viettää yhteistä laatuaikaa täällä teneriffalla ja nauttia elämästämme. Valitettavasti ei ollut aikaa varautua tähän, olisimme lopettaneet työnteon jo 10 vuotta sitten, niin olisimme saaneet nauttia vielä enemmän.
Harmin paikka että hankimme aikanaan vapaa-ajan asuntomme manner-espanjasta!
1960 rakennettu, eristämätön talo. Lämmitys kaasukaminalla.
Rannassa yleensä tuulee. Emme viitsi olla siellä marraskuun puolivälin ja maaliskuun puolivälin välisenä aikana.
Ei kaikki aina mene "putkeen"!
Toisaalta, mantereella on enemmän tilaa liikkua eri kulttuurialueilla eikä aina törmää suomalaisiin.
Niin itsekäs olen, kun ei ole lottovoittoa eikä perintöä, etten ole sukulaisille jaellut mitään.
Vain lapsillemme!
Upeaa että sinä voit nauttia onnestasi!
Jos olet työikäinen ja -kykyinen niin silloinhan olet työtön!
Miksi, se on eri asia.
Saivarteluahan tämä on. Ei minunkaan pitäisi ilkeillä.
Vaimo on häjynä ja sanoo oikeasti työttömien saattavan loukkaantua suunsoitostani.
En tarkoituksella ilkeile.
Pitäisi kai omaksua tuo sama asenne, en ole työtön (mutta kun olen)!
Hullun papereita olen yrittänyt.
yrität. Senkus otat loparit jos ei työnteko kiinnosta.
Kyllä se työ on asia, joka määrää lähes kaikkea. Itse en voisi kuvitellakaan, että en olisi työssä - eikä paljoa toisten pienimuotoiset kotijutut kiinnosta.
Olen joutunut työttömäksi yli viisikymppisenä ja päässyt takaisin työelämään hyvään vakipaikkan. Arvostan suunnattomsti itseäni tuosta syystä enkä lainkaan ymmärrä ihmisiä, jotka haluavat työelämästä pois.
eikös se ole parempi kotina pienimuotoisesti puuhastella kun viedä joltain pololta joka tarvii rahaa tienistit
Mun puuhastelut on mitä on matkustelen aina kun miehellä on lomaa ja kuule niin kiirus on jotta ei sohvalla kerkiä kuin kääntymään
Onnellinen kotona
On ihana asia, että joku on innostunut ja motivoitunut työstään.
On myös ihana asia, jos joku esimerkiksi sairauden vuoksi pääsee eläkkeelle ja osaa siitäkin nauttia.
Siitä sairaudesta vai eläkkeestäkö?
ei PÄÄSTÄ eläkkeelle, silloin eläkkeelle j o u d u t a a n..
ihanaa nauttia!
Vaimoni on parantumattoman verisyövän johdosta sairaseläkkeellä.
Solumyrkyillä pystytään hoitamaan oireet niiden haittaamatta pahemmin normaalia elämää mutta
IHANA NAUTTIMINEN on kaukana kun elinikäennuste on tiedossa.
Toki matkustelemme niin paljon kuin vaimon labrakokeet ja lääkityksen säätö sallivat.
Sivullisesta se saattaa näyttää iiihanalta!
Luulisin, että nykyisin pitää olla epämiellyttävässä määrin sairas ennen kuin eläkkeelle pääsee.
Osa-ajat sun muut on eri asia!
Aiotko olla loppu elämäsi töissä? Kyllä muustakin voi keskustella kuin työstä. Olen itse v i e l ä
työelämässä, mutta en rasita tuttaviani työjutuillani enkä jaksa kuunnella toisten jaarituksia mitä pomo sanoi ja teki...
Onneksi meitä on moneen lähtöön!
Aktiiviaikanani minulla oli tehtäviä joiden sisältö antoi tyydytystä ja toimitusjohtajavaihe jopa vallan tunnetta, en olisi arvannut ennakkoon.
Samoin tietyssä määrin ympäristön arvostusta.
Joukossa oli myös ikäviä tehtäviä.
Kuitenkin 50 lopetin työnteon koska katsoin tehneeni osani ja ryhdyin etsimään elämästä muutakin.
Sen verran "raadollinen" olin, että nostin työttömyyskorvaukset.
7 vuotta harrastelin vaihtelua projektiluontoisten konsultointitehtävien ja työttömyysjaksojen välillä. Joukossa myös määräaikaisena tuotantopäällikkönä yhden PK-pajan kohentaminen.
Pari kuukautta säännöllisen työn lopetuksen jälkeen ajatuskin aamuisesta, toistaiseksi toistuvasta töihin lähdöstä, tuntui vastenmieliseltä.
Määräaikaiset projektit olivat eri asia.
Sain 500 päivää täyteen ja siirryin pari vuotta sitten työttömyyseläkkeelle.
Tämä ratkaisu sopi minulle erinomaisesti.
Kutsun sitä "pehmeäksi", asteettaiseksi laskuksi pitkäaikaistyöttömyyden kautta työttömyyseläkkeelle.
En suoraan sanoen ymmärrä ajatusmaailmaasi työn ylivertaisesta tärkeydestä veteraani-ikäiselle!
Ydinfysiikassakin on minulle käsittämättömiä asioita!
Mutta, työn iloa Sinulle!!
enää "pääse" -nimenomaan kepulikonsteilla sairaseläkkeellä. Tänään viimeksi mieheni tuumi, että hän olisi satakertaa mieluummin töissä kuin "nauttisi" eläkkeellä olosta....siitä usein kadehtitusta iiiiihanasta vapaudesta.
Mutta elettävä on..voimia sinullekin ja vaimollesi myös.
sellaisen päätelmän että keskustelukumppanisi ovat rakentaneet koko elämänsä TYÖN varaan. "Vika" ei siis suinkaan ole sinussa vaan " väärissä " keskustelukumppaneissa. VAihda ne toisiin ( keskustelukumppanit).