On pakko jakaa teidän kanssanne tämä kauhistuttava kokemus, jonka koki 3 lasta ja todistamassa meidän kauhua oli naapunrin mies.
Olin jotakuinkin 8 vuotias, kun menimme veljeni ja hänen kaverinsa kanssa tutkimaan talomme takana ollutta hylättyä rakennusta. Naapurin mies huusi viellä vitsinä perään että varokaa mörköjä. Talosta liikkui omituisia juttuja, siellä ei kukaan joka sen oli ostanut asunut viikkoa kauempaa. Itsekin todistín kolmen perheen muuttoa.
Ulko-ovi oli lukossa, ikkunoista näki että huonekalut on paikoillaan. Edelliset asukkaat jättivät osan huonekaluistaan taloon, omistavat sen kai vieläkin mutta eivät ole 15-vuoteen siellä käyneet. muistaakseni talo on rakennettu 1920-luvulla. Pihassa on kaksi piharakennusta. Talvisin pihassa ei näy yhdenkään eläimen jälkiä, hanki on aina koskematon. Koska ulko-ovi oli lukossa siirryimme tutkimaan ulkorakennuksia, veljeni kaverinsa kanssa meni toiseen ja minä jäin pihalle ovesta kurkkimaan. Hetken kuluttua veljeni ja kaverinsa kiljuivat kurkku suorana hätäänsä, ensin ajattelin että ei saa kiusata ja huusinkin sen kovaan ääneen. Veljeni huusi että "juokse saatana kotiin!"
Niin siinä sitten juostiin pojat edellä ja minä viimeisenä. En edes tiennyt että mitä pitää paeta. Veljeni oli jo kotona sisällä ja kaverinsa paiskasi oven kiinni, silloin katsoin taakseni ja näin kuinka valtava koiran näköinen otus, punaiset silmät, ja isot todella valkoiset hampaat loistivat vaikka keskipäivä olikin. Törmäsin oveen ja lyhistyin maahan ja huusin vain, suoraa kurkkua koska tämä otus tuli lähemmäs ja lähemmäs, seuraavaksi tajusin kun naapurin isäntä ravisteli että rauhoitu!
Hän oli nähnyt vain 3 hätääntynyttä kakaraa juoksemassa henkensä edestä ja minut viimeisenä vilkuilemassa taaksensa. Hänkin sanoi joskus kuulleensa eräältä talon entiseltä asukkaalta että pihapiirissä oli pyörinyt joku koiran näköinen mutta se oli liian pelottava ollakseen tavallinen koira. Kuulemma silloin joskus 40 luvulla talon pojalla oli ollut suomen pystykorvan näköinen sekarotuinen koira joka sittemmin karkasi omille teilleen. Näin kertoi isoisoäitini joka oli asunut alueella vuodesta 1906 eteenpäin. Hän myös kertoi että talon alueella on aina tapahtunut kaikkea epäonnista..
Herkkäuskoisten taikauskoa? ehkä, mutta itse uskon täysin ja vielä enemmän omaan kokemukseeni!
Olin jotakuinkin 8 vuotias, kun menimme veljeni ja hänen kaverinsa kanssa tutkimaan talomme takana ollutta hylättyä rakennusta. Naapurin mies huusi viellä vitsinä perään että varokaa mörköjä. Talosta liikkui omituisia juttuja, siellä ei kukaan joka sen oli ostanut asunut viikkoa kauempaa. Itsekin todistín kolmen perheen muuttoa.
Ulko-ovi oli lukossa, ikkunoista näki että huonekalut on paikoillaan. Edelliset asukkaat jättivät osan huonekaluistaan taloon, omistavat sen kai vieläkin mutta eivät ole 15-vuoteen siellä käyneet. muistaakseni talo on rakennettu 1920-luvulla. Pihassa on kaksi piharakennusta. Talvisin pihassa ei näy yhdenkään eläimen jälkiä, hanki on aina koskematon. Koska ulko-ovi oli lukossa siirryimme tutkimaan ulkorakennuksia, veljeni kaverinsa kanssa meni toiseen ja minä jäin pihalle ovesta kurkkimaan. Hetken kuluttua veljeni ja kaverinsa kiljuivat kurkku suorana hätäänsä, ensin ajattelin että ei saa kiusata ja huusinkin sen kovaan ääneen. Veljeni huusi että "juokse saatana kotiin!"
Niin siinä sitten juostiin pojat edellä ja minä viimeisenä. En edes tiennyt että mitä pitää paeta. Veljeni oli jo kotona sisällä ja kaverinsa paiskasi oven kiinni, silloin katsoin taakseni ja näin kuinka valtava koiran näköinen otus, punaiset silmät, ja isot todella valkoiset hampaat loistivat vaikka keskipäivä olikin. Törmäsin oveen ja lyhistyin maahan ja huusin vain, suoraa kurkkua koska tämä otus tuli lähemmäs ja lähemmäs, seuraavaksi tajusin kun naapurin isäntä ravisteli että rauhoitu!
Hän oli nähnyt vain 3 hätääntynyttä kakaraa juoksemassa henkensä edestä ja minut viimeisenä vilkuilemassa taaksensa. Hänkin sanoi joskus kuulleensa eräältä talon entiseltä asukkaalta että pihapiirissä oli pyörinyt joku koiran näköinen mutta se oli liian pelottava ollakseen tavallinen koira. Kuulemma silloin joskus 40 luvulla talon pojalla oli ollut suomen pystykorvan näköinen sekarotuinen koira joka sittemmin karkasi omille teilleen. Näin kertoi isoisoäitini joka oli asunut alueella vuodesta 1906 eteenpäin. Hän myös kertoi että talon alueella on aina tapahtunut kaikkea epäonnista..
Herkkäuskoisten taikauskoa? ehkä, mutta itse uskon täysin ja vielä enemmän omaan kokemukseeni!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tässä sitten vielä kun muistelin tapahtumaa, niin rupesin miettimään että olisinko vain nähnyt unta. Kysyi naapurin mieheltä muistaako hän sellaista. Sanoi muistavansa, että ikinä ei ollut nähnyt niin kauhuissaan olevaa lasta. Ja nyt juuri veljeltäni kysyin että muistaako hän sen. muistaa. Kertoi vielä että millainen otus kysymyksessä oli. Juuri samat hänkin muistaa. Pimeässä ladossa oli näkynyt vain valkoiset hampaat ja punaiset silmät.
Pelottavinta oli että naapuri ei nähnyt mitään koiraa siinä tilanteessa, ei mitään.
Todellakin. Tällaisia juttuja kuule aikas harvoin. Ikävää sinänsä jos näin on sinulle käynyt. Ei ole tullut mieleen käydä uudestaan kyseisessä talossa nyt kun olet vanhempi. Meillä päin on myös myös muuan talo jomka historiaa en tunne mutta sukulaiseni tuntevat siellä asuneen naisen. Nainen oli muuttanut talosta pois kun olin pieni, joskus äitini ja mummuni ajoivat talon ohi ja kuulin kun äiti ihmetteli miksi nainen noin arvokkaan talon oli jättänyt. Mummuni vain kertoi että oli tullut hulluksi. Ovet olivat aukeilleet itsestään, katto narissut ja seinien sisästä oli kuulunut lasten itkua. Tarkemmi nen ole tutkinut sillä en pääse taloon murtautumatta. Varmoja keinoja karkottaa aaveet niin mielestä kuin taloista on kantaa crusifiksia ja uskoa korkeampaan voimaan. Mikään paha, oli sitten kuinka brutaali tai kauhea ei sitä kestä!
Eli miten kristillinen näkemys voisi pelastaa aaveilta, jos niitä ei kerran kristinuskon periaatteen mukaan pitäisi olla olemassa? Kristitythän uskovat kuolleiden sielujen joutuvan joko
a) taivaaseen
b) helvettiin
Kuinka kristinusko voisi siis suojella joltain mitä ei sen mukaan ole olemassa?
Tulee mieleen Baskervillen koira... Mielenkiintoinen tapaus. Sitä en kiistä.