Olen tällä palstalla lukenut monesti, että sukupuoli korjailun jälkeen miehen keho on täysin niinkuin naisilla ja tämän jälkeen on nainen. Tietääkseni kuitenkaan korjailtujen miesten ei tarvitse tietää kuukautisista mitään. Ei heidän tarvitse kokea koskaan sitä synnytämisen tuskaakaan ja jne. Hieman katkerana vain kirjoittelen, älkää ottako tätä vakavasti.
Sääli sinänsä ettei näistä naisista voi tulla biologisia äitejä, mutta eihän monista muistakaan naisista voi tulla. Silti he joutuvat yleensä kärsimään niistä kuukautisista.
Sääli sinänsä ettei näistä naisista voi tulla biologisia äitejä, mutta eihän monista muistakaan naisista voi tulla. Silti he joutuvat yleensä kärsimään niistä kuukautisista.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Ei ole mahdollista tullakkaan täysin biologista naista vastaavaksi, vaan kehoa muokataan vastaamaan omaa kuvaa sukupuolesta
Voi siis paremmin kuvitella olevansa nainen ja huijata muita. Sehän on vähän kuin eläisi haave maailmassa. Vaikkei siinä sinänsä kai mitään vikaa ole. Ihmettelen vaan.
koska esimerkiksi transnainen eli mieheksi syntynyt nainen tuntee kehon vieraaksi, ahdistavaksi ja vääräksi, usein jopa vihaa kehoaa. kokemus on niin painostava että usein transsukupuolinen ihminen haluaa "että hänen kehoaan muutetaan lääketieteellisin toimin lähemmäksi hänen kokemansa sukupuolen vartaloa", tasapainoisen elämän saavuttamiseksi.
Maailmaan syntyy jatkuvasti tyttöjä, joilla on miesten kromosomisto (ns. klinenfeldin syndrooma). Heillä on usein korjailtavaa alapäässään, eivätkä he saa ikinä lapsia eikä kuukautisia. Elävätkö hekin haavemaailmassa ja vain kuvittelevat olevansa naisia. Pitäisikö heidät luokitella miehiksi ja pistää armeijaan?
Kysyn vain mikä on varsinainen ero heidän ja transnaisen välillä? Ja vastaan: ero on sukupuoli, jonka joku lääkäri on syntymän yhteydessä kirjoittanut paperille. Joka siis VOI osoittautua myöhemmin virheeksi.
Jos asiaa ajattelee noin. Alan ymmärtää!
Korjatut ovat juridisesti naisia. Korjailua tehdän mm. siksi, että henkinen ja fyysinen olemus vastaisi toisiaan ja että elämä olisi helpompaa ja että ympäristö osaisi suhtautua. Rääpäle transutyyppi ei siis ole mielenterveysongelmainen, jonka hemoklobiini arvot ovat arveluttavat. Rääpäletransutyyppi on onnellinen, että minihame mahtuu päälle.
Meikäläiset ovat myös hyviä manipuloitsijoita. Aluksi häpeämme likimain tahattomia tapojamme ja peittelemme olemustamme ja esiinnymme miehenä. Haittapuolena on se, että meille tarjotaan ehkä jopa tahattomasti kaikkea epämieluisan miehekästä, meitä kohdellaan vajaina jne... Eräs kirjoittaja on profiilissaan antanut neuvon, että jos ei kerta ymmärrä, niin sitten jätetään rauhaan (koskee myös turhia idioottien puhelinsoittoja).
En ole väyttänyt, että olisi mielenterveysongelma. Normaaleja ihmisiä ovat, en vain oikein tajua tuota korjailua, kun ei miestä saa täysin naiseksi tai toisinpäin.
Korjaamattomat voivat monesti melko huonosti. Korjauksella haetaan elämänlaatua. Mikäli minä jäisin mieheksi, niin en voisi siltikään synnyttää taikka kärsiä kuukautisista. Miehenä joudun siltikin aivan toistuvasti sosiaaliseen ja henkiseen väkivaltaan.
Vaikka korjausprosessi on pitkä ja vaikea käsitellä ja ennen kaikkea lopullista, niin varmasti vaivan arvoista.
Jos jostakin olen katkera, niin katkera siitä, ettei lähimmätkään ihmiset muista, että olen nainen ja jos muistaa, niin en koskaan saa riittävää aikaa ja tilaa pohtia omia ongelmiani. Joudun siis vuosikymmen toisen jälkeen nostamaan itseni kaivosta ja aloittamaan oman elämäni kunnes joku kaataa kaiken saavuttamani. Siksi Suskun motto elämälle vaikuttaa hyvältä. Ihmiset pitää jättää rauhaan.
Ei kuukautiset tee naista ja moni nainen haluaa niistä eroon ja hoitaakin sen lääkityksellä. Monelta on poistettu kohtu, eikö hekään ole enää naisia. Moni transnainen haluaisi olla biologinen äiti, eikä ole mitenkään varmaa etteikö vuosikymmenten kuluttua olisi myös mahdollista. Olen "äiti", vaikka en olekaan juridinen äiti, mutta rakastan silti lapsiani aivan kuin biologinen äitikin. Sillä että transnainen ei voi synnyttää (se on jopa kielletty lailla) tai ei kärsi kuukautisista, ei voi sanoa ettei ole nainen. Ei noiden ominaisuuksien puute poista naiseutta, niin monelta aidoltakin naiselta nuo ominaisuudet puuttuu.
Aivan samoin vois väittää, että ei ihminen ole mies jollei ole isä.
Väittämällä ettei ihminen ole nainen jollei ole äiti, saa kyllä silmilleen aikamoisen joukon raivostuneita naisia.
Tosiaan, onhan mummoltanikin poistettu kohtu ja munasarjat ja onhan tuo yhä nainen. Mutta sillä on joskus ollut ne ja neljä lastakin on tähän maailmaan synnyttänyt. Vaikei tuo äitiys tietenkään naiseuden mitta ole.
En oo isä enkä äitee. Mikä on siis sukupuoleni?
Varmaan aika moni ts-nainen ottaisi mieluummin ne kuukautiset kivut kuin, että joutuu käymään kovan hoitoprosessin läpi kaikkine leikkauksineen, jotta pystyy olemaan sinut kroppansa kanssa
Niistä ei todellakaan selviä kivuitta...
Aika ajattelematonta verrata kuukautiskipuja näihin kipuihin. Ai niin, älkää ottako vakavasti...
Siksipä juuri mm. ihmettelen miksi korjailla itseään, kun ei sitä sukupuolta voi täysin vaihtaa. Miksi kärsiä kivuliaista leikkauksista. Miksei vaan hyväksyä kehoa sellaisena kun se on, sehän on kuitenkin jokaisen ikioma keho. Olkootkin sitten vääränlailen, mutta se on se oma, se johon on syntynyt. No, ehkä ei voi minihametta käyttää, mutta ei onni voi olla siitä kiinni.
ihmisille jotka menee leikkelemaan itseään vaan näyttääkseen "kauniimmilta" tai "nuoremmilta". En näe sellaisessa mitään järkeä.
Ja pointtinahan on se että jos joutuu elämään koko elämänsä väärässä sukupuolessa, kaikki kohtelee muuna kuin mitä on (varsinainen haave-maailma tosiaan, ku pahimmasta painajaisesta tai kamalimmasta kauhu-leffasta) niin sitä ei kestä ja luultavammin tappaa itsensä lopulta. Kukaan ei vapaaehtoisesti kiduta itseään. Se on jotain mikä täytyy tehdä jotta jaksaisi elää. Tyyppi joka ei ole kokenut tätä ei voisi koskaan ymmärtää kuinka kamalaa tämä on. Ainut hyvä puoli tässä on että oppii arvostamaan sukupuoltaan ja viisastuu kun joutuu kokemaan kaikenlaista tässä matkan aikana kohti vapautta.
Tietysti on niitä jotka selviää elämässä eteenpäin väärässä sukupuolessakin. Ne on niitä kaikkein vahvimpia ihmisiä sitten.
Elän itsekin väärässä sukupuolessa. Olen kuitenkin raukkis, joka ei ikinä uskaltautuisi korjailtavaksi. En esim. kauheasti voi sietää tissejäni, mutta ne on mun, osa mua. Elän haavemaailmassa ja koska en voi muuttua korjailtunakaan täysin mieheksi, ei mikään mielestäni muuttuisi. Moni asia tosin voisi hankaloitua. Ei tämä elämä kamalaa ole. Minä ainakin olen lähes tulkoon onnellinen ja rakastan itseäni tällaisena kummajaisenakin.
Mielestäni ne ovat rohkeita, jotka uskaltavat ryhtyä muutos prosessiin, en vain ymmärrä täysin miksi pitäisi korjailla itseään.
Minä olen ainakin ihan tyytyväinen mies naisen kehossa.
Naiselle onkin vähän helpompaa elää väärässäkin sukupuolessa, koska voi pukeutua ja elää melko miehisesti. Sitä ei pidetä nykykulttuurissa pahana, pikemminkin vähän tendikkäänä. Moni nainen pystyy elämään miehenä ilman mitään korjausleikkauksia. Nykynaiset on muutenkin miehistyneet tyyliltään, joten homma on helpompaa. Mutta miehen eläminen naisena on vaikeampaa jo fyysisen ulkonäön takia. Kyllähän minäkin aloitin elämään naisena jo ennen kuin hormonit alkoivat vaikuttaa ja jotkut pystyvät siihen kauankin, mutta vaikeampaa se on. Kun vielä miehestä naiseksi korjausleikkaus on helpompi ja tulokset paremmat kuin päinvastoin, niin en yhtään ihmettele transmiesten harkintaa korjauksiin.
Tästä kuvastuu taas asian ytimen ymmärtämättömyys. Sosiaalinen sukupuoli on se tärkein sektori jolla eletään päivittäin. Sitä vain ei kestä loputtomiin, että muut näkee minut toisena kuin oikeasti olen. Ja siihen auttaa korjaukset. "Ei voi oikeasti olla nainen"-väite taas on perusteeton, jos naisena olon kriteerinä on synnyttäminen. Se loukkaisi suurta joukkoa naisia. Korjattu ihminen on sitä sukupuolta, minkä dokumentit osoittavat. Ja piste. Ei ole mitään eroa "oikeiden" ja "väärien" naisten välillä.
Helpompaa ja helpompaa, yhtä helvettiä tämä on verrattuna mihin tahansa. Vaatteet päällä voi olla melkein mitä tahansa, mutta on niitä jotka ei saa piilotettua rintoja, kaikkien ääni ei ole tarpeeksi poikamainen jotta menisi läpi, olkapäät on liian pienet ellei laita jotain lisähommia sinne yms. Kesäisin vasta onkin tuskaa kun pitäisi saada piilotettua muhkuroitaan. Se pukeutuuko naiset miehekkäästi on yhdentekevää. Se tekee vaan siitä oikeastaan vaikeampaa. Nykyään kun naiset näyttää miehiltä niin heti oletetaan että on vaan tyttö pojan vaatteissa jos ei ole muuten tarpeeksi miehekästä olemusta.
Heteronaiset pitää lesbona, homomiehet haluaa oikean munan haarojen väliin. Seurustelu muuttuu vaikeasta melkeinpä mahdottomaksi. Mietin että miten muilla transihmisillä oikein onnistaa?
Hyvin menee jos ympäristö muistaa unohtaa.
ja kyllä voi muuttaa...Mä ainakin uskon et hormoonit muuttaa sen verta kroppaa ja naisellista herkkyyttäkin (tunne puoli) tulee lisää ja kirurgi viimmeistelee alapäätä,tissejäkin jollei ne hormooneilla kasva riittävästi...Johon en kyllä usko c-tä toivoisin!! Eli sekin leikkaus on välttämätön niin ainakin varaudun.vai onko kenellekkään transnaiselle kasvannut c-tä tai isompia tisuja.kyllähän noita netissäkin on hyvinkin nuorena teini iässä aloitettuja hormoonihoitoja mut ei niilläkään nyt niin kamalan isot tisut oo...No nyt joku sanoo et ei tissit naista tee,minulle ainakin on riittävän isot tissit tosi tärkeä juttu tässä prosessissa...
Mielestäni keskustelu on väärillä linjoilla, koska me emme ole miehiä, me olemme transnaisia ja korjauksen jälkeen me olemme naisia.
Verta tulee niin paljon ettei sinun tarvitse yhtään olla kateellinen, sitä kipuakin on ollut niin paljon ettet pysty sitä ikinä ymmärtämään.
Minä olen paineeni purkanut ja lopetan chattaamisen täällä. Ehkä on helpompaa lähteä rakentamaan OMIA asioita kun pelin nimi on tuotu esille.
Game Over pitää myös paikkansa!! *kiittää etukäteen*
Haittaako olemassaoloni sinua?
Koetappa löytää ongelmasi ja itsesi ja käsittää, että normaalisti erinkaltaiset ihmiset tulevat toimeen jopa chattipalstalla.
Olen sisäistänyt myös sen, että vaikka haluamme piiloutua ja hyssytellä olemassaoloamme, niin oikeampi tapa käsitellä asiaa on se, että voimme tuoda itsemme esille.
voi vetää johtopäätöksen, että ei mihinkään sinun tänne kirjoittamaasi voi luottaa. Ilmeisesti kirjoittelet mitä sylki suuhun tuo tarkoittamatta sitä. Siitäkin huolimatta munarikasta pääsiäistä sinullekkin.
Kaatuhan ne seinät välillä niskaan, mutta kuuluu asiaan ja lähteehän se mopo välillä käsistä. Kakesta huolimatta näkisin, että sinulla on itselläsi jokin pikku probleema, jonka hoitoa suosittelisin.
Sitä tahtoisi kokea ne synnytyksen tuskat, jos voisi. Vaan tuskat jäävät siihen, ettei ole biologinen nainen, vaikka haluaisi.
Yli 40 vuotta tienneenä ja yhdeksän vuotta prosessia.
Olipa hauskaa, että otit kuukautiset esiin. Sain nimittäin koko elämäni menkat kerralla parin viikon ajan leikkauksen jälkeen. Eli verta tuli, ja lopulta kun tikit lähtivät, ne lisäsivät oman rikkansa rokkaan.
Kaupan päälle veren hyytymisriskin vuoksi minua neuvottiin olemaan käyttämästä hormoneja ensimmäisen parin viikon ajan. Tämä puolestaan vaikutti mielialaan.
Eli tiedän nyt täsmälleen, miltä luomunaisista tuntuu kun Japanin lippu vedetään salkoon. Mitä taas kipuun tulee, parran poisto neulaepilaatiolla on paljon pahempi tuska kuin mikään kuukautiskipu.
"Mitä taas kipuun tulee, parran poisto neulaepilaatiolla on paljon pahempi tuska kuin mikään kuukautiskipu."
Ilmeisesti tuohon vaikuttaa oma kipukynnys ja myös kosmetologin ammattitaito. Minulla neulaepilaatio ei ole kivuliasta, pieni pistos jonka kestää hyvin. Jopa laserepilaatio on kivuliaampaa herkemmissä kasvojen osissa (joskin myös nopeampaa).