Olen tosi ihastunut yhteen upeaan naiseen ja hänkin taitaa olla ihastunut minuun, joten tavallaan olen onneni kukkuloilla, mutta silti minulla on ihan hirveä pelko siitä että hän kohta tulee muihin aatoksiin, huomaa etten olekaan niin ihana tai että hän kokee ihastumiseni jotenkin ahdistavana ja juttu lopahtaakin ennen kuin on kunnolla edes alkanut. Yritän antaa tilaa ja aikaa ihastukselleni, onko muita vinkkejä? Ja klassinen teinihuoli (en kyllä ole mikään teini vaikka siltä nyt tuntuukin), "onko tämä normaalia?"
rakastunut
mutta silti ahdingossa
41364
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Heikon itsetunnon syndrooma, tunnen sen, sillä olen huomannut itsessäni olevan samaa vikaa.
Mitenkä sen sitten parantaisi? Vakuuttamalla sille toiselle, että todella rakastaa/on ihastunut? Vai onko se vain sitä, että sen haluaa kuulla silloin tällöin...Muistakaa se kertoakkin välillä!
Olethan kertonut jo ihastumisestasi? Itse toivon parhaillaan jonkin sortin tunnustusta eräältä jolle olen paljastanut ihastumiseni. Nyt en tiedä missä mennään. Ainakin kaveruus on säilynyt, mutta olen ymmälläni hänen lähettämistä signaaleista. Olisipa hänkin yhtä avoin kuin minäkin olen!
Juu, kerrottu on... tsemppiä sulle, varmaan ihastuksesi vain tarvitsee hieman aikaa miettiä mitä oikeastaan haluaa?
.. tunnen itseni varhaismurrosikäseks vaikka ikää on jo vähän enemmän. Luulin että mun itsetunto-ongelmat on jo taaksejäänyttä elämää, mutta tuoreen ihastuksen (kun hän on niin IHANA!!!) myötä paljastuu itsestä asioita joita ei ole muistanut olevan olemassakaan.. Kai se on ihan normaalia, koska on aika normaalia että ihmisillä on jossain määrin itsetunto-ongelmia. Ja varsinkin lähisuhteissa ne pompsahtaa pintaan, kun "itse" on kaikesta tapahtuvasta ihanuudesta huolimatta tietyllä tavalla vaaravyöhykkeessä - mitä enemmän alkaa tykkämään toisesta, sitä kauheampaa on jos toinen ei vastaakaan tunteisiin. Mutta. Pitää vaan yrittää elää hetkessä ja unohtaa moiset mietteet - ne vain jäykistää ja jumiuttaa. Uusi juttu on aina pieni riski, mutta jos ei ota riskejä, ei pääse koskaan myöskään tuntemaan iloa ja riemua, joita ihastuminen voi tuoda tullessaan.
Itse yritän katsoa niitä vaikeita tunteita jotka tulee pintaan vähän ulkopuolelta ja olla myötätuntoinen itseäni kohtaan.. ja vain uskoa, että olen yhtä ihana kuin se toinen, koska OIKEESTI OLEN!! Ja nyt on kevät!! Pakahduuuuuunnnnn :))))) Ja yritän myös muistaa sen, ettei se elämä ollut hassumpaa ilman häntäkään - jos täst ei mitään tuu, olen vain voittanut tämän upean fiiliksen.