Ruotsalainen häikäilemätön rasismi

Suomenruotsalainen Tove Skutnabb-Kangas on tehnyt lähes 300-sivuisen tutkielman "Vähemmistö, kieli ja rasismi" (Gaudeamus, Hki 1988). Tässä pari otetta:
"Maailmanneuvoston analyysin mukaan seuraavat tavat ovat tyypillisiä rasismin vahvistamiselle ja todentamiselle:
* vallanpitäjät (siirtomaaherrat) esitetään parempina. Heistä luodaan ihannoitu kuva, joka näyttää heidät oikeudenmukaisina, hyväntahtoisina ja hyvinä.
* sorrettu ryhmä esitetään alentavalla tavalla. Heidän kulttuurinsa, laitoksensa, elintapansa, ajatuksensa ja toisinaan kielensäkin esitetään huonompina, suoraan tai epäsuoraan. Heidät kuvataan alkeellisina ja eksoottisina, lähempänä luontoa olevina kuin sivistyneet siirtomaaherrat. Sorretun ryhmän jäsenet esitetään ehkä hieman yksinkertaisina ja tyhminä, vahvan ohjaavan käden tarpeessa olevina.
* Suhde näiden kahden ryhmän välillä rationalisoidaan, järkeistetään, tavalla joka on edullinen hallitsevalle ryhmälle."

Kun olen seurannut suomenruotsalaisten mielipiteitä monilla keskustelupalstoilla, niin tuohan on juuri sitä, mitä he niissä esittävät. Oppi-isä Freudenthal on jättänyt pysyvän jäljen heidän ajattelutapaansa, ja freudenthal-mitali on edelleen jaossa!

Tove jatkaa: "Minä tunnistan kaiken tuon siitä historian opetuksesta, jota sain koulussa. Ruotsin ajan hallinto Suomessa oli oikeudenmukainen ja hyvä. Suomi oli osa Ruotsia, sillä oli juuri samat oikeudet kuin muillakin osilla, me emme missään tapauksessa olleet mikään siirtomaa."
(Juuri näin oli minunkin koulussani historianopetus.)
"Niin rupesin lukemaan ja miettimään. Kaikki täsmäsi. Suomi oli köyhä koska muut veivät niin paljon siitä minkä olimme tuottaneet. ...Ruotsi käytti suomalaisia miehiä omissa sodissaan - monet Ruotsin kuninkaat eivät suinkaan kamppailleet viimeiseen mieheen vaan viimeiseen suomalaiseen."
... Tässä meillä on perusta sille rakenteelliselle ja kulttuurirasismille josta Ruotsi kärsii. Ja kun muut työvoimasiirtolaiset sitten rupesivat tulemaan, rasismi oli jo Ruotsissa valmiina odottamassa. Mutta ruotsalaisilla ei ole mitään avoimia, myönnettyjä syyllisyydentunteita Suomea kohtaan, koska siirtomaasuhde on niin vanha."

Suomenruotsalaiset omistavat Suomen, koska he Ruotsin kuninkaitten suosikkeina saivat läänityksinä parhaat alueet. Se on jatkunut tähän päivään asti. Heille ovat tyypillisiä juuri nuo siirtomaaherroille ominaiset ajatuskuviot suomenkielisistä, jotka Kirkkojen maailmanneuvosto on kirjannut.
Ruotsin nykyinen kuningas on avoimen rasistinen Suomen suhteen. Suomen televisiossa hän 50-vuotishaastattelussaan kertoi olevansa huolissaan ruotsin kielen asemasta Suomessa. Eikä hän ole edes vaivautunut lukemaan oman maansa historiaa tajutakseen, mitä Ruotsi on tehnyt omille suomenkielisilleen vaikkapa vain vuoden 1809 jälkeen. Avointa, raakaa sortoa Norrbottenissa vielä 1980-luvun puolivälissä.

Suomi on vihdoin vapaa. Vapaa Ruotsista, vapaa Venäjästä ja vapaa YYA-sopimuksesta edesmenneen SNTL:n kanssa. Olemme vihdoin tasa-arvoinen EU:n jäsen. Nyt on aika korjata perustuslakia myös Suomen kielipolitiikan osalta. Suomen kielen tulee olla ainoa virallinen kieli täällä (hyväksi koettu pohjoismainen malli, jossa vain enemmistön kieli on virallinen). Sen mukana ratkeavat kaikki muut kielipoliittiset ongelmat; pakkoruotsi, kiintiöt, virkojen kielitaitovaatimukset, suhteet naapurimaihin, jne.
Suomalaiseen Suomeen!