En tiedä mitä pitäisi tehdä tän asian kans. Minulla ja poikaystävälläni on koira. Olen todella kyllästynyt. Hän käy töissä päivisin ja illalla tekee muita hommia ja on siis aina pois kotoa. Kotona hän ei tee mitään. Hän ei koskaan siivoa, imuroi, tiskaa, pese pyykkiä, ei edes korjaa astioitaan tai likaisia vaatteitaan lattialta eikä käy koiran kanssa lenkillä tai edes vaivaudu antamaan ruokaa sille! Tahtoisin erota, mutta siinä on yksi iso ongelma. Koira. Poikaystäväni on sen maksanut kokonaan, mutta me molemmat omistamme sen. Minä sitä hoidan ja minä olen sille se tärkein ihminen. En ikinä luopuisi minulle tärkeimmästä asiasta maailmassa, koirasta, mutta kun en jaksa opiskelun ohella hoitaa kotia ja koiraa. Tai siis, koiran jaksan hoitaa, ehkä opiskelunkin ja omat jälkeni siivoan, mutta en jaksa enää olla poikaystäväni kanssa mutta kun ei ole vaihtoehtoja koska hän ei suostu myöskään luopumaan koirasta! Mutta kun ei hän edes hoida sitä! Mitä minun tulis tehdä, kun olen niin kyllästynyt tähän touhuun ja puhella olen yrittänyt mutta kun se on niin h*lvetin lapsellijnen ettei kuuntele! Miten saan pitää koiran ja pääsen poikakaverista eroon!!!???
kumpi
saa?
231462
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Hankala tilanne, koira kun on poikaystäväsi maksama.. hänhän sen koiran ottaa jos on ottaakseen, mikäli teille ero tulee. Valitettavasti, mikäli et onnistu häntä ympäri puhumaan.
Uskon että tilanne todella tympii, mutta näin se on..
vaikka hän on maksanut se niin silti molempien nimet on paperissa...!? Saako hän silti sen... Ja jos se siitä rahasta on kiinni niin kyllä voin sen maksaa mutta kun ei se käy hänelle! Täytyykö tässä vaan väkisin olla sen kanssa niin kauan ku koira elää!!!???
Joo vois koittaa tota et ei siivoo sen jälkii, mut ku en ole koskaan kovin ahkerasti siivonnu ja jos en oo jaksanu tehdä mitään niin kämppä on ku sikolätti mutta eipä ole häntä haitannut tuon taivaallista. Ja jos näyttää siltä, että ei ole puhtaita vaatteita kaapissa ni voihan ne aina roudata äidin luo pestäväks. Siellähä hän joka päivä käy syömässäki. 24 wee.
Mulla oli tuolla ketjun lopussa aluks viesti mutta poistin sen kun luin tämän. 24v mies eikä osaa jälkiään siivota? Ja käy vielä äitinsä luona joka päivä syömässäkin?! Ei tähän kyllä auta mitkään siivoamatta jättämiset, tähän tarvitaan jo radikaaleja tekoja jos mies on noin avuton. Tai toki jos olet kuukauden siivoamatta niin luulisin että miehessäki alkaa jo tapahtua jotain.
Ilmaise tyypille ettei sun tarvitse sitä sietää, saat kyllä toisen miehen jos vaan haluat. Jos mies ei piittaa, niin ei se myöskään paljon susta välitä. Oletko sanonut että jos asia ei muutu niin et näe muuta vaihtoehtoa ku lähteä? Ei tuollainen suhde voi toimia että nainen tekee kaiken. Vaikka itse olen toisaalta samassa tilanteessa, mutta se lähinnä johtuukin siitä, että poikaystävä on armeijassa. Koira on mun kontollani ja mä olen sen maksanu, mutta toisaalta mieluummin mä sen omalla kontollani pidän.
Mutta, älä jää pelkästään koiran vuoksi onnettomaan suhteeseen. Sanoit ettei koiran ostaminen onnistu. Elätkö kymmenisen vuotta onnettomassa suhteessa vain sen vuoksi että koira kaipaa hoitoa? Mistäs tiedät vaikka poikaystäväsi innostuisi koirastaan kun joutuu siitä itse huolehtimaan?
Kuka maksaa koiran muut kulut? Jos omakin nimesi on paperissa, niin silloin se koira on automaattisesti sinunkin, ei sillä väliä kuka sen maksoi. Ja varsinkin jos olet maksanut sen eläinlääkärikuluja niin olet aika vahvoilla.
Jos eroatte niin voittehan yrittää yhteishuoltajutta:)
Kerroit omistavasi puolet koirasta eli osta kaverisi osuus ja nosta kytkintä.Tuo sun ukkosi vaikuttaa kertomasi perusteella "mammanpojalta",siis äitinsä pilalle passaamalta nyhveröltä.Kierrä tommoset tyypit kaukaa,ei ne opi elämään naisen kanssa.:/
hiljaa hivuttaen koiran ostoon ja maksa ne rahat ukollesi. sitten olet vapaa lähtemään.
Mutta koita ensin tosiaan sitä ettet siivoa hänen jälkiään, vain omat ja koirasi. Eiköän rupea ukoltakin onnitumaan pyykinpesu kun puhtaat vaatteet loppuvat.
Meillä koira lähtisi ehdottomasti minun mukaan jos ero sattuisi. Ei rekku paljoa maksanut (minä sen kyllä maksoin mutta mies on maksanut muuta) mutta minun koira se enemmän on. Mies kyllä lenkittää ja ruokkii mutta minä koulutan ja harrastelen sen kanssa.
Kuluja maksetaa yhtä paljon, kummalla sitten sattuu olemaan rahaa niihin sillä hetkellä. Mielestäni ollaan siis maksettu yhtä paljon, mutta kun yritän sanoa sitä hänelle niin hän tivaa että hän on kyllä ihan varmasti maksanut enemmän.
Tonninhan tuo koira maksoi, että on aika vaikea säästää sellanen potti opintotuesta... minusta asia on niin, että kun omistan koirasta jo puolet, riittää kun maksan toisen puolen, mutta siitä on tapeltu todella paljon, ettäkun en kerran ole penniäkää maksanut niin hänen se on ja se ei ole myytävänä. P*rkele!
Jos joskus tästä kaverista pääsen eroon niin todellakin kierrän kaukaa tälläiset tyypit!
Ne likaiset vaatteet aion kantaa takapihalle kun vituttaa katsoa niitä pyörittelemässä makkarin lattialla. Ja kun ne todellakin on likasia! Ukko on aina ihan rähjänen ja vaatteet ihan paskasia hänen hommistaan johtuen kylläkin, mut mua ällöttää!
Tätä on jatkunut jo kauan, mutta nyt riitti ja nyt alkaa tapahtua, kun koulukin jää hoitamatta kun aina täytyy stressata näistä...
Ootko ihan varma? Ukkosi voi olla eri mieltä. Kumman nimissä koira on?
..jos poikaystäväsi on mulkvisti ja kiristää sinua sillä...ole hetken itsekin manipuloiva..ole ihana poikaystävällesi muutamia päiviä ja ota sitten asia puheeksi..suostuminen tällöin on todennäköisempää kun poikaystäväsi ei ajatteele että menettää myös sinut siinä kaupassa.
on kyllä melko vähän rakkaasta koirasta...turha kinastella kumpi maksoi enemmän..jos todella haluat koirasi ja tilanteeseen muutoksen. Vanhemmat, kummit tai sisaret varmaan auttaa..
Tuo siivoamatta jättäminen on hyvä keino. En muista miltä palstalta kerran luin, että eräs nainen oli suutuksissaan naulannut avopuolisonsa sukat lattiaan kiinni, kun eivät siirtyneet ikinä pyykkikoriin miehen toimesta. Sen jälkeen oli kuulemma pyykit mennyt kiltisti sinne minne ne kuuluivat XD Tämä ei tosin ehkä ole välttämättä kovin suositeltava vaintoehto... =)
Tee koiran kanssa sama juttu kuin siivousten. Sano miehellesi, että hän saa harjoitella koiran pitoa vaikkapa seuraavan viikon ajan. Hän hoitaa KAIKEN ruokinnan, lenkkeilyn, koulutuksen jne. Jospa vaikka huomaisi, että ei tulisi jaksamaan näitä hommia sinun lähdettyäsi ja haluaisi luopua vapaaehtoisesti koirasta.
se on todellakin vaikea tapaus! Ei sen tarvitse hoitaa koska minä hoidan ja jos en hoida niin on pakko antaa periksi jossain välissä koska käy sääliksi miten masentunut koira on kun se ei sen kanssa ulos mene jos ei halua, eikä hän halua ikinä.
olet saanut jo vaikka kuinka paljon hyviä neuvoja ja aina vaan jaksat samaa valittaa. Olisiko jo aika toteuttaa noita neuvoja ja vaan häippästä sieltä joko koiran kanssa tai ilman. Jos lähdet ja otat koiran mukaasi en usko poikaystäväsi sitä sinulta väkisin pois hakevan. Jos jotenkin saa kuitenkin sen haettua niin sitten ilmoitat eläinsuojeluvalvojalle jos poikaystäväsi ei koiraa hoida. niin helppoa se on, kunhan nyt ensin vaan otat itseäsi niskasta kiinni ja ryhdyt toimeen, ruikuttaminen ei kertakaikkiaan auta yhtään!!!
Tsemppiä sulle ja onnea uuden elämän aloittamiselle!!
eli vuokrat sähköt ruoat jne. Eläinlääkäri kulut, koiran hoidon. Niistä saa aika hyvän kuvan. Jos sinä olet kotona tai opiskelet on rahantulosi aika pientä verrattuna palkkaan.
Voithan ostaa koiran itsellesi kokonaan. Ellei toinen suostu kauppaan niin ei kai siinä paljoa ole tehtävissä. Ratkaisu on teidän kahden. Jos sinä muutat pois ja otat koiran mukaasi niin kaverisi omistaa siitä puolet, samoin jos kaverisi pitää koiran omistat sinä puolet. Jos se on omistajailmoituksella rekattuna kennelliittoon teidän molempien nimiin, ja tai kauppakirjassa ovat molempien nimet. Silloin voitte vain sopia keskenänne.
maksaa vuokrasta puolet. Koiran eläinlääkärikulut poikakaveri maksanut, ruuat yleensä minä.
Jos mies on todella saamaton, jätä huusholli ja koira hänen vastuulleen. Aika pian hän huomaa, ettei pysty hoitamaan niitä itse ja koira palautuu sinulle syystä että hän ei jaksa sitä hoitaa. Ehkä alkuun hän pyytää sinua hoitamaan sitä (tai vanhempiaan). Usein tällainen "kiristys" koiralla tai lapsilla on vain halua pitää toinen siinä lähellä eikä päästää irti. Riskinsä siinä on, mutta voisi kannattaa.
myydä koiran eteenpäin että sä et ainakaan sitä saa..eli sovulla kannattaa yrittää.
ilman toisenkin allekirjoitusta jos papereineen myy. Kennelliittoon pitää olla molempien rekisteriin ilmoitettujen omistajien allekirjoitus omistajatodistukseen.
Tuli vielä semmoinen mieleen, että mitä äijän äiti olisi mieltä, jos menisit hänen kanssaan keskustelemaan aiheesta? Oletettavasti ukkosi pitää äitiään suuressa arvossa, kun tuollainen mammampoika on ja voisi kuunnella hänen mielipiteensä asiasta.
Eli voisit selittää nätisti tilannettanne ja kertoa epäilysi koiran hoidon suhteen. Pitää tosin olla hienovarainen, että äiti ei loukkaannu. Mutta jos äiti on yhtään rehellinen jälkikasvunsa suhteen, hän varmaan ymmärtäisi tilanteen.
Jos mies ei saa edes omia jälkiään siivottua, käy äitinsä luona syömässä, on hyvin epätodennäköistä saako hän koiraakaan hoidettua. Voisit myös vedota miehesi kiirelliseen elämään, johon koira ei mielestäsi mahtuisi.
En muuten ehdottaisi äidille "kantelua", mutta tuntuu tuo miehesi olevan sen verran lapsellinen, että saattaisi olla hyvä vaihtoehto jos muut keinot eivät auta. Ja tuntuu, että miehesi ei sinun mielipiteitäsi juurikaan arvosta, äitinsä ajatuksia taas saattaisikin kuunnella... Riippuu tietenkin myös siitä, ovatko hänen äitinsä ajatukset käypiä sinun tilannettasi ajatellen...
syystä olen itse pitänyt huolen siitä, että minä olen maksanut koirat ja maksan myös kaikki niistä aiheutuneet muut kulut. Jos tulee ero niin toisella ei ole mitään perusteita vaatia koiria itselleen. Sinulle en osaa muuta neuvoa antaa kuin, että älä ihmeessä jumitu suhteeseen joka ei toimi ja josta itse vaan kärsit. En usko, että se ukkosi jaksaa kauaa koiraa katsella jos häippäset vaan pyytää sinua hakemaan myös koiran pois.
tai muuten pois kotoa on se äijä, niin eihän se kauaa voi koiraa pitää. Muuta pois, se soittelee hyvin pian perään kun huomaa että sen pitäisi tehdä jotakin koiran eteen. Viimeistään kun koiranruoka loppuu kaapista tai koiralle tulee eka ripuli äijä soittaa...
En todellakaan tiedä vaikeampaa tapausta kuin hän. Tänään aamulla nukuin vähän pommiin ja hänellä olisi hyvinkin ollut aikaa käydä vaikka puolen tunnin lenkillä koiran kanssa. Ehdotin tätä hänelle, niin hän raukka piti mykkäkoulua ja veti peiton korvilleen ja sanoi ettei jaksa. Sanoin siihen että luuletkos, että minä aina jaksan, niin hän sanoi että turpa kiinni s'atana mä yritä nukkuu.. En sitten kerinny lenkille vaan kävin pihan reunassa pissattamassa ja kakkattamassa. Niin poikakaverikin tekis, jos koira olis hänen vastuullaan. Ja kävisi metässä juoksuttamassa kerran päivässä mikä sinänsä on ihan hyvä juttu, mutta kun sen koiran lenkitykset olisi sitten siinä ja koira tarvii vieläpä paljon liikuntaa! Joka päivä tapellaan siitä että hänkin voi ttehdä jotain mutta se on noin kerran kuukaudessa kun hän suostuu jonkun yhden jutun tekemään, siis joko käymään koiran pissattamassa pihan reunassa tai tiskaamaan, mutta ei tasan useammin kuin silloin kerran kuukaudessa. Mitkään kiristyksetkään ei auta. Olen todella kypsä tähä touhuun. Likaset vaatteet muuten lojui makkarin lattialla nyt ne on parvekkeella ja pysyy siellä ellei itse niitä korjaa. Pojan vanhemmista. Eivät todellakaan pidä koiraa hyvin, syöttävät minkä kerkeää ja opettavat kaikki ihan väärin. Esimerkiksi että istu nätisti niin saat. JJatkuvasti käsketään istua ja ei anneta vapautuskäskyä. samoin jatkuvasti huudellaan että tule tänne niin ei se koira jaksa siihen noteerata. On se sitten kiva yrittää itse kouluttaa kun toiset opettaa siitä ihan mahdottoman. Ja sitten kun koira antaa tassua pyytämättäkin niin äkkiä nami suuhun! Koira on sitten oppinut lyömään tassulla koko ajan. Samanlaisia vitun jääräpäitä kun yrittää sanoa että älkää syöttäkö niin ne syöttää salaa. Ja jos kertoo ettäteette ton väärin niin ne ei muista sitä ens kerralla. Se, että viemme koiran sinne hoitoonkin on aivan viimeinen vaihtoehto. Poikakaveri veisi sitä todella usein sinne jos koira olisi yksin hänen.
nostasin matkalaukun kauniisti sängynlaidalle ja pakkaisin tavarani, hakisin lähikaupsta muutaman pahvilaatikon ja paketoisin kaikki omaisuuteni niihin ja nostaisin kytkintä. Mitä siitä vaikka koira on yhteinen, ei se tuostaan parane, ja maailma on täynnä koiria, on ihan oma asiasi kumminpäin teet otatko rekun mukaasi ja maksat osuutensa toiselle siitä, vai jätät koiran ja vaadit oman osuutesi siitä..tai annat yksinkertaisesti vaan sen olla.
Tuossa kiusaat vain itseäsi, etsi asunto nyt lähiaikoina ja itke itkut, aloita uusi elämä joko haukun kanssa tai ilman, ei ole sitten enää likapyykkiä kuin omasi... Kaikkea hyvää Sinulle!