Koko ylioppilaslautakunta on melkoinen salaisuus ja valhe. Ajatelkaa että 40 000 abia kirjoittaa kaksi ainetta, eli 80 000 yhteensä ja kultakin käsinkirjoitettua 6-8 liuskaa! Siihen tulee päälle kahden kielen aineet ja reaalin pitkät esseevastaukset.
A. Romanin puheenjohtajakaudella sain tietää, että lautakunnassa oli 48 jäsentä. Kaikki yliopistojen ja korkeakoulujen opettajia ja hoitivat tarkastusta OTO (oman toimensa ohessa).
Kuvitelkaa sitä 80 000 ainetta! Tarkastaja käyttää yhteen 10 minuuttia. Mitä tulee vastaukseksi? Se on 800 000 minuuttia, 13333 tuntia! Montako kahdeksan tunnin työpäivää sen onkaan ja entäpä OTO-työpäivää? Nyt kai uskotte, että ei niitä kukaan voi lukea! Ei kukaan tavaa reaalin historian vastauksia löytääkseen lähettäjäkoulun opettajan tarkastuksesta muka-muka virheen.
Tässä asiassa Riittalla olisi uusi tutkimuskierros, että vuosikymmenten valhe paljastuisi. Kuka perustelee ne muutokset pisteissä ja millä perusteilla?
A. Romanin puheenjohtajakaudella sain tietää, että lautakunnassa oli 48 jäsentä. Kaikki yliopistojen ja korkeakoulujen opettajia ja hoitivat tarkastusta OTO (oman toimensa ohessa).
Kuvitelkaa sitä 80 000 ainetta! Tarkastaja käyttää yhteen 10 minuuttia. Mitä tulee vastaukseksi? Se on 800 000 minuuttia, 13333 tuntia! Montako kahdeksan tunnin työpäivää sen onkaan ja entäpä OTO-työpäivää? Nyt kai uskotte, että ei niitä kukaan voi lukea! Ei kukaan tavaa reaalin historian vastauksia löytääkseen lähettäjäkoulun opettajan tarkastuksesta muka-muka virheen.
Tässä asiassa Riittalla olisi uusi tutkimuskierros, että vuosikymmenten valhe paljastuisi. Kuka perustelee ne muutokset pisteissä ja millä perusteilla?
Vastaukset 9
Vanhimmat
*tömisyttää Tannerta*
(*.*)
YO-1980
(*.*)
Kaikkia aineita ei lueta, vaan jokaiselta parempi aine ja jos sen pisteet laskee merkittävästi arvioidaan toinenkin aine.
Mistä tietosi lie, totta se ollut ei. Ei löydy opettajille annetussa ohjeessa, eikä lautakunnan säännöissä sitä.
Eipä oikeen oo koskaan mitään uskoa ollut koko tutkintoa kohtaan. Nähtiinhän se jo kolme vuotta sitten fysiikassa. Vanhamuotoisessa reaalissa fysiikka oli ylivoimaisen vaikea ja samaan aikaan uskonto taas helppo. Teeppäs niistä oppilaista sitten köppyrä, jonka mukaan arvostella. MEidänkään lukiosta yksikään fysiikkaan vastanneista ei kirjoittanut yli C:tä! Mutta kyllä laudatureja ropis urakalla uskontoon vastanneille. Minkäs teet. Koko asiaa vain hyssyteltiin ja suunnitteille laitettiin ainereaali.
Kappas vain, nyt kun kuuluisa ja ylistetty ainereaali tuli, sekin mentiin tyrimään kunnolla! Mitenkäs nyt suu pannaan? Vaikka arvostelu nyt saataisiinkin joten kuten järjestymään, miten käy yliopistoihin hakijoiden? Joillekin linjoille kemian ainereaalikokeen pisteet laketaan suoraan lähtöpisteiksi. Arvostelu on tietenkin tehty 48 pisteen pohjalle...
Minkäs me abit voimme. Alemme jälleen vain koekaniineja eikä saada edes anteeksipyyntöä...
Vanhassa reaalissa oli mahdollisuus vastata kaikkin kysymyksiin, eikä mikään rajoittanut vastaamaan vain fysiikkaan. Itse olen opiskellut jokaista reaalia paitsi psykaa ja yhteiskuntaoppia, jolloin olisi ollut paljon kätevämpi tämä vanha reaali.
Arvostelu on tehty 48 pisteen pohjalle? Siis nyt kun kämmittiin ja 36 on max niin todennäköisesti tuossa 30-36p kohdalla ruuhkautuu, ja sitten sieltä poimitaan 5% ja 15% tarkemmin. Eihän tässä mitään ongelmaa ole? Hyvät oppilaat saivat parempia tuloksia ja huonommat parempia, mutta kuitenkin hyvät parempia kuin huonommat.
"Vanhassa reaalissa oli mahdollisuus vastata kaikkin kysymyksiin, eikä mikään rajoittanut vastaamaan vain fysiikkaan. Itse olen opiskellut jokaista reaalia paitsi psykaa ja yhteiskuntaoppia, jolloin olisi ollut paljon kätevämpi tämä vanha reaali"
Niin juuri. Yleistietoa hallitseville oppilaille ja kaikessa kohtalaisesti onnistuville tuo vanha reaali olikin hyvä. Yhteen tai kahteen aineeseen tulevaisuudensuunnitelmien tai kiinnostuksen mukaan syventyneille se oli huono: joku saattoi (teoriassa) saada ällän vastaamalla joka aineen helpoimpaan kysymykseen, toinen ehkä halusi lukea omaa ainettaan, mikä sinänsä oli varsin hyvä asia mutta käytännössä typerää. Minusta uusi reaali korostaa enemmän "oikeaa" tietoa, siitä on vaikeaa saada hyvää numeroa yleissivistyksellä.
Se siinä kemiassa on ongelmana, että kun poimitaan niitä parasta 5%, niin millä perusteella joudutaan poimimaan? Jos kaikki ovat vastanneet hyvin ja 48 pisteen vaatimuksilla täydellisesti, aletaan karsia pois merkintävirheitä ja muita pieniä virheitä, joiden ei "oikeassa" arvostelussa kuuluisi vaikuttaa.
Arvaa harmittaako kun tuli tuollainen enkä saa koskaan tietää, mitä olisin "oikeasti" ansainnut. Varsinkin kun meillä vastattiin kuuteen... olisinko saanut paremmat pisteet, jos olisin saanut vastata kahdeksaan? Olisinko ollut huonompi , jos koe olisi ollut normaali?
Laskin aloittajan esimerkin mukaan pelkät aineet ja realista 6 liuskaa, sekä vieraat kielet, niin päädyin tulokseen:
Sensori tekee kolme tuntia työtä päivässä OTO ja heitä olisi vaikka sata. Abien luettavia liuskoja (mukana ei ole matikka, fys, kem.) vie aikaa kahdeksan vuoden työn! Tämä ajatuksella, että olisi 40 tuntiset työviikot ilman lomaakin! Kyllä ollaan metsässä, kun uskomme lautakunnan hommiin!
Oletko nyt ihan varma että laskit oikein?? Mutta entä jos niitä sensoreita onkin montasataa..?
Äidinkielen kirjoittaa nyt tänä keväänä 30 372 kokelasta, mikä tekee siis 60 744 ainetta. Äidinkielen aineita lukee n. 60 sensoria. Tämä tekee yhdelle sensorille 1012 ainetta, jos hän käyttää jokaiseen sen 10 minuuttia tekee se 10120 minuuttia eli 168 tuntia. Kahdeksan tuntisina työpäivinä se tekee 21 päivää. Sensoreilla aikaa aineiden lukemiseen varmaan suurin piirtein 40 päivää.
En minä näe sitä mahdottumuutena, että nämä lukevat kaikki aineet.
Lukujen lähteitä:
http://www2.hs.fi/extrat/kotimaa/yo06kevat/index.html
http://savonsanomat.fi/index.php?XEFTL=bb4cc636f5db8d6358626c2492dd39a41&top=9&mode=wide