oli mukava, tosin kilpailu muotoinen, ketju kirjeiden kirjoittamisesta - sellaisten pussitettujen tunteiden siirrosta..
Lainaan tässä aihetta ja kysynkin teiltä, että tuleeko teillä vielä kirjoiteltua näitä vanhanaikaisia kirjeitä?
Voitaisiinko me tässä ketjussa kirjoittaakin sellainen vanhanaikainen kirje, joko kuvitellulle rakkaalle, tai sitten jo ammoin kuolleille isovanhemmille?
Kirjeen voisit kirjoitta ilman vakinikkiäsi, ja tietenkään sen ei tarvitsisi olla välttämättä kilttikään kirje, voisihan siinä purkaa sisuaankin esim. kun on jäänyt vaille sitä luultua perintöä..:/
Lainaan tässä aihetta ja kysynkin teiltä, että tuleeko teillä vielä kirjoiteltua näitä vanhanaikaisia kirjeitä?
Voitaisiinko me tässä ketjussa kirjoittaakin sellainen vanhanaikainen kirje, joko kuvitellulle rakkaalle, tai sitten jo ammoin kuolleille isovanhemmille?
Kirjeen voisit kirjoitta ilman vakinikkiäsi, ja tietenkään sen ei tarvitsisi olla välttämättä kilttikään kirje, voisihan siinä purkaa sisuaankin esim. kun on jäänyt vaille sitä luultua perintöä..:/
Vastaukset 11
Vanhimmat
mitä luukusta tulee nykyisin ovat joko laskuja tai mainoksia. Ihmisten välinen viestintä on muuttunut sähköiseksi.
Haasteeseen en toistaiseksi ota kantaa...
Kahvilaporukat ovat erittäin taitavia kirjoittelemaan, aiheesta kuin aiheesta. Pitävät välillä hienoja kirjoitus kilpailuja, ja ottavat mittaa toisistaan.
Jermu rassu, tulee tänne piiloon pahimpia kaffeen tappeluksia.
Taidat olla itse aika rassu, kun aina sitä Jermua rassuttelet. ;)
sellainen "yleisönosastokirje", vai osoitettu jollekin palstalaiselle, esimerkiksi minä kirjoittaisin sinulle, tai sinä vaikkapa Jermulle jne?
Aika kiva idea mielestäni, mutta yksi kirjoitussääntö olisi hyvä muistaa : Ei pahoja haukkumisia, korkeintaan lievää huumorin sävyttämää ironiaa ;)
epätavallinen kirje, "minulla" tai kenelle hyvänsä..:)
Kirjoittakaa kirjeitä eläville ja kuolleille.
Sisaruksille, mummin kultuille (tulikohan se oikein taivutettua hmm..:), entiselle opelle, lapsuuden ystävälle jota ei ole tavannut ekaluokan jälkeen.
Rakkaallenne jota et ole tavannutkaan koskaan L. jota ei ole olemassakaan - unelmalle.
Yläkerrassa yskivälle papparaiselle, verottajalle.., nuorimmalle tyttärelle joka on menossa naimisiin, jne., jne.
Ja nyt kynät sauhuamaan....onhan teillä postimerkkejä?
terävää...ja piilosellaista..ja ei henkilökohtaisia ilkeyksiä kenellekään - toivottavasti..
koulukaveri!
Muistin taas sinut, ja suonet anteeksi, mutta joudun tunnustamaan, että pitkästä aikaa.
Nyt tietenkin kummastelet, mikä on ollut syynä laiskaan kirjoittamiseeni. Minäpä kerron.
Oikeastaan haluaisin korjata väärinkäsityksesi, jos sinulla sellainen on. Nimittäin, en minä laiska kirjoittamaan ole ollut, mutta olen alkanut kirjoitellen keskustella eräällä keskustelupalstalla. Et älykkäänä ja monipuolisiin harrastuksiisi orientoituneena varmaankaan voi ymmärtää sellaista hömpötystä, kun toisilleen tuntemattomat ihmiset keskustelevat keskenään. Minä nyt olen kuitenkin jäänyt tavallani koukkuun , jos ymmärrät mitä tarkoitan.
Kaiken huippu tässä koukussa kiemurtelussa on se kun näillä palstoilla on tosi typeriä ja lapsellisia nk. keskustelijoita. En tietenkään sano sitä koskaan siellä palstalla, sillä nehän saisivat sätkyn. Jotkut varsinkin ovat niin agressiivisia, että pieninkin todellinen, tai kuviteltu loukkaus aiheuttaa valtavan tunnereaktion ja silloin saa kuulla kunniansa. Siksi minä olen yrittänyt olla erittäin korrekti ja puolueeton tässä uudessa harrastuksessani, eli en kerro itsestänikään juuri mitään, ettei kukaan vaan alkaisi kadehtia, sillä sinähän tiedät minusta asioita, jotka ovat todella kadehtimisen arvoisia.
Tästä kirjeestä tulee liian pitkä, jos alan kuvailla keskusteluun osallistuvien joitakin tosi ärsyttäviä ominaisuuksia, mutta vainoharhaisuuden voin kyllä yhtenä mainita. Se ilmenee arveluna, että onko joku nainen mahdollisesti mies, tai mies - nimimerkillä kirjoittava nainen.
Muuta erikoisempaa tässä nyt ei ole tapahtunutkaan kuin tämä täysin pöhkö uusi harrastukseni, vaikka omalla kohdallani hallinnassa, sillä en missään tapauksessa istu päivittäin tuntikausia koneella.....tai sanotaan nyt vaikka niin, että kun kone on koko päivän auki, niin kurkkaan tänne palstalle vain joka kymmenes minuutti, eli enhän minä taida sentään missään peliriippuvuuteen verrattavassa koukussa olla.
Kirjoitellaan, siis kirjeitä toisillemme!
Nyt minun kyllä täytyy käydä kurkkaamassa keskustelupalstoille, onkohan siellä mitään uutta kivaa.
Terveisin Celine
Talvinen tervehdys sinulle rakkahin sisko ja isoja tilejä tehneelle miehelles niinkun se saunassa jutteli kun joulun alla täällä kävitte, pari viikkoo kun olitta. Toivottavasti saitte sen 10 kilon kinkun hyväks paistettuu minkä laitoimme teijän matkaan joululahjaks. Kiitos teillekkii joululahjoista, Martta ja pojat hihkuvat innossaan lahjoista, ne Martan punaset pikinit ei tosin kestäny päällelaittoo,ratkes saumosta senverta pahasti ettei saanu enää korjattuu, nii oli heikkoo kangasta, väri oli kyllä näyttävä, hälytyspunanen. Se pojille lahjaks ostamannu vesikelkan tapanen hajos toisella yhteislaskulla ja ne puiset pintasäleet molempiin poikien persauksiin, saihan ne terveyskeskuksessa nypittyy tikut irti joulupäivänä, ei sen puoleen, mutta se ukkos
mulle ostama ja saunassa lupaama korvaus siitä hyvästä, kun lipitti minun kaljoja kaks viikkoo, että ihan raaski Sorbus pullon ostaa, siitä ois paljonki kiittämistä, mutta
Martta kieltää tuossa liikaa kiittelemästä ja toivottaa hyvää uutta vuotta.
Siitä onkin jo kulunut monta pimeätä yötä kun viimmeksi tapasimme.
Pakkanen on jo lauhtunut ja auton lasit pysyvät jo huurtumattomina.
Muistatko vielä kun ensi kerran tapasimme kaupan parkkipaikalla,vaihdoimme uteliaita katseita ja pikaiset tutustumis suudelmat.
Sovimmekin heti iltakävelystä seuraavan päivän iltana.Sitä muistelen vieläkin pahoilla mielin,sä kerroi itkeneesi kun ilmoitin olevani estynyt tapamiseen.Annathan sen nyt anteeksi minulle näin jälki käteen.
Sinä olit minulle kuitenkin pitkämielinen ja soitit vielä haluavasi tavata uudelleen.
Muistatko sen tienvarsi levähdys paikan ja kuinka auton lasit huurtuivat kovassa pakkasessa kiihkeistä suudelmista.
Se vähäinen aika joka meillä molemmilla oli käytettävissä on jäänyt ja pysyy ikuisesti mielessäni.
Sinä järjestit vielä minulle yllätyksen ja tulit tapaamaan minua vielä saman päivän iltana asunnolleni,kymmenien kilometrien päähän josta kiitos sinulle.
Aikamme riensi aivan liian nopeasti ja sinun oli lähdettävä paluumatkalle yön synkkään pimeyteen.
Sinä unohdit minulle niin paljon tunteita ja minä unodin antaa sanomatta jääneitä lauseita sinulle.
Piakoin on kevät ja kysynkin sinulta.
Haluaisitko että nämä tunteet ja lauseet kohtaisivat vielä toisensa?
Toiveikkaana odottelen vastaustasi.
Suudelmin suljettu kirje rakkaalle ystävälle.
sinulle ystäväni! taisinpa tietää salaa jo mielessäni että sinä etsitkin vain ymmärtäjää, lohduttajaa, kun vaimosi ei ymmärrä eikä haluakaan enää ymmärtää. teillä ei ole muuta yhteistä kuin osoite. toivoisin voivani kuitenkin auttaa sinua löytämään yhteistä säveltä vaimosi kanssa. oletteko koskaan istuneet kasvotusten polvet vastakkain kiinni toisissanne. puhuneet toiveistanne vuorotellen, mitä toivotte, odotatte toisiltanne. mitä olette valmis tekemään suhteenne eteen. muistakaa ne ihanat hetket silloin alkutaipaleella, te olette kuitenkin ne samat ihmiset, aika vaan on tehnyt tepposet teille ja nyt luulette eron olevan ainoa oikea ratkaisu. ajatelkaa mitä menetätte ja puhukaa toiveistanne. Pitäkää huolta toisistanne. terv.TT
Mikö ihmeen etuoikeutettu porukka luulee olevansa ns. "vakinikkiläiset", hah haaa hölmöläiset. ei tämä palsta ole mikään niin ihmeellinen juttu vai luuleeko joku niin...