Eilen illalla kolmivuotinen suhteesi päättyi sopueroon. Eilen illalla sinä vapaaehtoisesti, leikkasit irti itsestäsi jotain mihin kerkesit totutella kolmen vuoden ajan, jotain mitä rakastat. Kyyneliä oli aivan liika. Vedit perseet lähibaarissa ja kun lähdit baarimikon luota avautumasta sidoit aukinaisia kengännauhojasi ja välilevysi luiskahti pois paikoiltaan. Välilevy alkoi pikku hiljaa painaa iskiashermoa, ruumiisi suurinta hermoa, pieni pistävä kipu joka kasvaa minuutti minuutilta. Kipu joka kasvaa rajatta. Mitäpä sinä siitä vielä tiesit, kokovartalo puudutus, henkilökohtainen valomerkki, pieniä häilyviä muistoja taksikyydistä mökille. Jossa nyt makaat pedin omana. Sinulla ei ole puhelin osaketta mökilläsi. Sinulla ei ole kännykkää, koska panttasit sen ostaaksesi sen hymyn joka eilen oli hetken huulillasi. Nyt kun heräät aamulla ja yrität nousta sängystä, pyörryt kivusta. Heräät uudestaan hikisestä sängystäsi. Makaat paikoillasi silmät auki tuntikausia,
ajattelet. Ajattelet aivan liikaa. Olet varma että kuolet janoon tai hapenpuutteeseen, olet varma koska mielikuvituksesi sanoo sinulle näin. Sinä vyöryt sängyltä lattialle, luut kolisevat, olet vielä tajuissasi, kivuliaasti ja hitaasti ryömit parketilla, paljas hieman kuivunut hikinen iho jarruttaa tehokkaasti matkaasi, pääset kylpyhuoneen kynnyksen yli ja kuset kyljeltään, lattia kaivonreikään ja vähän päällesi. Ja nyt kun kyyneleitä ei enää tule, viillät ranteesi auki leipäveitsellä ja toivot että kuoleman jälkeen et enää kykenisi ikinä ajattelemaan tai muistelemaan mitään, toivot että kuoleman jälkeen ei olisi mitään.
ajattelet. Ajattelet aivan liikaa. Olet varma että kuolet janoon tai hapenpuutteeseen, olet varma koska mielikuvituksesi sanoo sinulle näin. Sinä vyöryt sängyltä lattialle, luut kolisevat, olet vielä tajuissasi, kivuliaasti ja hitaasti ryömit parketilla, paljas hieman kuivunut hikinen iho jarruttaa tehokkaasti matkaasi, pääset kylpyhuoneen kynnyksen yli ja kuset kyljeltään, lattia kaivonreikään ja vähän päällesi. Ja nyt kun kyyneleitä ei enää tule, viillät ranteesi auki leipäveitsellä ja toivot että kuoleman jälkeen et enää kykenisi ikinä ajattelemaan tai muistelemaan mitään, toivot että kuoleman jälkeen ei olisi mitään.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.