Käykää kattoon

tuossa ois pieni linkki mistä näkee jenkkien kasvien satotasoja. Sieltä löytyy pieni taulukko miten jenkit on kehittynyt irlannin ja ranskan suhteessa vehnän viljelyssä. Näytti olevan muutakin mukavaa.

http://www-formal.stanford.edu/jmc/nature/node29.html

kommentoikaapa siihen miten jenkeissä saa mukamas 11 tn/ha vehnällä, ehkä jos loppu kasvimassa lasketaan mukaan.
91003
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

En lukenut kokonaan kirjoitettua tekstiä mutta tuo 11 tonnin sato oli koostunut perunan viljelystä ja tietääkseni täällä Suomessa vastaava sato on noin 20 tonnin huippeilla.

Äänestä
  • hyvä vertailu vehnän osalta. Löytyy sieltä kyllä perunoistakin.

    Äänestä

Tuo taulukko kuvaa proteiinia/ kaloreita suhteessa hehtaariin. Ei Mitään tekemistä satotason kanssa. Amerikassa vehnän satotaso
on siellä 2500-3000 kiloa hehtaarilta. Viljely
perustuu suunnattoman suuriin pinta-aloihin ja
minimaaliseen tuotantopanoksen käyttöön. Eli pinta-aloilla korvataan "tehottomuutta".

Äänestä
  • niilläkin preerioilla valtakasvina.

    Äänestä

  • ..tuo sitä että markkinahintojen kasvaessa USA:ssa ja Kanadassa voidaan tuotantopanoksia kasvattamalla suurentaa satotasoa? Samaan hommaanhan ei esim Suomessa ole mahdollisuuksia. Ylilannoituksella sitä hetki tehtiin 80-luvulla ja seuraukset ovat nähtävissä edelleen.
    Saattavat sitten preeriat ja arot olla suomalaistenkin proteiinilähteitä tulevaisuudessa.

    Äänestä

  • Herännyt kirjoitti:

    ..tuo sitä että markkinahintojen kasvaessa USA:ssa ja Kanadassa voidaan tuotantopanoksia kasvattamalla suurentaa satotasoa? Samaan hommaanhan ei esim Suomessa ole mahdollisuuksia. Ylilannoituksella sitä hetki tehtiin 80-luvulla ja seuraukset ovat nähtävissä edelleen.
    Saattavat sitten preeriat ja arot olla suomalaistenkin proteiinilähteitä tulevaisuudessa.

    "Saattavat sitten preeriat ja arot olla suomalaistenkin proteiinilähteitä tulevaisuudessa."

    Saattaa olla mutta sinä ruikkari et ole sitä hetkeä näkemässä, olet ollut matojen herkkua sitä ennen jo vuosikymmenet.

    Äänestä

  • Herännyt kirjoitti:

    ..tuo sitä että markkinahintojen kasvaessa USA:ssa ja Kanadassa voidaan tuotantopanoksia kasvattamalla suurentaa satotasoa? Samaan hommaanhan ei esim Suomessa ole mahdollisuuksia. Ylilannoituksella sitä hetki tehtiin 80-luvulla ja seuraukset ovat nähtävissä edelleen.
    Saattavat sitten preeriat ja arot olla suomalaistenkin proteiinilähteitä tulevaisuudessa.

    Suuremmalla lannoitustasolla saadaan varmasti sadonlisää, mutta laaja maa ja suunnattomat
    "puhveli" preeriat. Isona ongelmana yhä lisääntyvässä määrin ilmastomuutoksen aiheuttamat
    kuivat kaudet ja toisinaan myös rankkasateet,
    hirmumyrskystä puhumattakaan. Varmin tulos minimoida tuotantopanos ja antaa luonnon kas-
    vattaa. Esim isot vehnätilat ovat sellaisia
    monien tuhansien hehtaarien tiloja. Tuttava oli
    seuraamassa puintia. Hänen piti jättää pusakka
    viljan tyhjennyspaikalle. Isäntä sanoi, että
    takki mukaan, emme tule enään tänään tälle
    paikalle tyhjentämään säiliötä, kierros on sen verran pitkä.

    Äänestä

  • proteiini kirjoitti:

    "Saattavat sitten preeriat ja arot olla suomalaistenkin proteiinilähteitä tulevaisuudessa."

    Saattaa olla mutta sinä ruikkari et ole sitä hetkeä näkemässä, olet ollut matojen herkkua sitä ennen jo vuosikymmenet.

    meinaatko laittaa taas lahtarikaartin tappamaan työläiset

    Äänestä

satoon myös traktori ja kärry !

Äänestä

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


7820 kirjoitti:

tuossa ois pieni linkki mistä näkee jenkkien kasvien satotasoja. Sieltä löytyy pieni taulukko miten jenkit on kehittynyt irlannin ja ranskan suhteessa vehnän viljelyssä. Näytti olevan muutakin mukavaa.

http://www-formal.stanford.edu/jmc/nature/node29.html

kommentoikaapa siihen miten jenkeissä saa mukamas 11 tn/ha vehnällä, ehkä jos loppu kasvimassa lasketaan mukaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu