Isäni kuoli ja hänellä ei tietääkseni ollut varallisuutta vain velkaa. Äitini jäi leskeksi, hän omistaa kolmasosan kesämökistä, tämä on hänen varallisuutensa. Kuolinpesä jää mitä suurimmalla todennäköisyydellä velalliseksi ja nyt olisinkin kysynyt, että kuka ne velat maksaa? Miten äitini kesämökkiosuuden käy? Entäs minä siskoni kanssa, joudummeko maksumiehiksi isäni mahdollisiin velkoihin?
Kuka
tietäisi?
5758
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
En ole asiantuntija, mutta alla käsitykseni asiasta.
Velka ei periydy. Eli isäsi varallisuus määritellään perunkirjoituksissa ja siitä varallisuudesta vähennetään velat. Jos velkoja on enemmän kun varallisuutta, asia koituu velkojien tappioksi.
Jos äitisi omistaa kesämökistä 1/3 osan, hän saa sen osan mutta voi olla että se 2/3 menee velkojille joka yleensä tarkoittaa mökin myyntiä ja asian hoitamista rahana, ellei äidilläsi ole riittäväästi varallisuutta mökin lunastamiseksi velkojilta.
Hakea pesä konkurssiin muistaakseni kuukauden sisään, jotta ette joudu velkoja maksamaan.
Ylivelkainen pesä on luovutettava konkurssiin tai pesänjakajan haltuun 1 kk:n kuluessa perunkirjoituksesta, jotta perilliset eivät joudu henk.koht. vastuuseen pesän veloista.
Laki on muuttunut. Vastuu ilmenee PK 21 luvun säännöksistä. Luvun alussa ovat kysyjää koskevat pykälät.
PERINTÖKAARI 21 LUKU
"Kuolleen henkilön ja pesän velasta
1 § (20.8.2004/783)
Kuolinpesän varoista suoritetaan pesän ja vainajan velat. Vainajan velkana maksetaan myös velka, jota koskevan ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuus on lakannut ulosottolain 2 luvun 24–26 §:n mukaisesti.
Pesänselvitysvelat maksetaan ennen muita velkoja sitä mukaa kuin ne erääntyvät. Muut pesän velat maksetaan vasta vainajan velkojen jälkeen.
Kuolinpesän konkurssissa konkurssipesä vastaa pesänselvitysveloista.
Pesänselvitysveloista säädetään 18 luvun 5 §:ssä.
2 § (20.8.2004/783)
Osakas ei vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta.
Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, perunkirjoitusvelvollinen osakas vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta, jos hän laiminlyö perunkirjoituksen toimituttamisen määräajassa. Sama vastuu on osakkaalla, joka perunkirjoituksessa tai vahvistaessaan valalla perukirjan vaarantaa velkojan oikeutta antamalla vääräksi tietämänsä ilmoituksen tai jättämällä tahallaan ilmoittamatta jonkin tietämänsä seikan.
Jos velkoja 2 momentin nojalla vaatii osakkaalta maksua velasta, osakas vapautuu velkavastuusta, jos hän osoittaa, ettei hän ole 2 momentissa tarkoitetulla menettelyllään taikka toimenpiteellään tai laiminlyönnillään pesän hallinnossa aiheuttanut 18 luvun 7 §:n nojalla korvattavaa vahinkoa. Jos osakas osoittaa, että hänen velkojalle aiheuttamansa vahinko oli rahamäärältään pienempi kuin vainajan velka, hän vastaa vahingon määrästä.
Mitä 2 ja 3 momentissa säädetään osakkaan vastuusta, ei sovelleta osakkaaseen, jota edustaa edunvalvoja.
2 a § (20.8.2004/783)
2 a § on kumottu L:lla 20.8.2004/783.
3 § (20.8.2004/783)
Mitä 2 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään osakkaan velkavastuusta, sovelletaan myös, jos perunkirjoituksen jälkeen on laadittava 20 luvun 10 §:ssä tarkoitettu täydennys- tai oikaisuperukirja. Tällaisen perukirjan laatimatta jättämisen perusteella osakkaalle syntyy kuitenkin vastuu vain, jos laiminlyöntiä voidaan pitää erityisen moitittavana ottaen huomioon ilmenneiden varojen tai velkojen määrä sekä muut olosuhteet.
4 § (20.8.2004/783)
Osakkaat vastaavat henkilökohtaisesti velasta, jonka he ovat tehneet pesän lukuun, jollei toisin ole sovittu tai katsottava tarkoitetun taikka muualla toisin säädetä.
5 § (20.8.2004/783)
Perunkirjoituksen toimittamisen jälkeen voidaan hakea julkista haastetta vainajan ja pesän velkojen selvittämiseksi niin kuin julkisesta haasteesta annetussa laissa (729/2003) säädetään. Hakemuksen voi tehdä eloonjäänyt puoliso, kuolinpesän osakas, pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija. Julkista haastetta voidaan hakea myös eloonjääneen puolison velkojen selvittämiseksi.
Pesänselvitysveloista säädetään 18 luvun 5 §:ssä.
Jos on syytä epäillä, että pesän ja vainajan velat ovat suuremmat kuin pesän varat, pesänselvittäjän on haettava julkista haastetta, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta.
6 § (20.8.2004/783)
Ositusta tai perinnönjakoa ei saa toimittaa, ennen kuin pesän ja vainajan velat on maksettu tai niistä on asetettu maksun turvaava takaus tai muu vakuus.
Jos ositus tai perinnönjako on toimitettu 1 momentin vastaisesti, tuomioistuin voi pesänselvittäjän kanteesta:
1) määrätä osituksen tai perinnönjaon peruuntumaan ja velvoittaa osakkaat palauttamaan kaiken osituksessa tai jaossa saamansa omaisuuden taikka korvaamaan sen arvon; taikka
2) jollei kaiken omaisuuden palauttaminen ole tarpeen velkojen ja pesänselvitysvelkojen maksamiseksi, velvoittaa osakkaat yhteisvastuullisesti suorittamaan pesälle velkojen maksamiseen tarvittavan rahamäärän.
Osakas, joka on velvoitettu yhteisvastuulliseen suoritukseen pesälle 2 momentin 2 kohdan nojalla, ei ole velvollinen suorittamaan enempää kuin hän on osituksessa tai jaossa saanut. Osakas vapautuu suoritusvelvollisuudestaan, jos hän palauttaa kaiken osituksessa tai jaossa saamansa omaisuuden.
Omaisuuden palauttamiseen tai sen arvon korvaamiseen sovelletaan, mitä 8 ja 8 a– 8 c §:ssä säädetään.
6 a § (20.8.2004/783)
Osakkaat ovat keskenään vastuussa 6 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta suorituksesta sen mukaan kuin he ovat osituksessa tai perinnönjaossa saaneet liikaa.
Jos osakas ei kykene suorittamaan osuuttaan, muiden osakkaiden on täytettävä vajaus osituksessa tai jaossa saamallaan omaisuudella tai sen arvolla.
Osakkaalla, joka on palauttanut varoja yli oman osuutensa, on oikeus saada kultakin muulta palautusvelvolliselta, mitä hän on tämän osuudesta suorittanut.
7 § (20.8.2004/783)
Erityisjälkisäädöksen tai tarkoitemääräyksen perusteella pesästä saatu omaisuus on palautettava siltä osin kuin sitä tarvitaan velan katteeksi. Omaisuuden arvon korvaamiseen sovelletaan, mitä 8 §:ssä säädetään.
8 § (20.8.2004/783)
Jos palautettava omaisuus ei ole tallella tai muuten palautettavissa, sen arvo on korvattava.
Jos palautettavan omaisuuden arvo on alentunut merkittävästi kulumisen tai vahingoittumisen vuoksi, palautusvelvollisen on korvattava arvon aleneminen. Jos omaisuuden arvo on alentunut muusta syystä, palautusvelvollisen on suoritettava kohtuullinen korvaus omaisuuden arvon alenemisesta, jos siihen katsotaan olevan erityistä syytä.
Jos tietyn omaisuuden palauttamisesta aiheutuisi haittaa, palautusvelvollisella on oikeus maksaa omaisuuden palauttamisen sijasta omaisuuden arvon mukainen korvaus.
8 a § (20.8.2004/783)
Jos palautusvelvollinen on saanut pesästä rahaa, hänen on maksettava palautettavalle rahamäärälle korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukaista korkoa siitä lukien, kun hän sai omaisuuden haltuunsa. Muusta palautettavasta omaisuudesta saatu tuotto tai sen arvo on korvattava ja omaisuudesta saadusta hyödystä suoritettava kohtuullinen korvaus. Korvausta hyödystä ei kuitenkaan tarvitse suorittaa, jos korvauksen voidaan katsoa sisältyvän omaisuuden arvon alenemisesta suoritettavaan korvaukseen.
Jos palautettava omaisuus on rahaa tai jos omaisuuden arvo on korvattava, palautusvelvollisen on suoritettava korkoa korkolain 4 §:n mukaisesti palauttamisvaatimuksen esittämisestä lukien.
8 b § (20.8.2004/783)
Palautusvelvollisella on oikeus saada korvaus palautettavaan omaisuuteen panemistaan tarpeellisista kustannuksista ja, jos se harkitaan kohtuulliseksi, muista kustannuksista.
8 c § (20.8.2004/783)
Palautusvelvollisuutta voidaan painavasta syystä sovitella.
9 §
Ennen kuin kuukausi on kulunut perunkirjoituksesta tai, jos omaisuus on luovutettu pesänselvittäjän hallintoon, ennen kuin velkojen maksamisesta on tehty 19 luvun 12 a §:ssä tarkoitettu sopimus tai pesänselvittäjän päätös, vainajan velan saa maksaa pesän varoista vain, jos on pätevä syy olettaa, ettei sen maksamisesta aiheudu vahinkoa muille velkojille. Edellä tarkoitettuna aikana ei saa toimittaa loppuun pesän omaisuuteen kohdistuvaa ulosmittausta, ellei velkojalla ollut pantti- tai pidätysoikeutta ulosmitattuun omaisuuteen. (20.8.2004/783)
Jos osakas on ottanut velkaa 18 luvun 5 §:ssä tai 6 §:n 2 momentissa mainittuun tarkoitukseen pesän ollessa osakasten hallittavana, saa velkoja vaatia sellaisen velan suoritusta myös pesästä. Mikäli osakas on käyttänyt varojaan sellaiseen tarkoitukseen, hänellä on oikeus saada korvaus pesän varoista.
10 §
Kun perunkirjoituksen toimittamisesta on kulunut kuukausi, velkoja voi vaatia vakuutta sellaisesta vainajalta jääneestä velasta, joka ei ole erääntynyt ja josta ei ole riittävää vakuutta. Jollei vakuutta anneta kolmen kuukauden kuluessa vakuuden vaatimisesta, velka katsotaan erääntyneeksi. (20.8.2004/783)
Jos vainajalta on jäänyt velkaa, joka ei eräänny kuuden kuukauden kuluessa, voidaan se, milloin osakkaita on useita, kuolinpesän puolesta sanoa irti maksettavaksi mainitun ajan kuluttua irtisanomisesta. Velkoja, jonka saamisen vakuutena on kiinnitys, ei kuitenkaan ole velvollinen ottamaan vastaan maksua ennen erääntymispäivää, jos hän kolmen kuukauden kuluessa irtisanomisesta ilmoittaa vaativansa saamisestaan maksua vain sen vakuutena olevasta omaisuudesta.
11 § (20.8.2004/783)
Jollei pesänselvittäjää ole määrätty, osakas voi hakea kuolinpesän asettamista konkurssiin.
Konkurssiin asettamisen edellytyksistä säädetään konkurssilain 2 luvussa."
perittävän sisko lainasi ennen kuolemaansa rahaa perittävälle nx summan. Sisko otti ennen kuolemaa haltuunsa heikossa kunnossa olevan veljen omaisuutta, jonka hän ilmoitti lahjaksi. Lahjan arvo ylittää tuplasti velan. Myös muuta "lahjaa" vietiin.
pitääkö velka maksaa? perukirjassa on maininta molemmista. Kannattaako ottaa arvio "lahjoista"?