Mikähän siinä sitten ihan oikeesti on, että täällä koti-supi-Suomessa jo hyvän työhistorian omaava viiskymppienkin katsotaan fossiiliksi, jolla ei ole mitään asemaa edes työvoimareservinä?!
Vastattain luin välisuomen sanomalehdestä uutisen, jonka mukaan USA:lainen, LA:n liikennelaitoksen työntekijä päätti satavuotiaana jäädä eläkkeelle. Ei niinkään työkykynsä takia, vaan saadakseen lisää aikaa sikojen ja kanojen kasvattamiseen tontillaan.
No, erikoistapaushan tämä tietysti oli, mutta mahdottoman paljon hyvää näkemystä Suomen elinkeinoelämä hukkaa, kun ei pidä vanhoja edes konsultoivina neuvonantajina.
Näinhän se on: nuorella valttina on koulutus, keski-ikäisellä kokemus, vanhalle siitä sitten tulee näiden yhdistelmänä näkemys.
Ja Ah, miten usein se näkemys onkaan se oikein!
Vastattain luin välisuomen sanomalehdestä uutisen, jonka mukaan USA:lainen, LA:n liikennelaitoksen työntekijä päätti satavuotiaana jäädä eläkkeelle. Ei niinkään työkykynsä takia, vaan saadakseen lisää aikaa sikojen ja kanojen kasvattamiseen tontillaan.
No, erikoistapaushan tämä tietysti oli, mutta mahdottoman paljon hyvää näkemystä Suomen elinkeinoelämä hukkaa, kun ei pidä vanhoja edes konsultoivina neuvonantajina.
Näinhän se on: nuorella valttina on koulutus, keski-ikäisellä kokemus, vanhalle siitä sitten tulee näiden yhdistelmänä näkemys.
Ja Ah, miten usein se näkemys onkaan se oikein!
Vastaukset 17
Vanhimmat
PS.
Oletteko, seniorikolleegat, koskaan asiaa näin ajatelleet?
...ajattelevat monet työantajatkin. Ikäsyrjintä oli ilmiselvää todellisuutta vielä 80-luvulla. Laman aikoihin ja sen jälkeen ikäsyrjintä on lieventynyt huomattavasti.
Juuri toissapäivänä kysyin asiakkaaltani, onko hänellä mielessään jokin ikähaarukka, kun hän on rekrytoimassa uutta henkilöä. Hän vastasi: "Uskottavuuden vuoksi henkilö ei voi olla ihan nuori. Olen valmis ottamaan tähän vaikka 60-vuotiaan, kunhan hänen kokemuksensa on sopiva." Tämä oli ensimmäinen kerta, kun asiakas mainitsi iän 60 vuotta, mutta 50-55 vilisevät usein asiakkaiden puheissa, ja toteutuvat myös. (Omaan firmaani palkattiin uusi myyntimies, jonka ikä oli jo palkkaushetkellä 63 vuotta. Tietysti hänen uransa jäi kahteen vuoteen, koska hän meni eläkkeelle.)
Ikääntynyt on yleensä hyvä työntekijä. Hänen kohdallaan asiat ovat selviä: Tiedetään jo valmiiksi, ettei hän lähde pois vuoden kuluttua, ja jo työhaastattelussa voi avoimesti puhua henkilön eläkesuunnitelmista.
On ammatteja, joissa ikä on etu. Oma työni, jota olen jo hyvästelemässä, on juuri sellainen. Kokemus ja näkemys ovat usein työnantajan kannalta rahanarvoisia ominausuuksia. Minua vähän askarruttaa, miten asiakasluovutukset nuoremmille onnistuvat.
Samoin esimerkiksi taloushallinnon tehtävät ovat aika tavalla vapaita ikäsidonnaisuudesta. - Ilmeisesti olet mies. Ajattelepa minkälaisen myyjän kanssa haluaisit asioida palvelevassa vaatetusliikkeessa. Luultavasti sellaisen kanssa, joka on lähellä omaa ikääsi.
Olen nähnyt, että suurin hankaluus nykyisin on vastavalmistuneilla. Heillä on edessään pätkätyöputki vuosiksi eteenpäin.
Hyvä ii-li
Ihan oikeata asiaa puhut, mikä sitten lieneekään tuo firmasi, jossa näkemystäkin arvostetaan ja vanhojakin palkataan? Joku konsulttitoimi varmaankin; siellähän näkemyksellä on merkitystä.
Ihan vaan selventääkseni kerron, että itse olen mielestäni hyvin ansaitsemallani eläkkeellä valtion ja kunnankin omistaman ammatillisen opetuksen virasta. En millään tavoin itse haaveile paluusta työelämään. Onnellinen olen nykyiselläni.
Säälittää vain kovin se valtava henkinen ja ammatillinen kapasiteetti, jonka elinkeinoelämä jättää käyttämättä, syrjimällä ikääntyviä, ja toisaalta potentiaalisesti raskaaksi tulevia työntekijöitä.
Niin, yht'äkkiä tuli mieleeni, hyvä ii-li, että hautaustoimistoala saattaisi olla se Sinun yrityksesi. Siellähän arvostetaan iäkkyyttä.
Pyydän hyvin paljon anteeksi jo etukäteen tätä arviotani, mutta kaikkihan voi olla mahdollista.
Terveisiä kaikille ja kommentteja kaipaan. PP
Henkisen kapasiteetin menettäminen on iso ongelma. Erityisesti se näkyi lama-aikana.
Kansainväliset suuryritykset vaativat, että niin-ja-niin monta ihmistä pitää heittää pellolle. Se oli määräyksen kirjain. - Ja mikä olikaan käytäntö? Samoja ihmisiä palkattiin uudelleen samaan firmaan tuntityöläisinä, ja se tuli yritykselle kalliimaksi kuin vakituinen työvoima.
Monet yritykset siirsivät toimintojaan Ruotsiin ja kuvittelivat hoitavansa sieltä myös Suomen. Kaikki ovat palanneet. Voit kuvitella, miten hyvin riikinruotsalainen myyntimies pärjää esim. Pohjois-Karjalassa. - Erityisesti minulle on jäänyt mieleen eräs amerikkalainen yritys, joka siirsi kirjanpidon Ruotsiin. Se oli vastoin silloista lakia, ja firmalle tuli iso hätä saada entiset taloushallinnon työntekijät takaisin. Koska olin heidän konsulttinsa, niin kehotin heitä vaatimaan suurempaa palkkaa kuin ennen. Monet saivatkin.
En tunne ollenkaan hautaustoimistoalaa. Kokemukseni siitä ovat hyvin kirjavia. Minua todellakin kiukutti, kun kesken isäni hautajaisten joku pönttö myyntimies työnsi käteeni hautakivifirman mainoksen.
kaiken valmiiksi.Onni sille joka pääsee eläkkeelle ja terveenä ja nuorempana.
Tämä sellaiselle joka ei ole vakitusessa työsuhteessa.
Työllisyys työt mitä pojoisessa on tarjolla vanhemmille ja kouluttamattomille ihmisille tekevät usein sairaaksi.
On rikkaita työttömiä ja köyhiä työttömiä.Niin iso ero tuloissa että ovat eri maailmassa.
Kun on ison virman omistaja ja miehellä suuripalkkainen virka vaimo voi olla työtön.Rahasta ei ole pulaa.
Toisella ei ole autoa pitää mennä johonkin kauas töihin minimi palkalla,autotta koska sillä muutaman kuukauden työllä ei voi ostaa.
Työstä ei voi kieltäytyä menettää kaiken toimeentulon.
Näille on ihanuus päästä eläkkeelle.Vihdoinkin vakituinen tulo vaikka pienikin.Saa ajatella elämää eteenpäin.
Sellaiselle joka luulee olevansa korvaamaton ja terrorisoi sillä ajatuksella muita ,työ on ainoa elämän tarkoitus ja onni.
Näinä aikoina on tärkeintä, että ihminen suostuu tekemään työnsä paskapalkalla ja loputtomasti ylitöitä suunnilleen ilman korvausta.
Nuorempana sitä vielä jaksoi, nykyisin en enää suostuisi. Elämä on kuitenkin siellä duunipaikan ulkopuolella.
Sillä lailla ne arvostukset menee, kokemuksesta viis.
Niinpä niin, Loistava.Polku, ihan paikalleen sanot. En minäkään haikaile takaisin siihen oravanpyörään millään tavoin.
Säälittää vain se mittava panos, joka sisällämme on ja, jonka elikeinoelämä hylkää noin vain "lonkalta". Voisihan sillä jotain käyttöä, jollain tavoin olla. Mutta olkoot. Pitäkööt käsityksensä. Ehkä sitten Timbuktussa tavataan, tai taivaassa(?)
puoltaa se, että edes nuoremmille riittää töitä näinä töitten vähenemisten aikoina, joskin samalla jo uumoillaan tulevaa työvoimapulaa.
Kaikenkaikkiaan haitaksi on vanhemman väen osaamisen hyödyntämättömyys.
Toivokaamme poarempia aikoja.
ja niiden mukana - kai vahingossa - myös hakemuskirje, johon oli kirjoitettu punakynällä: LIIAN VANHA.
Hakija oli 37-vuotias. Ystäväni oli saanut tämän viime viikolla.
Mihin olemme menossa kun 37-vuotiaskin on vanha työhön!
Onhan se 37-vuotias ihan liian vanha, jos toimistohuoraa haetaan, joittenkin johtajien mielestä.
Tällaista ei kertakaikkiaan saa olla. 37-vuotias ei ole liian vanha mihinkään, ellei hän sitten hae teinimuodin mannekiiniksi.
Jos tuo on todella tapahtunut, niin tuttavallasi on kaikki oikeus vetää firma edesvastuuteen. Toivottavasti hän on säilyttänyt paperin.
ja oli uskottava kun näin paperin.
Kehotin moneen kertaan häntä viemään asiaa eteenpäin, mutta hän ilmeisesti oli niin pettynyt ja masentunut, että sysäsi asian kokonaan sivuun.
Eikä kyse ollut kuin tavallisesta laskentasihteerin tehtävästä, johon hänellä oli tarvittava koulutus ja kokemus.
Aivan raivostutti toisen ihmisen puolesta, mutta itsekkäästi samalla tuli mieleen, että onneksi kaikki kynsin hampain työpaikoista tappelut ovat ohi kohdaltani.
Jos hänet on hylätty laskentasihteerin toimesta 37-vuotiaana iän takia, niin se on siinä määrin törkeä asia, että sitä pitäisi viedä eteenpäin. Kuuluuko hän ammattiliittoon? Hänenhän ei tarvitse itse ruveta rettelöimään, jos hän ottaa yhteyttä liittoonsa.
Olen ollut 30 vuotta henkilöstöalalla, ja ainoa, siis AINOA, vastaava tapaus, jonka olen kuullut oli lama-aikana. Silloin hakija oli 53-vuotias.
Täytyy myös ottaa huomioon sellainen mahdollisuus, että jonkin yrityksen keski-ikä on yksinkertaisesti liian korkea. Se koskee usein hyvää firmaa, jossa on pitkät työsuhteet. Kun sitten tulee tilanne, jossa valtaosa työntekijöistä jää yhtäkkiä eläkkeelle, niin firma on todellisessa pulassa. Sellainen yritys ei kertakaikkiaan voi palkata ikääntynyttä ihmistä, vaikka haluaisikin. Niiden täytyy turvata jatkuvuutensa ja kasvattaa nuorempia osaajia. - Näitä firmoja on aika harvassa, mutta niitä on.
Joku tuossa mainitsi 37 vuotta. On kertakaikkiaan sekä lain että etiikan vastaista pitää sen ikäistä liian vanhana.
Mieluummin olisin työttömänä.
Pomo sanoo joka aamu:
- Jaatinen, puhutteluun!
... tästäkin tuli. Kiitos kaikille ja lissää sammaan pötköön!
Erityisterkkuja Sinulle, kantaaottava ii-li!
Nimimerkkisi taaksekin kurkistin, mutta eihän sieltä juuri mitään irronnut. Toista tuhatta viestiä kuitenkin. Aktiivinen taidat olla.
Mutta nyt nukkumaan. Huomenna maailma on parempi. Onhan sitä jo "niin pirusti parannettu", että jossain sen täytyy näkyä!
Keskon Oulun konttorin lääkäri kirjoitti minulle nitrot,jotta työsuhdetta ei tarvitsisi vakinaistaa.
Olin silloin 43-vuotias ja olen sen jälkeen tehnyt
pitkän päivätyön .Tämä tapahtui vuonna 1983 eikä
minulla ole nitroja vieläkään eikä sydänvikaan
viittaavia oireita,että silleen sitä ikäsyrjintää
Suomessa.Empä ole pahemmin Keskon asikakkaanakaan
viihtynyt senjälkeen.