Pieni nalle sylissäni,
vaaleansininen rusetti kaulassaan;
umpisolmussa,
En pysty sitä avaamaan
pienillä sormillani ilman apua.
Kuristuuko nalle,jos en auta?
- mietin.
Kai se huutaisi apua,
jollei äitini olisi pessyt sitä
sodan jälkeen ostetussa,
vielä uutuuttaan kiiltävässä
pulsaattorikoneessa.
Nalle ei enää edes itke,
ei ääntäkään,
vaikka kuinka puristan tiukasti
sen vatsaa,
ravistelen ja keikautan ylösalaisin
ja takaisin.
Lisään rusettiin uuden solmun
vanhan solmun päälle
toivoen samalla, ettei nallea ahdistaisi,
eikä kukaan huomaisi,
että rusetissa on liikaa solmuja.
vaaleansininen rusetti kaulassaan;
umpisolmussa,
En pysty sitä avaamaan
pienillä sormillani ilman apua.
Kuristuuko nalle,jos en auta?
- mietin.
Kai se huutaisi apua,
jollei äitini olisi pessyt sitä
sodan jälkeen ostetussa,
vielä uutuuttaan kiiltävässä
pulsaattorikoneessa.
Nalle ei enää edes itke,
ei ääntäkään,
vaikka kuinka puristan tiukasti
sen vatsaa,
ravistelen ja keikautan ylösalaisin
ja takaisin.
Lisään rusettiin uuden solmun
vanhan solmun päälle
toivoen samalla, ettei nallea ahdistaisi,
eikä kukaan huomaisi,
että rusetissa on liikaa solmuja.
Vastaukset 4
Vanhimmat
suloinen runo =)
Yritin kirjoittaa runon pikkutytön näkökulmasta,
en tiedä onnistuinko, mutta hyvä yritys kuitenkin.
Kiitosss... ja hyvää illan jatkoa :)
Suomi kaunistelee
niitä sotalapsi asioita
olin orjana ruotsissa
sotalapsena.
ajoin tukkimetsässä
10 vuotiaana.
tein kuusipäivää
viikossa töitä.
Mulle ei ostettu uusia vaatteita
eikä pidetty syntymäpäiviä.
olin orjana siellä,
orjatyövoimaa.
On myös olemassa toinen ääripää. Esimerkkinä sukulaiseni, joka meni pikkutyttönä evakkoon Ruotsiin sukulaistensa luo. Hän sai siellä paremman kohtelun kuin kotonaan, jossa hän sisarusparven
vanhimpana saikin kaiken vastuun ja valtavan työmäärän. Se ei ollut kovin helppo homma vasta 10-vuotiaalle tytölle.