Kyse on matalaperustaisesta (ei kellaria) Lammi-talosta. Lammin detaljeissa ei ole piirretty mitään tartuntoja anturasta harkkoon. Itse ajattelin kuitenkin laittaa, silloin antura ja sokkeli toimii yhdessä korkeana palkkina, ja tasaa varmasti mahdollisia epätasaisia painumia paljon paremmin kuin pelkkä irrallinen antura. Oletteko käyttäneet tartuntoja (siis matalaperustuksissakin, joissa niitä ei maanpaineen takia välttämättä tarvita)? Millaisia teräksiä, ja millä jaolla?
Kiitoksia vastanneille!
Kiitoksia vastanneille!
Vastaukset 15
Vanhimmat
Jossain Lammin suunnitelu ohjeissa on perustukset piiretty 250 mm korkeina (nom.200mm ) L-teräkset 200X600 K 600 (jotain tätä luokkaa )käytännössä aivan hullun hommaa taiteilla niiden terästen kanssa että ne osuu sitten niihin reikiin mitä kivissä on , mutta eihän Leca-harkoissa koskaan laitettu mitään tartuntoja , ja hyvin ovat pysyneet paikoillaan , että lopettakaa se hysteria niiden rautojen kanssa ja säästäkää työmiestä. tuo komentti antaa epävarmalle suunittelijalle vaan lisäpontta lisätä rautojen määrää vaikka K 200 , niin kuin kerran eräs aloitteleva suunnittelia oli piirtänyt.
"käytännössä aivan hullun hommaa taiteilla niiden terästen kanssa että ne osuu sitten niihin reikiin mitä kivissä on"
- kyllä tuo on ihan onnistunut siten, että katsoo kivestä sen reikäjaon ja aloituskohdan ja sitten mittanauhan kanssa merkkaa rautojen paikat. Jos laittaa (en ota kantaa tarpeeseen, meillä oli harvakseltaan - ehkä pari rautaa per kivi). Eikä niiden tarvitse olla puolimetrisiäkään, kunhan ulottuvat vaikkapa yhden kiven läpi ja vähän toista.
olen ajatellut itsekin. 10 millistä K600, molempiin kuoriin. Juu, ei tarvii nousta harkkoon kuin kahden varvin verran n.400mm.
Kyllä minä vetlin ne raudat poravasaran kanssa paikoilleen samalla kun laitoin alimman varvin kiviä.
ei pääse vapaasti laajenemaan lämpötilojen mukaan ja siitä syntyy juuri ne kuuluisat paukkeet rungossa.
Ja tuuli ei tosiaan nosta kivitaloa mihinkään.
tartuntaraudat anturaan. Lecatalo ei tarvitse, sipotalo ei tarvitse, täystiilitalo ei tarvitse, elementtitalo ei tarvitse. Miksi Lammi tarvitsee? Onko tässä nyt jotain salattua tietoa takana, jonka vain Lammi tietää, mutta ei kerro. Itse olen pähkäillyt, että jos kivitalo lähtee paikaltaa liikkeelle, niin silloin kyllä lähtee se anturakin oli sidontoja tai ei.
tiivistykset voi jättää tekemättä jos sitoo anturat raudoilla seiniin, tälloin ne eivät pääse putoamaan vaan jäävät roikkumaan seinien varaan.
Toi oli oikeesti hyvä vastaus. Ketjun paras.
Lammin kellariperustuksen ympärille voi tehdä jopa täytöt, ennen kuin sisällä on lattialaattaa... yrittäkääpä samaa muiden harkkokellareiden kanssa... PS. älkää menkö kokeillessanne itse sisälle.
Haluaisin oikeasti nähdä sen rakennesuunnittelijan, joka suunnittelee seinän sen varaan, että alakerran lattiavalu pitää ne paikallaan.
Vaikka meille tulikin Lammista runko niin rakennesuunnittelija tähdensi ettei ulkopuolista täyttöä saa tehdä ennen kuin sisäpuolinen lattia on valettu.
Rakennesuunnittelijan nimeä en viitsi paljastaa. Mutta oletan muidenkin rakennesuunnittelijoiden suunnittelevan juuri samoin.
Olen tehnyt enemmän kuin 20 kellaria ja aina olemme tehneet ulkopuoliset maatäytöt heti kellarin ontelovalujen jälkeen ja hyvin ovat seinät pysyneet paikallaan ilman lattiavaluja , mutta eihän rakennesuunitelmat mene edes rakennusluvasta läpi jos seiniä ei ole tuettu maapainetta vastaan jollain tavalla esim . maanpainetta tukevat kantavat väliseinät tai painetta tukevat betoni,- teräspilarit seinässä . Että semmosta.
Koko sokkeli on jäykkää betonia, ei se 200mm sokkeli merkitse jäykkyydessä oikeastaan yhtään mitään, sen tarkoitus on vain jakaa massaa suuremmalle alalle.
Asiaa tietysti puhut, että ei se 200mm tietty paljon jäykkyydessä tee, jos sokkeli on itsessään 1000mm. Mutta jos anturasta tulee tartunnat, niin silloin ne anturan teräksen toimii vetoteräksinä koko sokkelin anturan korkeudella. Ne on kuitenkin 12mm, ja seinäteräksen 8mm, jotka lähtenee vasta eka varvin päältä. Kyllä luulisi kuitenkin tuollaisen palkin taivutuksen kestävyys olevan mahdollisien epätasaisien painumien sattuessa huomattavasti suurempi.
...