Tämä ei oikestaan ole lomaromanssi mutta kerronpa kuitenkin. Tai onhan se...
Tapasin Balilla ravintolassa ohimennen jonkun miehen. Juteltiin hetki ja muistin ainoastaan hänen olevan Tahitilta. Juttelin saman illan aikana kymmenien ihmisten kanssa ennen ja jälkee tapaamisen. Aamuyöstä lähdettiin kavereiden kanssa kaupungin toiselle laidalle aamuun asti olevaan diskoon. Siellä tarjoilja tuli kertomaan, että voin tilata mitä tahansa, joku maksaa ja laittoi käteeni lapun, jossa luki vaan Tahiti. Suunnistin tiskille jossa jo aijemmin tutustumani Tahitilainen istui. Siinä istuttiin aamuun asti ja käveltiin rantoja pitkin takas kaupunkiin. Matkalla juteltiin niitä näitä, puoliakaan en muista lukuisten drinkkien jälkeen. Vaihdettiin numerot ja sovimme menevämme illalla syömään, hän oli vain pari päivää saarella. Illalla en kuitenkaan ollut enää kiinnostunut illallisesta, mulla oli olevinaan muita tärkeitä juttuja.En vastannut puhelimeen, enkä soittanut annettuun numeroon.
Suomeen tultuani jotenkin jäi mietityttämään se mies. Muistin etunimen, lempinimen ja ammatin(hän oli lentokapteeni) ja kotipaikan eli Tahitin.Tai niin hän oli ainakin kertonut, valehteli tai ei. Hain googlesta Tahitilaisia lentoyhtiöitä, yksi löytyi. Selasin kaikki linkin läpi ja yritin etsiä meiliosoitetta yhtiöön kunnes löysin työhön rekrytointi hakemuksen. Laitoin meiliä menemään, kuvailin miestä, oliko hän mahdollisesti heidän palveluksessa ja jätin yhteys tiedot. kahden päivän päästä tämä kadonnut pilotti laittoi meilin takaisin. Eli on tää meili netti kumma kapistus! Nyt olleen meilatu ja tavattu Pariisissa kaks kertaa hänen lentojensa lomassa. Ei se varmaan mun elämäni mies ole näiden välimatkojen takia, mutta hyviä ystäviä ainakin ollaan tapahtui sitten mitä vaan. Ja paikka Tahitilla, jos ei muuten niin lomailun merkeissä.
Tapasin Balilla ravintolassa ohimennen jonkun miehen. Juteltiin hetki ja muistin ainoastaan hänen olevan Tahitilta. Juttelin saman illan aikana kymmenien ihmisten kanssa ennen ja jälkee tapaamisen. Aamuyöstä lähdettiin kavereiden kanssa kaupungin toiselle laidalle aamuun asti olevaan diskoon. Siellä tarjoilja tuli kertomaan, että voin tilata mitä tahansa, joku maksaa ja laittoi käteeni lapun, jossa luki vaan Tahiti. Suunnistin tiskille jossa jo aijemmin tutustumani Tahitilainen istui. Siinä istuttiin aamuun asti ja käveltiin rantoja pitkin takas kaupunkiin. Matkalla juteltiin niitä näitä, puoliakaan en muista lukuisten drinkkien jälkeen. Vaihdettiin numerot ja sovimme menevämme illalla syömään, hän oli vain pari päivää saarella. Illalla en kuitenkaan ollut enää kiinnostunut illallisesta, mulla oli olevinaan muita tärkeitä juttuja.En vastannut puhelimeen, enkä soittanut annettuun numeroon.
Suomeen tultuani jotenkin jäi mietityttämään se mies. Muistin etunimen, lempinimen ja ammatin(hän oli lentokapteeni) ja kotipaikan eli Tahitin.Tai niin hän oli ainakin kertonut, valehteli tai ei. Hain googlesta Tahitilaisia lentoyhtiöitä, yksi löytyi. Selasin kaikki linkin läpi ja yritin etsiä meiliosoitetta yhtiöön kunnes löysin työhön rekrytointi hakemuksen. Laitoin meiliä menemään, kuvailin miestä, oliko hän mahdollisesti heidän palveluksessa ja jätin yhteys tiedot. kahden päivän päästä tämä kadonnut pilotti laittoi meilin takaisin. Eli on tää meili netti kumma kapistus! Nyt olleen meilatu ja tavattu Pariisissa kaks kertaa hänen lentojensa lomassa. Ei se varmaan mun elämäni mies ole näiden välimatkojen takia, mutta hyviä ystäviä ainakin ollaan tapahtui sitten mitä vaan. Ja paikka Tahitilla, jos ei muuten niin lomailun merkeissä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
hieno juttu, että sait yhteyttä häneen!:) muutenkin kuulosti tosi kivalta:)
joo hieno juttu mutta....
miksi pitää aina juoda itsensä niin känniin ettei muista : puoliakaan en muista lukuisten drinkkien jälkeen.
miksi? onko toi niin hauskaa? etkö muuten uskalla olla oma ittes?
Irlantilaisten kanssa jotenkin aina luiskahtaa kännin puolelle vaikka kuinka yrittäis olla muka fiksusti. En tiedä miks, mut niin se vaan menee. Alkoholin kulutus vaihtelee selkeästi eri kansallisuuksissa.Irkut ja britit ei sylje pulloon ja humamaanhan siitä tulee jos yrittää pysyä mukana laulun sanoissa.
Ja tiedoksi muille! Olen selainen kateelinen mielenvikainen vittuilia!
Siellä mielen tasapainokin menee balanssiin, ja on niin ihananaa ettei tee mieli vittuilla kenellekkään.
sä ainakaan kijroitta osaa!!