Tietääkö joku mitä lannoitteet maksavat hehtaarille suometsään.
Saattaa vaivata Boorin puutos. On hajakasvuisia latvustoja. Alue hyvissä ojissa. Ehkä tarttee muutakin peruslannoitusta.
Mutta mitä maksaa aine ja mitä levitys ?
Alaa on viitisen hehtaaria.
Saattaa vaivata Boorin puutos. On hajakasvuisia latvustoja. Alue hyvissä ojissa. Ehkä tarttee muutakin peruslannoitusta.
Mutta mitä maksaa aine ja mitä levitys ?
Alaa on viitisen hehtaaria.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kannattaa ottaa tarkempi maaperätutkimus.
Itse en kyllä enää lannoituslinjalle lähde.
Kerran olen erehtynyt kun sain valtion tukea "ilmaista lannotusta".
Puut kun tuppaa kasvamaa liikaa ja sahatavarassa laatu heikkenee.
Sahatavara ei ole enää niin säänkestävää kuin ilman lannoitteita kasvanut.
Lannoitushan oli aikamoinen ongelma laatupuunetsijälle tuon lannoitusbuumin jälkeen.
Eikös nyt pyritä vähentämään tuota jo ympäristösyistä. Suurin osahan tuosta lannoitiksesta kiertyy pohjavesiin rehevöitttämään.
Tuo hajakasvuisuus kuvastaa virheellistä taimikon uudelleen istuttamista.
Tyypillinen metsänhoitoyhdistyksen aikakauden epäonnistunut "oikeaoppinen" tapa.
Nääs kun tarpeettomassa laikutuksessa maan raskasmetallit tuppaa sekoittumaan pahemman kerran. Ne aiheuttaa kaikkialla virheellistä kasvumuotoa. Pahimmat kohteet löydä metsähallituksen omilla törkymailla pohjoisessa, pahimmillaa taimikko on istutettu useampaankin kertaa. Laikutus pitäis kieltää lailla.
Vaan nuo metsämiehet kun on puupäitä, niin uskovat vain omaan oppiinsa. Kannattais lukea hiukan enempi ympäristötiedettä, ei ne kyllä siitä mitään ymmärrä. Toivottavasti tulevaisuudessa nuorempi sukupolvi ottais suuremman vastuu metsäbiologiasta kuin vanhat puupäät.
täytyy aina kun on rahasi kyseessä
tiedä,mutta lannoita vaan sehän menee maatalouden piikkiin nimittäin ne typpi-ym.päästöt!
Minun metsääni eivät MHY:n taimet ja laikutukset ole pilanneet. Puusto on luontaisesti paikallisesta siemenestä syntynyt ja itse hoitamaani. Puuston alkuperässä ei siis ole vikaa. Totta on se, että lannoitteen ja rahan kanssa läträtessä pitää olla varovainen. Siksi kyselenkin. Netistä hakusanoilla löytää aina tietoa, mutta keskustelut ja tosikokemukset parhaita.
Puut kun tuppaa kasvamaa liikaa ja sahatavarassa laatu heikkenee.
Sahatavara ei ole enää niin säänkestävää kuin ilman lannoitteita kasvanut.
Lannoitushan oli aikamoinen ongelma laatupuunetsijälle tuon lannoitusbuumin jälkeen.
_________________________________________________
Eipä taida pitää paikkansa moiset väitteet. Puun laadun muutoksista lannoituksen seurauksena on tehty useampiakin tutkimuksia sekä Suomessa että ulkomailla ja missään niissä EI OLE havaittu merkittävää laadun heikkenemistä.
Tuon sahatavaran säänkestävyyskommentin jätän sitten jo ihan omaan arvoonsa, on sen verran tuulesta revitty väite.
Lannoitteet ja lannoitusmenetelmät ovat kehittyneet sitten viime "lannoitusbuumin", ympäristöhaittoja hommasta ei juuri aiheudu kun varomääräyksiä noudattaa. Ja aivan turha on pelätä, että puun laatu heikkenisi.
Jos tilanne on sellainen, että epäilet, että metsässäsi on ravinnepuutoksista johtuva ravinnehäiriö, niin on aika ryhtyä kiireesti toimiin tappioiden välttämiseksi.Boorin puutoshan tekee lopulta kuusistasi golf-pallon muotoisia, joissa jokaisessa on bonuksena 4-6 latvaa. Kuusitukin myynnistä on turha vain haaveilla.
Homman juoni on seuraava: On otettava neulasnäytteitä, jotka lähetetään analysoitavaksi. Analyysissä tutkitaan löytyykö merkkejä puutostiloista ja annetaan ohje millä pitäisi lannoittaa. Jos tuloksena on terveyslannoituksen tarve, niin olet oikeutettu kemera-tukeen. Itsellä on n. 12ha projekti, jonka loppulasku oli n. 1300 € (alv 0%) ja tukea sain n.900€, joten ei metsänpelastaminen tullut kalliiksi hehtaaria kohden. Asiassa kannattaa kääntyä paikallisen mhy:n tai metsäkeskuksen puoleen, jotka osaavat neuvoa eteenpäin.
Pelkkiin kasvatuslannoituksiin ei tukia tietenkään saa, mutta niidenkin suorittamisesta kustannuksista saat parhaan tiedon paikallisesta mhy:stä.
Näytteen otto maksaa, mutta usein kannattaa. Näyte pitäisi ottaa maaliskuun loppuun mennessä.
Tässä linkki:
http://www.viljavuuspalvelu.fi/viljavuuspalvelu/index.php?module=view_selected_news&type=current&id=88&news_id=7
Hynösen , Hämäläisen .....tekemän, hyviä kuviakin mukana...
http://192.49.222.68/NR/rdonlyres/042A24F6-9A2B-4B07-BEF1-8EB36C23A516/0/metsanlannoitus.pdf
Täällä boorin puute yleensä rehevien runsaasti typpeä sisältävien kivennäismaiden ongelma.
Orivedellä ainakin tehdään mhy:n kesken yhteislannoitun eli hommataa tietyks ajaks helikopteri ja sitten kaikki halukkaat jotka lannoittaa ilmoittavat mukaan, niin sitten tehdään lannoituslentoja ja näin tulee halvemmaks ku kaikki samalla kertaa.