Lukekaa tämä ennen kuin Otavan haukat käskevät valvojan poistamaan tekstin:
Hesarin tämän päivän numerossa (Kulttuuri C3) arvostellaan roskarunoilija Heli Laaksosen miljoonabudjetilla jyräävää markkinointia tyylittömäksi.
Ei ole HS:n toimittaja ainoa, joka on kyllästynyt pikku blondin huseeraamiseen. Meitä on enemmistö kirjallisuuden ystävistä.
Heli Laaksonen jätti vanhan kustantajansa, koska Otavan kultamuna kiinnostaa enemmän. Samalla voi tietysti jatkaa Laitilan munaisäntien ja olutfirman mainostamista ja meikata naamaansa vaikka pääsiäismunan väriseksi.
Sairasta meininkiä kirjakustannusrintamalla tällä hetkellä!
Hesarin tämän päivän numerossa (Kulttuuri C3) arvostellaan roskarunoilija Heli Laaksosen miljoonabudjetilla jyräävää markkinointia tyylittömäksi.
Ei ole HS:n toimittaja ainoa, joka on kyllästynyt pikku blondin huseeraamiseen. Meitä on enemmistö kirjallisuuden ystävistä.
Heli Laaksonen jätti vanhan kustantajansa, koska Otavan kultamuna kiinnostaa enemmän. Samalla voi tietysti jatkaa Laitilan munaisäntien ja olutfirman mainostamista ja meikata naamaansa vaikka pääsiäismunan väriseksi.
Sairasta meininkiä kirjakustannusrintamalla tällä hetkellä!
Vastaukset 14
Vanhimmat
kun häntä tulee nykyisin kaikista tuuteista. Voisi vähän pitää esillä yleiskielisiäkin runoilijoita tasapuolisesti. Ilmeisesti rahastetaan niin kauan kuin mahdollista.
Kustannusyhtiö Sammakossa ei ole juurikaan jättämistä. Julkaisee hörhöjen lahjatonta juttuja.
Toivottavasti menee konkurssiin kun ainut tuottava kirjailija lähti.
että sammakko pääsi tosta "kirjailijasta" vihdoinkin eroon ja pääsee panostamaan laatuun ja omaan linjaansa.
sammakko tekee erittäin arvokasta työtä mm.bukowskin, burroughsin, kerouacin ja dan fanten suomennosten saralla.
jos sua ei linja miellytä niin palaa paasilinnojesi pariin.
Sama ilmiö kuin sarjakuvan alalla: Viivi ja Wagner jyrää kaiken alleen, vaikka kyseessä on täysin nollan arvoinen sarja.
Enemmistö ihmisistä tuntuu olevan aina mätäaivoja.
raskasta olla noin mahottoman kaunainen, kateellinen ja kärttyinen?
En voi sille mitään, mutta minulle näistä viesteistä välittyy kateus; joku muu on keksinyt jotain erilaista, jonka minäkin olisin kyllä voinut helposti keksiä, jos...
Harvoin olen iita-tytsyn kaa ollunna sammaa mieltä mistään. Vaan nyt olen.
Mikäli runontekijä vaihattaa kustantajaa resurssisempaan niin kaikilla muilla elämän alueilla sitä pidettäisiin viisaana tekona, paitsi katteellisten nettirunomaakarien suppeassa maailmassa.
Sitäpaitsi Heli on söpö ja rohkea, uskaltaa mennä statin assalle selvin päin ääneen puhumaan. Sitä mie en ole uskaltautunut vuosikymmeniin tekemään.
että edes kerran saan Loskoipion tuen taakseni, kauan sitä piti odottaakin.
Ihmettelen, kuinka aloittaja niin rehvakkaasti puhuu Heli Laaksoseen kyllästyneistä: "Meitä on enemmistö kirjallisuuden ystävistä". Kuinka sinä, sammakko, sen voit tietää? Puhuisit nyt vain ihan omasta, matalasta sammakkoperspektiivistäsi.
Omalta kohdaltani manailen vain sitä, että kyseinen lausuntatilaisuus jäi minulta epähuomiossa näkemättä ja kuulematta.
vaan se joka maksaa. Jos yleisöstä eli kuluttajista eli ostajista eli rahanlähteistä kiinnostusta riittää, miksi kustantaja ei silloin heille tarjoaisi sitä mitä tilataan?
Jos nyt rupeaisimmekin kaikki ostamaan kirjakaupat tyhjiksi muistakin kuin Laaksosen ja Tabermanin kirjoista, niiden yleiskielistenkin lärpäkkeiden hinta painuisi alemmas, jolloinka ne tulisivat hintansa puolesta lähemmäs tavallisen kirjanostajan kukkaron realiteetteja.
Kaikenlaista kirjallisuutta tarvitaan - sinä kuluttajana voit äänestää kukkarollasi.
Aina tietyin väliajoin palstoille kirjoitetaan angstiviestejä (trolleja tai fleimejä), joissa puretaan pahaa oloa toisinaan kärkevästi ja rikinkatkuiseen sävyyn. Sinänsä hyvä, keskustelu kannattaa, mutta turhan viestin poistamisen välttämiseksi mielipiteensä voi kirjoittaa rakentavasti turhaan parjaukseen ja herjaamiseen syyllistymättä. Tällöin viesti saa aikaan enemmän vastauksiakin. Fleimejä osataan jo odottaa ja ne jätetään huomioimatta, ja niistä infotaan sekä palstaseriffejä että Ylläpitoa. Jokainen palstalainen on vastuussa kirjoituksistaan, myös rikosoikeudellisessa mielessä, ja tämä kannattaa pitää mielessä jatkoa ajatellen.
Sitten itse asiaan. Mikäli joku runoilija/kirjailija ärsyttää teostensa tai kenties persoonansa puolesta, niin kuluttajan mahdollisuus on aina jättää ostamatta kyseisen henkilön teoksia. Kuluttaja vaikuttaa ostokäyttäytymisellään. Myös esim. kustantajalle voi laittaa postia esim. markkinoinnin vaikutuksesta yksittäiseen kuluttajaan. Tämä on aina tervetullutta palautetta. Harvemmin näitä viestejä luetaan kehitysmielessä miltään palstalta. Suosittelen siis näissä angstiviesteissäkin kohdentamaan ne oikeaan osoitteeseen. Suora vaikuttaminen on aikaansaavempi kuin piilossa puhiseminen.
Toiseksi suosittelen tutustumaan markkinoinnin peruskäsitteisiin kirjallisuudessa sekä henk.koht.markkinoinnissa, sekä mainontaan. Mielenkiintoista luettavaa löytyy esim. Kotlerilta, jota kiistatta voidaan pitää markkinoinnin "jumalana". Hänen teoksiaan maallikotkin (eli asiaan perehtymättömät) lukevat mielenkiinnosta kautta maailman. Tämä auttaa ymmärtämään sen tosiasian, että markkinointi ja mainonta ovat tulleet jäädäkseen myös Suomeen, vaikka tämä saattaa olla hankala käsite sisäistää. Elämme markkinatalouden aikaa, jolloin tulos on oleellinen sana, vaikka puhumme luovasta työstä kuten kirjoittamisesta. Kirjat on myytävä, jotta jokainen tuohon ketjuun osallistuneista (alkaen kirjailijasta ja päätyen kustannusyhtiön alihankkijoihin) saa makkaransa leivän päälle. Usein asia mielletään vain kirjailijan ja kustannusyhtiön väliseksi liitoksi, mutta todellisuudessa kyse on paljon laajemmasta asiasta. Ja vaikka ei olisikaan, niin kirjailijan tunnetuksi tekeminen ei ollenkaan vähennä hänen tekstiensä arvoa, kenties päinvastoin, jos se edesauttaa muita vielä tuntemattomia kirjailijoita esim. pääsemään laajempaan levikkiin tai jopa saamaan kirjasopimuksia. Asiat eivät aina ole vain mustaa ja valkoista. Se asia on hyvä muistaa. Aikuisten maailmassa asiat linkittyvät toisiinsa, ja sekin on hyvä muistaa kun illan pimetessä purkaa ahdistustaan paikalliselle kirjoituspalstalle.
Ellu
Kiitos, Elisant, jälleen kerran selkeäpäisestä kommentistasi. Kirjailijat eivät elä pelkistä kastepisaroista. Suomessa kirjoittamalla on todella hankala raapia leipää kokoon, eikä ole mitään syytä heitellä mädillä munilla jotakuta, joka ajattelee järkevästi toimeentuloaan. Kirjailijan tulot on korkeimmillaankin pienet verrattuina joidenkin muiden julkkisten tuloihin, joita kukaan ei koskaan syytä kaupallisuudesta. Ei ketään urheilijaa haukuta ahneeksi siitä, että hän siirtyy jostain Hikiän palloveikoista NHL:ään. Hulluhan se olisi, ellei siirtyisi. Muistakaa sitä paitsi, että Hesari on WSOYn kanssa samassa konsernissa ja iskee Otavaa, lähintä kilpailijaa aina vyön alle jos voi. WSOyhan ei ole koskaan houkutellut ketään pieneltä kustantajalta itselleen -- koska emme lue siitä Hesarista, jos on. Lisäksi Hesarin kulttuuritoimistossa on keski-iän ohittaneita rokkipappoja, jotka kuvittelevat olevansa vastakulttuurin torventoitottajia, kun hehkuttavat pienkustantajia, etenkin Sammakkoa tai muka epäkaupallista Teosta (joka on pantu pystyyn parin epäkaupallisen miljonäärin rahoilla). Monet pienkustantajat on kirjailijan kannalta sikamaisia. Rahat on pieniä, ja ne tulee milloin tulee, sovitut asiat unohtuu, markkinointi on sitä mitä on. Pitää olla nuori, sinkku ja vähäruokainen, jos tekee niille töitä. Jokainen joka voi päästä isommalle kustantajalle loikkaa. Uskokaa alan ihmistä. Muun puhuminen on hurskastelua.
Murrekirjallisuus pitäisi kieltää lailla. Maailman yhdentyessä kielten sekamelska rasittaa muutenkin, ajatellaan nyt esim. EU:n virkakielten aiheuttamaa järjetöntä rahanmenoa, miksi kuormitusta pitää lisätä murteilla?
Jos ns. murrebuumi saa levitä rauhassa, niin kohta jokaisen kylän velvollisuus on julkaista kirjallisuutta omalla, muka merkittävällä murteella ja äidinkielen opettajat eivät tiedä, miten paljon ja mitäkin murretta vielä pitäisi opettaa.
Sairasta touhua. Itärajan takaa on kerätty ja kerätään materiaalia suomen sukukielistä jo ennestään mielipuolisen suuriin arkistoihin, vaikka kukaan ei tiedä, mihin tätä tietoa tarvitaan.
Pohjimmiltaan murrekirjallisuudessa on kyse nurkkakuntaisen ja itsekkään ajattelun leviämisestä vaikeasti hoidettavana kansantautina. Heli Laaksosen kaltaiset oman nurkkakunnan hehkuttajat ovat pahinta, mitä kirjallisuudessa tällä hetkellä on.
Nyt pitäisi opetella paremmin maailman valtakieliä eikä käpertyä omiin tyhjänpäiväisiin murrekiemuroihin!
jotenkin sinun kimppuusi jostain nurkan takaa vai?
Luulisi, että on helppoa välttyä kyseisen kirjallisuuden kammottavilta lonkeroilta, et vain lue, etkä kuuntele murrejuttuja.
Näin yksinkertaista.
Minä en pidä sotakirjallisuudesta, mutta ei se minua minua vaani tai ahdista, yhtään enempää kuin uskonnollinenkaan kirjallisuus, josta en myöskään pidä.
Meillä on mahdollisuus valita. .
On suuri rikos nostaa jalustalle murrekirjailijoita. Mitä suositumpaa murreharrastus on, sen alemmaksi rimaa on pudotettu sivistystason kehittämisessä.
Heli Laaksonen ja Otava mahtipontisessa kampanjassaan ovat ansainneet kaiken mahdollisen vihan päällensä. Kun suurin vouhotus on ohi ja Sylkivoi -teosta myyty halutut 100 000 kpl, niin viha jatkuu samanlaisena, koska uusia rahastuskirjoja on tulossa lisää ja uusia murrekirjailijoita.
Näitä vastaan on kaikkien kampanjoitava. Tilaa on annettava maailmankirjallisuudelle ja tietoteoksille. Ei palmikkopäisille munahaukoille.
En väitä Heli Laaksosen tuotannon laadusta mitään, kun en siihen ole tutustunut, mutta murrekirjallisuudessakin on paikkansa tässä maailmassa.
Nykyään ihmiset muuttavat paikasta toiseen niin Suomen sisällä kuin maailmallakin. Siinä voi monelle tulla orpo olo, kun juuret ovat jossain aivan muualla. Esimerkiksi tällaisessa tilanteessa murrerunous ansaitsee paikkansa: Se lisää ja vahvistaa ihmisen tietoa ja tietoisuutta itsestään, juuristaan, taustastaan.
Pitää osata kaikkia mahdollisia "maailman valtakieliä" menestyäkseen. Eikö oma äidinkieli olekin silloin kuin turvaviltti, johon voi kääriytyä kaikkien toissijaisena opittujen kielten jälkeen?