Eräs poliitikko (joka on pyrkimässä seuraavissa vaaleissa) eduskuntaan vaatii minulta 10.000 €:n korvauksia kunnianloukkauksesta. Kyseessä on vain muutama sähköposti ko. nylkyrille sekä muutamille muille kaupunginvaltuutetuille (niissä kerrotaan ko. henkilön menneisyydestä totuudenmukaisesti mutta hieman kärjistäen). Vain muutama soitto tuolle rahanahneelle pyrkyrille JA VAIN MUUTAMA SÄHKÖPOSTI. Esitutkinnassa olin yksin ja esitutkintalakiakin rikottiin eli tunnustus pakotettu välittömän vangitsemisen uhalla. Oli pakko suostua, etten olisi saanut töistä potkuja. Sähköpostit on lähetetty omalla nimellä.
Antakaapas hyviä neuvoja niin juristit kuin te entiset vangitkin JA muut oikeuslaitokseen perehtyneet. Miten selviän tästä?
Kahdenkin psykiatrin lausunto psykoottisuudesta jne. on olemassa. Olen myös ollut kolmessa mielisairaalassa.
Antakaapas hyviä neuvoja niin juristit kuin te entiset vangitkin JA muut oikeuslaitokseen perehtyneet. Miten selviän tästä?
Kahdenkin psykiatrin lausunto psykoottisuudesta jne. on olemassa. Olen myös ollut kolmessa mielisairaalassa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
LUETAANPA HIEMAN LAKIKIRJASTA:
http://www.heikniemi.net/rikoslaki/rl24.html
Suomen rikoslain 24 luku
9 § (9.6.2000/531) Kunnianloukkaus. Joka
1 = esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka
2 = muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.
ELI JOS ARVOSTELIT HÄNEN JULKISEEN AMMATTIIN/asioihin liittyen niin ei ole kunnianloukkaus
juttu menee korkeintaan oikeuteen ja siellä istuu 3 maallikko lautamiestä ja 1 tuomari. heti ku ne vaatii 10000e ni lautamiesten silmät putoo päästä ja ne huomaa että taas joku rahastaja tullu euron merkki silmissä....
SANO HEILLE ETTÄ TUNNET LAIN, TURHA PELOTELLA; ET RIKKONUT LAKIA, KRITISOIT VAIN HÄNTÄ LIITTYEN HÄNEN JULKISEEN ASEMAANSA(tms :> TOIVOTTAVASTI ASIA on selvillä =). noita rahan hakijoita on oikeudessa joka päivä monta, olen itse oikeudenkäyntejä nähnyt monta ja suomessa ei tulla usein rikkaaksi noilla vaatimuksilla.
MUTTA ÄLÄ IKINÄ LÄHETÄ SÄHKÖPOSTEJA OMALLA NIMELLÄSI :D LÄHETÄ NIITÄ ANONYYMISERVEREIDEN/proxyjen KAUTTA tai älä ollenkaan
Jotkut käyttää nykyäänkin vielä fakseja. Sain työpaikalleni yhtä tuttavaani koskevat faksit, jotk aoli lähetetty herjaamismielessä. Levitettiin sinänsä oikeaa tietoa mutta mustaamaalaamistarkoituksessa.
Useita sivuja mutta kolmeen viimeiseen oli tullut salattu faksin numero näkyviin! muissa numeroa ei ollut. Poliisi selvittää eikä ole vaikeuksissa kun numero näkyi. Itse tiesimmekin jo lähettäjän.
"...tunnustus pakotettu välittömän vangitsemisen uhalla. Oli pakko suostua, etten olisi saanut töistä potkuja."
JOS tämä on totta, teko on poliisilta törkeä. Ketään ei saa pakottaa tunnustustamaan. Epäillyllä on oikeus olla vastaamatta mihinkään kysymyksiin (nimi, osoite ja henkilötunnus tai ainakin syntymäaika on pakko kertoa, ei mitään muuta).
Kunnianloukkauksesta ei vangita, vaikka teoriassa ko. teon rangaistusmaksimit riittävät. Jos poliisi on sellaisella uhkaillut, hän on valehdellut ja näin rikkonyt virkavelvollisuutensa. Myös uhkailu on esitutkintalaissa kielletty, joten siihen turvautuu vain rosvojepari.
Ainoa kunnianloukkaseen liittyen vangittu on valtakunnanhäirikkö Leena Muranen, ja hänkin siksi, että Muranen oli pakoillut 2 vuotta oikeudenkäyntejä, joissa häntä syytettiin mm. kunnianloukkauksista.
Seuraavaa perusasiaa ei voi liikaa korostaa:
älkää välittäkö siitä, mitä poliisi uhkailee tai houkuttelee. Älkää KOSKAAN allekirjoittako sellaista kuulustelukertomusta, joka ei 100-prosenttisesti vastaa omaa näkemystänne.
Pankaa poliisi korjaamaan kirjoittamansa tekstin vaikka 100 kertaa. Ei kuulusteltavan asia ole miellyttää poliisia, vaan jokaisen oikeus on vaatia heiltä täsmällistä ja lainmukaista työtä.
Mitä itse kunnianloukkaukseen tulee, niin jos kyseessä on ollut tosi mutta vanha asia, jolla ei ole merkitystä ko. henkilön nykyisen (luottamus)tehtävän hoitoon, niin kyseessä saattaisi olla yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen RL 24:8.
10 000 € korvausvaatimukset ovat höpöhöpöä. Jos syyttäjä nostaa syytteen, hanki kunnon asianajaja.
Alkaako nimi kenties M:llä ja kyseessä on muistakin asioista julkisuutta saanut nainen?
"Kyseessä on vain muutama sähköposti ko. nylkyrille sekä muutamille muille kaupunginvaltuutetuille (niissä kerrotaan ko. henkilön menneisyydestä totuudenmukaisesti mutta hieman kärjistäen)."
Mikähän se sinun "totuudenmukainen" tarkoittaa? "Hieman kärjistäen" kuulostaa kovasti että kyseessä on jatkuva herjaaminen.
"Vain muutama soitto tuolle rahanahneelle pyrkyrille JA VAIN MUUTAMA SÄHKÖPOSTI. "
En usko että sinulla on ollut mitään asiaa soittaa kertaakaan sen kummemmin kuin asiaa lähetellä herjaavia sähköpostejakaan. En tiedä mitä sinun "vain muutama" oikeasti tarkoittaa, mutta jokaisella on oikeus kotirauhaan ja jokainen on suojattu herjaamiselta.
"Kahdenkin psykiatrin lausunto psykoottisuudesta jne. on olemassa. Olen myös ollut kolmessa mielisairaalassa."
Onko sairaus sellainen tekijä että se oikeuttaa ahdisteluun ja herjaukseen? Oli ahdistelija kuinka sairas hyvänsä niin se ei ainakaan tee asiaa helpommaksi uhrille.
Tällaisessa tapauksessa ahdistelun uhri on vaikeassa asemassa. Jos ahdiskelijan sairaus tekee hänestä kyvyttömän vastaamaan teoistaan, niin oikea vaatimus olisi tietenkin pakkohoito ja sitä ei ulkopuolinen voi tietenkään vaatia. Jälkelle jää vain normaalit kunnianloukkausvaateet tai rikosilmoitukset. Vaatimus rahakorvauksesta lienee tehty, ei toiveikkaana rahasuorituksen saamisesta, vaan pikemmin alleviivaavana tekijänä.