Vartijan ja JV:n ero?

kyllä se nimike on järjestyksenvalvoja.

Järjestyksenvalvoja ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta estää rikoksia ja onnettomuuksia siinä TILAISUUDESSA jonne hänet on asetettu esim. festarit, baarit jne.
Vartija suorittaa omaisuuden vartioimista, henkilön koskemattomuuden suojaamista sekä rikoksen paljastamis tehtäviä esim. kauippakeskukset, piirivartiointi jne.

Pokena sulla pitää olla järjestyksenvalvojakortti, eli vartija- kortilla/koulutuksella et voi niitä hommia tehdä, sama juttu myös festareilla ym.

Joissain kauppakeskuksissa toimivalta järjestyksenvalvojalta vaaditaan myös vartijakorttia..

Vartijan ja järjestyksenvalvojien oikeudet poikkeavat hieman toisistaa, mut ne kyllä opit siellä vartijakurssilla, tosin suosittelen käymään kurssin siihen järjestyksenvalvojakorttiinkin.

Kauppakeskuksissa (ja esim liikenneasemilla tai julkisissa kulkuneuvoissa) toimivat järjestyksenvalvojat ovat järjestyslain mukaan asetettuja järjestyksenvalvojia, joiden toimivalta poikkeaa ns tavallisista järjestyksenvalvojista. Tällaisilta jv:lta vaaditaan käsittääkseni aina myös voimassa oleva vartijakortti. Voi olla että muistan väärin, mutta tällainen mielikuva minulla on.

JÄRJESTYSLAIN MUKAINEN JÄRJESTYKSENVALVOJA:
Eli noissa em. kauppakeskuksissa, julkisen liikenteen asemilla ja kulkuneuvoissa voi siis olla ns. järjestyslain mukainen järjestyksenvalvoja. Eroaa vartijasta siinä, että oikeudet ovat laajemmat. Ko. tehtävässä työskentelevällä pitää olla voimassaoleva vartijakortti (40h 100h, eli väliaikainen vartija ei kelpaa)ja voimassaoleva järjestyksenvalvojakortti.

Järjestyslain 6 luku, 22§:
Kauppakeskuksen tai liikenneaseman sijaintipaikan taikka kulkuneuvon lähtöpaikan poliisilaitos voi paikan tai kulkuneuvon haltijan hakemuksesta antaa luvan asettaa kauppakeskukseen, liikenneasemalle tai joukkoliikenteen kulkuneuvoon järjestyksenvalvojista annetussa laissa (533/1999) tarkoitettuja järjestyksenvalvojia ylläpitämään poliisin apuna järjestystä ja turvallisuutta, jos järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen ei muulla tavalla ole tarkoituksenmukaista sekä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sitä perustellusta syystä edellyttää. Järjestyksenvalvojien asettamiseen oikeuttavassa päätöksessä järjestyksenvalvojien toimialue on rajattava kauppakeskuksen tai liikenneaseman kiinteistön alueelle taikka kulkuneuvoon ja tarvittaessa niiden välittömään läheisyyteen.

VARTIJA:
Vartja sitten taas vartioi käytännössä mitä vaan toimeksiantajan omaisuutta. Voi toimia pelkällä väliaikaisella kortilla (40h).
Noissa edellisen kohdan kohteissa (järjestyslaki) siis voi kyllä olla vartija, kuten esim. metrossa on. Kuitenkin käytännön tehtävien kannalta pikkuhiljaa vartijat alkavat vaihtua järjestyksenvalvojiksi tuollaisissa paikoissa.

JÄRJESTYKSENVALVOJA:
Järjestyksenvalvoja toimii yleisissä kokouksissa, yleisötilaisuuksissa, majoitus- ja ravitsemisliikkeissä, leirintäalueilla ja matkustaja-aluksissa. Pitää olla voimassaoleva järjestyksenvalvojakortti (24h).

Vartijan työn perusteet (40h) =saa toimia vartijan tehtävissä 4kk/kalenterivuosi. Suositus on, että kerran tai max. kaksi saisi tuon oikeuden ja sitten pitäisi kyllä käydä jo tuo peruskurssi viiden vuoden ns. pysyvää lupakorttia varten. Tosin kyllä se esim. kesävartijoille on on kai uusittu joka vuosi kaikkialle, eikä siitä missään ole naputettu. Kirjallinen koe lopuksi.

Vartija peruskurssi (60h) =hieman pidempi, syvällisempi ja perusteellisempi kuin edellinen, mutta eipä muuta radikaalia eroa. Nämä pitää muuten suorittaa sitten niin, että ensin VTP ja sitten peruskurssi, eli yli ei voi perustekurssia hypätä. Kirjallinen koe lopuksi.

Järjestyksenvalvojakurssi (24h)= Teoriakurssi pitkälti jonka jälkeen kirjallinen koe. Suuri osa menee päällekkäin varsinkin vartijan työn perusteet kurssin kanssa, mutta oikeuksissa on selviä eroja.

Järjestyksenvalvojan voimankäyttökurssi (16h)= Käytännön kurssi, jonka aikana tutustutaan voimankäyttövälineisiin ja harjoitellaan joitakin liikkeitä/otteita ja torjuntoja. Tämän jälkeen saa JV-hommissa kantaa sumutinta ja patukkaa, mutta sumutin vaatii vielä erikseen anotun luvan poliisilta. (Eikä muuten ainakaan toistaiseksi käy päikseen Vartijan sumutinluvan kanssa vaikka koulutus ja luvan hakeminen aika yksi yhteen, olen kuullut tähän olevan tulossa jokin lakimuutos...). Osallistuminen käytännössä riittää, ei kirjallista koetta enää.

Vartijan erikoiskursseja ovat sitten vielä nuo erilliset Teleskooppipatukka ja Sumutinkurssit. VTP ja VP -kurssilla saa luvan vain käsirautoihin ja tavalliseen patukkaan. Myös jos nyt niin harvinaiselle linjalle kokeilee lähteä, että koiralle tai ampuma-aseelle yrittää lupaa niin ne ovat sitten vielä omia kokonaisuuksiaan. Hyvin harvinaisia suomessa nuo viimeksimainitut.

Kaikki oleellinen jo muutoin on tullutkin.

JLJV tarvitsee nykyään 132h (100h vartija 32h jv). JLJVllä on sinäänsä enemmän oikeuksia kuin vartijalla, esim. saa omasta toimeksiannosta poistaa järjestyshäiriöitä aiheuttavan henkilön. Laissa kuitenkin lukee että jljv ei saa estää pääsyä, mutta käytännössä se kuitenkin voidaan tapauskohtaisesti rinnastaa poistoon jolloin "pääsyn esto" on perusteet. JLJV toimii kuitenkin aiemmin mainituilla erityisillä yleisillä alueilla joten perusoikeuksiin ei voida puuttua ilman painavia syitä.

Voidaan siis selittää yksikertaistuna että jljv on poliisin apuna tietyissä paikoissa missä kaikilla on oikeus olla (asemat, kauppakeskukset jne.). Vartijat taas suojaavat omaisuutta (esim. kauppaa metroasemalla). Vartijan toimivaltuudet eivät riitä puuttumaan metroaseman käytävälle ellei henkilö ole vahingoittanut jotenkin kaupan omaisuutta tai henkilökuntaa = välitön läheisyys.
Järjestyksenvalvoja (normi jv) on pelkkä 32h ja he suojaavat jonkun tapahtuman turvallisuutta.

Nämä eri työnimikkeet ovat aika lailla samanlaisia hommia mutta heillä on tietysti eri valtuudet sillä heidän päätehtävät eroavat ja he toimivat eri alueilla.

Minkäslaisilla valtuuksilla nuo vapaaehtoisesti venekerhojen kiertävät vapaaehtoiset toimivat ja millaiset toimivaltuudet näillä veneenomistaja valvojilla on? Kovia ovat ainakin asioita tivaamaan ja rinta rottingilla kyselemään liikkumisia . Onko näillä joku oikeudellinen liikkumisen rajoittamiseen oleva oikeus , alueilla kerhojen kautta yleisillä venesatama alueilla? Onko venesatamat kaupugeissa veneenomistus /paikkavuokrauksien kauta yksityisalueita ja mistä sen eroittaa mikä alue on jos on?Tarvitaanko venepaikkavartiointiin joku koulutus ja pitäisikö näiltä löytyä joku kortti kysyttäessä, kun ei näillä ole mitään vaatteita mistä nuo tunnistaisi?