tästä tilanteesta.Minulla on tullut mitta täyteen ja tuntuu että mielleni on tietokone ja omat tarpeet tytärtä tärkeämpiä.Jos pyydän apua,vastaus on "joo,myöhemmin".Itse voisin odottaa,mutta lapsi ei.Mies nousee sängystä AIKAISINTAAN klo.12.30,on siis päivät kotona.Minä:hoidan lapsen,siivoan kodin ja palkaksi ei tule edes kiitosta,niinhän sen pitää olla,mies saa elää kuin hotellissa.Pistää vihaksi.Jos asiasta kommentoin,niin tulee puolusteluja,että onhan sinullakin harrastukset jnejne.Siitä huolimatta hoidan lapsen ja kodin.
Olen siis epävirallisesti yh.Yhdessä emme kauaa ole olleet,mutta miehen käytös muuttui ratkaisevasti tytön syntymän jälkeen.Alkoi omat menot kiinnostamaan jnejne.
Eli siis,kannattaisiko minun sosiaalihuollon kautta etsiä itselleni asunto,omilla tuloillani en asuntoa ihan heti hommaa.Vai elänkö huonossa suhteessa ja pidän isän tyttäreni elämässä?
Olen siis epävirallisesti yh.Yhdessä emme kauaa ole olleet,mutta miehen käytös muuttui ratkaisevasti tytön syntymän jälkeen.Alkoi omat menot kiinnostamaan jnejne.
Eli siis,kannattaisiko minun sosiaalihuollon kautta etsiä itselleni asunto,omilla tuloillani en asuntoa ihan heti hommaa.Vai elänkö huonossa suhteessa ja pidän isän tyttäreni elämässä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
kirjoitettu sähköposti.
Älä hauku, osoittele sormella miehesi virheitä. Kerro miltä Sinusta tuntuu ja kysy häneltä
kuinka te yhdessä miehesi kanssa voisitte kumpikin omilla teoillanne
saada tilanteenne purettua. Onnea.
Usein sellainen dramaattisuus riittää herättämään toisen osapuolen, että nyt on tosi kyseessä.
Ala myös tehdä näyttävästi listaa tavaroistanne ja kuinka ne jaetaan.
Muista että lapsikin aistii ymärillään olevan, vaikkei sanoja kuulisi niin näkee ja ymmärtää enemmän kuin arvaisi...vanhempien välisestä suhteesta.
Itse en haluaisi elää huonossa parisuhteessa, ja oonkin valinnut että elän ilman miestä...se mitä sotken, niin siivoan eikä tarvi toisten jälkiä korjata paitsi lasten.