Työpaikan nykydigissäni on valovoimana laajakulmapäässä (kino 28 mm) 2,8 ja telessä (200 mm) 3,5. "Pokkarin" kuvanlaatu riittää työnantajalleni, minullekin useinmiten. Kyseiseen aparaattiin on tullut totuttua viimeisten vuosien aikana ja markkinoita seurattuani ei vielä sellaista mukavaa ylivertaista vaihtoehtoa ole tullut eteen. Siis unohdetaan kennot ja kuvanlaatujutut tällä kertaa.
Miksi näissä pokkareissa valovoima alkaa usein f=2,8? Järkkäreissä joutuu peruslinsseissä tyytymään selkeästi valovoimattomampaan vaihtoehtoon ja vasta lompakon tyhjentyessä ja hauiksen kasvaessa pääsee samaan kuin näissä vähän isommissa pokkareissa.
Vai ovatko luvut pelkkää markkinamiesten tekstiä? Selkeä laskukaavahan niihin on kyllä olemassa.
Ihan vaan esimerkkinä Olympos C-8080 ja sen valovoima 2,4-3,5. Siis onko se "oikeassa elämässä " 5,6-jotain, verrattuna vaikka Canonin 3,5 valovoimasta alkaviin normikakkuloihin?
Digijärkkärillä en ole kuvannut kuin muutaman kerran ja suurin piirtein samoja ne suljinajat tuntuivat olevan ilman salamaa sisäkuvauksessa kuin isommalla pokkarillakin.
Miksi näissä pokkareissa valovoima alkaa usein f=2,8? Järkkäreissä joutuu peruslinsseissä tyytymään selkeästi valovoimattomampaan vaihtoehtoon ja vasta lompakon tyhjentyessä ja hauiksen kasvaessa pääsee samaan kuin näissä vähän isommissa pokkareissa.
Vai ovatko luvut pelkkää markkinamiesten tekstiä? Selkeä laskukaavahan niihin on kyllä olemassa.
Ihan vaan esimerkkinä Olympos C-8080 ja sen valovoima 2,4-3,5. Siis onko se "oikeassa elämässä " 5,6-jotain, verrattuna vaikka Canonin 3,5 valovoimasta alkaviin normikakkuloihin?
Digijärkkärillä en ole kuvannut kuin muutaman kerran ja suurin piirtein samoja ne suljinajat tuntuivat olevan ilman salamaa sisäkuvauksessa kuin isommalla pokkarillakin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
tähän voisi olla kennon fyysinen koko, eli pieni kenno tarvitsee pienen piirtoympyrän ja lyhyemmät polttovälit, jolloin lasin fyysinenkin koko jää huomattavasti pienemmäksi. Pienemmän lasin valovoimaa on näin helpompi kasvattaa. Isompiin kameroihin mentäessä "ongelma" kasvaa, eli ajatellaan vaikka 8x10" tuumasta kameraa, jonka normaalioptiikka on 300mm, näissä valovoima on yleensä 5.6. Ja kokoa murikalla sen verran että, kun sen laittaa reppuun, sinne ei muuta sitten sovikaan.
Kyllä valovoimat ovat ihan ne ilmoitetut. Laadusta noissa vaan joutuu maksamaan, ihan kuten kuuluukin.
Järkkärien edullisimpien putkien huonompi valovoima kompensoituu rungon herkkyydellä kokonaan.
Samalla valoitusajalla:
F/2.8, ISO 100 = F/4, ISO 200 = F/5.6, ISO 400
Pokkareissa yleensä isoin käyttökelpoinen herkkyys on ISO 200, koska ISO 400 kohisee jo liikaa. Järkkäreissä sen sijaan ISO 800 on vielä ihan hyvä ja ISO 1600:kin tekee pääsääntöisesti parempaa jälkeä kuin pokkareiden ISO 400.
Järjestelmien pieneen valovoimaan on juuri tuo mainittu linssin koko.
Jos polttoväli on 5 mm tarvitaan valovoimaan F 2.0 2,5 milliä halkaisijaltaan oleva linssi.
Jos polttoväli on 35 mm pitää etulinssin olla 17,5 mm tuolla valovoimalla.
Linssistä siis tulee suuri ja kallis.
Minullakin on monta tuota paremmalla valovoimalla varustettua järjestelmäobjektiivia.
Kyllä niitä siis saa kun viitsii maksaa ja kantaa jaksaa.
jo vastaukset, mutta korostetaan nyt vielä, että aukko/valovoima on oikeaa elämää eikä markkinamiesten höpötystä. Eli pokkareissa on pääsääntöisesti parempi valovoima. Eli se mainitsemasi telepään kinovastaavuus 200mm voi hyvinkin tarkoittaa todellisuudessa 50mm oikeaa kokoa jolloin f:3,5 ei mikään niin kaksinen valovoima olekaan kun järkkäreihin löytyy helposti kiinteissä 50mm kakkuloissa valovoimaa f:1,8 tai 1,4. Eli noi kinovastaavuudet polttoväliä ilmoitettaessa on lähinnä markkinamiesten höpinää. Ehkä informatiivisempaa olisi ilmoittaa objektiivin todellinen polttoväli milleinä ja kertoa minkä kokoinen se kenno on milleinä esim 6x8mm. Tämä olisi toki informatiivisempaa niille joille noi polttovälit mitään muutenkaan sanoo.