Taksilla Riikassa

Mikset vielä kertonut, että Riika taipuu kuten siika ja siiassa-Riiassa, siikaan-Riikaan etc. Tosi kyllästyttävää tuo snoppailu = jos et keksi muuta sanottavaa, jätä väliin.

Kyllästynyt kirjoitti:

Mikset vielä kertonut, että Riika taipuu kuten siika ja siiassa-Riiassa, siikaan-Riikaan etc. Tosi kyllästyttävää tuo snoppailu = jos et keksi muuta sanottavaa, jätä väliin.

>Tosi kyllästyttävää tuo snoppailu

Kyllästyttävää se, ettei noin yksinkertaisia suomen kielen asioita kuten Riika-sanan taivutusta osata. Minne on kadonnut suomalaisten kielikorva, miksi koulussa ei opita mitään?

Lienevät niitä samoja, jotka menevät Thaimaaseen, Loimaaseen ja Uusimaaseen.

P.S. Olen minä parissa Riikassakin käynyt - Riiassa pitäisi mennä käymään myös.

Riikassakin käynyt kirjoitti:

>Tosi kyllästyttävää tuo snoppailu

Kyllästyttävää se, ettei noin yksinkertaisia suomen kielen asioita kuten Riika-sanan taivutusta osata. Minne on kadonnut suomalaisten kielikorva, miksi koulussa ei opita mitään?

Lienevät niitä samoja, jotka menevät Thaimaaseen, Loimaaseen ja Uusimaaseen.

P.S. Olen minä parissa Riikassakin käynyt - Riiassa pitäisi mennä käymään myös.

Se on Riga

"P.S. Olen minä parissa Riikassakin käynyt - Riiassa pitäisi mennä käymään myös."

Kielipoliisin käymiset taitaa olla pelkkää haaveilua.

Kyllästynyt kirjoitti:

Mikset vielä kertonut, että Riika taipuu kuten siika ja siiassa-Riiassa, siikaan-Riikaan etc. Tosi kyllästyttävää tuo snoppailu = jos et keksi muuta sanottavaa, jätä väliin.

Kieli pollarit ovat tiukapipoisia runkareita aina kun kieli virhe löytyypi kieli pollarilta alkaa seisoa ja on pakko runkata.TK-näpäimistö on tietun tuoksuinen.

Kyllästynyt kirjoitti:

Mikset vielä kertonut, että Riika taipuu kuten siika ja siiassa-Riiassa, siikaan-Riikaan etc. Tosi kyllästyttävää tuo snoppailu = jos et keksi muuta sanottavaa, jätä väliin.

Olen kuullut noin tuhat kertaa tällä palstalla, että latvian pääkaupunki Riika taipuu " Riiaan, Riiassa, Riiasta " jne.

Mutta en vieläkään tajua miksi. Riika on erisnimi, ja erisnimet eivät taivu kuten yleisnimet. "Siika siian", koska siika ei ole erisnimi. Suomalainen tytönnimi Riika taipuu "Riikan, Riikalle, Riikasta "jne. Miksi Riika-niminen kaupunki ei taivu samalla tavoin?

Jo alaluokilla opettaja selitti, että "lempi-lemmen", mutta jos kyseessä on Lempi-niminen nainen, se taipuu Lempi - Lempin.

Kuka on keksinyt tämän käsittämättömän säännön Riika-nimisen kaupungin taivuttamisesta, ja miten hän tämän säännön perustelee?

Ode kirjoitti:

Olen kuullut noin tuhat kertaa tällä palstalla, että latvian pääkaupunki Riika taipuu " Riiaan, Riiassa, Riiasta " jne.

Mutta en vieläkään tajua miksi. Riika on erisnimi, ja erisnimet eivät taivu kuten yleisnimet. "Siika siian", koska siika ei ole erisnimi. Suomalainen tytönnimi Riika taipuu "Riikan, Riikalle, Riikasta "jne. Miksi Riika-niminen kaupunki ei taivu samalla tavoin?

Jo alaluokilla opettaja selitti, että "lempi-lemmen", mutta jos kyseessä on Lempi-niminen nainen, se taipuu Lempi - Lempin.

Kuka on keksinyt tämän käsittämättömän säännön Riika-nimisen kaupungin taivuttamisesta, ja miten hän tämän säännön perustelee?

MITÄ MERKITYSTÄ SILLÄ ON MITEN KYSEISEN KAUPUNGIN NIMI TAIPUU???!!! Jokainen kuitenkin tietää, mistä on kyse... Ihan turha puuttua täällä tollaseen sivuseikkaan. Eiköhän täällä ole tarkoitus vaihtaa kokemuksia matkailusta, eikä tapella ja irvailla toisen kieliopille! Jos jotain taivuttelut ottaa noin pahasti silmään, niin voi varmaan ihan jättää nämä keskustelut lukematta. Oman päivän pelastaminen on tässä tilanteessa hyvin helppoa. Maailmaan mahtuu suurempiakin huolia!

Haloo kirjoitti:

MITÄ MERKITYSTÄ SILLÄ ON MITEN KYSEISEN KAUPUNGIN NIMI TAIPUU???!!! Jokainen kuitenkin tietää, mistä on kyse... Ihan turha puuttua täällä tollaseen sivuseikkaan. Eiköhän täällä ole tarkoitus vaihtaa kokemuksia matkailusta, eikä tapella ja irvailla toisen kieliopille! Jos jotain taivuttelut ottaa noin pahasti silmään, niin voi varmaan ihan jättää nämä keskustelut lukematta. Oman päivän pelastaminen on tässä tilanteessa hyvin helppoa. Maailmaan mahtuu suurempiakin huolia!

Tällä palstalla on jo ajat sitten tullut selväksi että on majesteettirikos taivuttaa " Riika - Riikan".

Mutta on jäänyt täysin hämärän peittoon, kuka tällaisen lain on laatinut ja millä valtuuksilla juuri hän saa määrätä siitä asiasta.

Oli lain laatija kuka hyvänsä, niin ainakin hänellä on palstalla monta uskollista opetuslasta ja ikiomaa kielipoliisia. Mahtaa se kaveri olla nyt polleaa poikaa/tyttöä kun on tehnyt noin ihmeellisen innovaation: että oikein "Riika - Riian"! Jessusmaaria miten nerokasta!

Nämä iänikuiset " ei Riikaan vaan Riiaan " -jutut ovat todella tympeitä.

Varsinkin silloin, kun joku haluaa keskustella ihan muusta ( esim. tässä tapauksessa ko. kaupungin takseista ), ja toinen, sen sijaan että vastaisi esitettyyn kysymykseen, alkaa kuin vanhanajan kansakoulunopettaja selittää miten se sana PITÄÄ taivuttaa. Ja varsinkin kun näillä amatööriopettajilla ei ole harmainta
aavistusta suomen kielen vakiintuneista taivutussäännöistä. Oikeilla kansakoulunopettajilla sentään oli.

Silläpä juuri kysynkin:
1. kuka on se nero joka on alunperin päättänyt, että on sanottava "Riika - Riian"?
2. millä perustella hän saa määrätä siitä asiasta?
3. ja millä kieliopillisilla tms. säännöillä hän tämän suurenmoisen keksintönsä perustelee?

Käynnyt kirjoitti:

Se on Riga

"P.S. Olen minä parissa Riikassakin käynyt - Riiassa pitäisi mennä käymään myös."

Kielipoliisin käymiset taitaa olla pelkkää haaveilua.

....omaa kieltään osaamattomia harmittavan, kun heidän kielitaidon puuttensa paljastetaan.

Huom. Se ei muuten ole suomenkielisessä keskustelussa Riga, vaan Riika (mutta ei vaan taivu kuten naisen nimi Riika tai Riikka). Tietyillä suomalaisten pitkään tuntemilla kaupungeilla on suomenkieliset nimet, joita tulee käyttää suomenkielisessä keskustelussa. Tällaisia on esim. Tukholma, Tallinna, Lontoo, Pietari, Pariisi, Pihkova (venäjäksi Pskov). Samalla tavoin moneen muuhunkin kieleen on paikannimiä sovitettu (esim. Firenze on Florence englanninkielisille).

Ode kirjoitti:

Tällä palstalla on jo ajat sitten tullut selväksi että on majesteettirikos taivuttaa " Riika - Riikan".

Mutta on jäänyt täysin hämärän peittoon, kuka tällaisen lain on laatinut ja millä valtuuksilla juuri hän saa määrätä siitä asiasta.

Oli lain laatija kuka hyvänsä, niin ainakin hänellä on palstalla monta uskollista opetuslasta ja ikiomaa kielipoliisia. Mahtaa se kaveri olla nyt polleaa poikaa/tyttöä kun on tehnyt noin ihmeellisen innovaation: että oikein "Riika - Riian"! Jessusmaaria miten nerokasta!

Nämä iänikuiset " ei Riikaan vaan Riiaan " -jutut ovat todella tympeitä.

Varsinkin silloin, kun joku haluaa keskustella ihan muusta ( esim. tässä tapauksessa ko. kaupungin takseista ), ja toinen, sen sijaan että vastaisi esitettyyn kysymykseen, alkaa kuin vanhanajan kansakoulunopettaja selittää miten se sana PITÄÄ taivuttaa. Ja varsinkin kun näillä amatööriopettajilla ei ole harmainta
aavistusta suomen kielen vakiintuneista taivutussäännöistä. Oikeilla kansakoulunopettajilla sentään oli.

Silläpä juuri kysynkin:
1. kuka on se nero joka on alunperin päättänyt, että on sanottava "Riika - Riian"?
2. millä perustella hän saa määrätä siitä asiasta?
3. ja millä kieliopillisilla tms. säännöillä hän tämän suurenmoisen keksintönsä perustelee?

"Nämä iänikuiset " ei Riikaan vaan Riiaan " -jutut ovat todella tympeitä."

Muuten, kun mennään Riika-nimiseen kaupunkiin, mennään Riikaan. Sen jälkeen ollaan Riiassa ja katsellaan Riian nähtävyyksiä. Eikö oma kielikorvasi sitä sinulle "sanonut"?

"Silläpä juuri kysynkin:
1. kuka on se nero joka on alunperin päättänyt, että on sanottava "Riika - Riian"?"

Tämä on aivan normaali käytäntö suomen kielessä: esim. siika - siian. Ainoastaan muutama poikkeus tästä, yhtenä naisen nimi Riika/Riikka.

"2. millä perustella hän saa määrätä siitä asiasta? "

Eiköhän tässä ole yliopistotasoiset kielen asiantuntijat ja Kielitoimisto vahvistamassa vakiintunutta käytäntöä (jota monet äidinkielentunnilla nukkuneet nuoret eivät näytä tuntevan).

"3. ja millä kieliopillisilla tms. säännöillä hän tämän suurenmoisen keksintönsä perustelee?""

Ks. kohta 1.

kielipolliisi kirjoitti:

"Nämä iänikuiset " ei Riikaan vaan Riiaan " -jutut ovat todella tympeitä."

Muuten, kun mennään Riika-nimiseen kaupunkiin, mennään Riikaan. Sen jälkeen ollaan Riiassa ja katsellaan Riian nähtävyyksiä. Eikö oma kielikorvasi sitä sinulle "sanonut"?

"Silläpä juuri kysynkin:
1. kuka on se nero joka on alunperin päättänyt, että on sanottava "Riika - Riian"?"

Tämä on aivan normaali käytäntö suomen kielessä: esim. siika - siian. Ainoastaan muutama poikkeus tästä, yhtenä naisen nimi Riika/Riikka.

"2. millä perustella hän saa määrätä siitä asiasta? "

Eiköhän tässä ole yliopistotasoiset kielen asiantuntijat ja Kielitoimisto vahvistamassa vakiintunutta käytäntöä (jota monet äidinkielentunnilla nukkuneet nuoret eivät näytä tuntevan).

"3. ja millä kieliopillisilla tms. säännöillä hän tämän suurenmoisen keksintönsä perustelee?""

Ks. kohta 1.

Normaali käytäntö suomen kielessä on nimenomaan, että erisnimet EIVÄT taivu kuten yleisnimet. Sen vuoksi siikavertaus on höpötystä. Siika ei ole erisnimi, Riika on. Esim. äiti - äidin, mutta Outi - Outin.

Minulla oli muuten äidinkielessä kymppi. Ja kirjoitin luonnollisesti laudaturin.

edellinen kirjoitti:

Normaali käytäntö suomen kielessä on nimenomaan, että erisnimet EIVÄT taivu kuten yleisnimet. Sen vuoksi siikavertaus on höpötystä. Siika ei ole erisnimi, Riika on. Esim. äiti - äidin, mutta Outi - Outin.

Minulla oli muuten äidinkielessä kymppi. Ja kirjoitin luonnollisesti laudaturin.

...suomen kielessä on niin paljon erilöaisia poikkeustapauksia, että riimipariin tms. saman sointuiseen sanaan vertaaminen ei aina päde, vaikka kyseessä olisikin ylesnimi.
Esim. vesi - veden, susi - suden, mesi - meden, mutta lasi - lasin ja kusi - kusen. Sinun logiikallasi sen varmaan pitäisi olla "laden" ja "kuden", koska vesikin on veden.

Siika siian ja piika piian, toki toki, mutta siitä ei automaattisesti seuraa että " Riika Riian ".

edellinen kirjoitti:

...suomen kielessä on niin paljon erilöaisia poikkeustapauksia, että riimipariin tms. saman sointuiseen sanaan vertaaminen ei aina päde, vaikka kyseessä olisikin ylesnimi.
Esim. vesi - veden, susi - suden, mesi - meden, mutta lasi - lasin ja kusi - kusen. Sinun logiikallasi sen varmaan pitäisi olla "laden" ja "kuden", koska vesikin on veden.

Siika siian ja piika piian, toki toki, mutta siitä ei automaattisesti seuraa että " Riika Riian ".

Äh... itseäni harmitti ainoastaan siksi että alkuperäinen kirjoittaja teki tämän virheen koska tiesin että tämä juttu taas alkaisi... hoah!
kukaan tuskin enään muistaa mikä olikaan alkuperäinen kysymys! Hyvät ihmiset: miksi HELSINKI taipuu HELSINGISSÄ? No.. en tiedä,mutta opitaan taivuttamaan se Riika RIIASSA,niin saadaan tästä äidinkielen foorumistakin joku päivä matkailufoorumi.

jojop kirjoitti:

Äh... itseäni harmitti ainoastaan siksi että alkuperäinen kirjoittaja teki tämän virheen koska tiesin että tämä juttu taas alkaisi... hoah!
kukaan tuskin enään muistaa mikä olikaan alkuperäinen kysymys! Hyvät ihmiset: miksi HELSINKI taipuu HELSINGISSÄ? No.. en tiedä,mutta opitaan taivuttamaan se Riika RIIASSA,niin saadaan tästä äidinkielen foorumistakin joku päivä matkailufoorumi.

Minä aion vastedeskin sanoa RIIKA RIIKASTA; koska 1 ) kielikorvani sanoo niin, ja 2 ) kukaan ei ole pystynyt perustelemaan toisen taivutustavan paremmuutta. Perusteluksi ei riitä että "minä määrään".

Jos joku tahtoo sanoa RIIKA RIIASTA, niin siitä vain, ei se minua haittaa.

Ode kirjoitti:

Minä aion vastedeskin sanoa RIIKA RIIKASTA; koska 1 ) kielikorvani sanoo niin, ja 2 ) kukaan ei ole pystynyt perustelemaan toisen taivutustavan paremmuutta. Perusteluksi ei riitä että "minä määrään".

Jos joku tahtoo sanoa RIIKA RIIASTA, niin siitä vain, ei se minua haittaa.

Kielenhuoltoa
Riika on suomen kieleen mukautunut paikannimi ja taivutuksessa noudatetaan normaaleja astevaihtelusääntöjä. Riika taipuu siis kuten siika (9*D): Riika : Riian : Riikaa : Riiassa : Riiasta : Riikaan.

edellinen kirjoitti:

Normaali käytäntö suomen kielessä on nimenomaan, että erisnimet EIVÄT taivu kuten yleisnimet. Sen vuoksi siikavertaus on höpötystä. Siika ei ole erisnimi, Riika on. Esim. äiti - äidin, mutta Outi - Outin.

Minulla oli muuten äidinkielessä kymppi. Ja kirjoitin luonnollisesti laudaturin.

"Normaali käytäntö suomen kielessä on nimenomaan, että erisnimet EIVÄT taivu kuten yleisnimet. Sen vuoksi siikavertaus on höpötystä. Siika ei ole erisnimi, Riika on. Esim. äiti - äidin, mutta Outi - Outin."

Ei pidä paikkaansa. Ainoastaan muutamat erisnimet poikkeavat taivutukseltaan yleisnimien taivutuksesta. Riika (kaupunki) taipuu normaalien yleisnimien tapaan. Henkilönimi Riika taipuu yleisnimistä poikkeavasti mm. siitä syystä, ettei sitä sekoitettaisi Riika-nimiseen kaupunkiin.

Esimerkkejä henkilönimistä, jotka taipuvat aivan yleisnimien tapaan: Matti - Matin (ei Mattin), Martti - Martin, Pertti - Pertin, Marjatta - Marjatan, Kerttu - Kertun, Tytti - Tytin. Näitä sinun väitteesi "normaalista käytännöstä" kumoaia esimerkkejä löytyy suomalaisista nimistä kymmenittäin. Riikka/Riika-henkilönimen taivutus on todellakin poikkeus yleissäännöstä.

Ja sitten lisäksi on erisnimiä, jotka voivat taipua kummalla tavalla tahansa - nimen haltija voi itse päättää, kuinka haluaa nimensä taipuvan: esim. Satu - Satun tai Sadun.

äidinkielen opettaja kirjoitti:

"Normaali käytäntö suomen kielessä on nimenomaan, että erisnimet EIVÄT taivu kuten yleisnimet. Sen vuoksi siikavertaus on höpötystä. Siika ei ole erisnimi, Riika on. Esim. äiti - äidin, mutta Outi - Outin."

Ei pidä paikkaansa. Ainoastaan muutamat erisnimet poikkeavat taivutukseltaan yleisnimien taivutuksesta. Riika (kaupunki) taipuu normaalien yleisnimien tapaan. Henkilönimi Riika taipuu yleisnimistä poikkeavasti mm. siitä syystä, ettei sitä sekoitettaisi Riika-nimiseen kaupunkiin.

Esimerkkejä henkilönimistä, jotka taipuvat aivan yleisnimien tapaan: Matti - Matin (ei Mattin), Martti - Martin, Pertti - Pertin, Marjatta - Marjatan, Kerttu - Kertun, Tytti - Tytin. Näitä sinun väitteesi "normaalista käytännöstä" kumoaia esimerkkejä löytyy suomalaisista nimistä kymmenittäin. Riikka/Riika-henkilönimen taivutus on todellakin poikkeus yleissäännöstä.

Ja sitten lisäksi on erisnimiä, jotka voivat taipua kummalla tavalla tahansa - nimen haltija voi itse päättää, kuinka haluaa nimensä taipuvan: esim. Satu - Satun tai Sadun.

jollet ole kieltenopettaja , niin älä viisastele