Noniin, olen tässä juuri tullut siihen tulokseen, että kaikki GNU/Linux järjestelmät ovat auttamattomasti epäyhteensopivia. Ne poikkeavat liikaa userlandin ABI:n (Application binary interface) puolesta, että ilman helvetinmoista käännösvaiheen kikkailua saisi monella distrolla toimivaa ohjelmaa paketoitua.
Ensinnäkin, jokaisessa distrossa se base-system on täysin erilainen, ja sisältää eri komponentit. Minkäänlaista varmuutta ei ole, että tietyt komponentit olisivat olemassa softan lopullisessa kohdejärjestelmässä. Toisaalta sitten tietyt komponentit, jotka todennäköisesti ovat kaikissa distroissa, poikkeavat versioiltaa ja täten ovat suurelta osin epäyhteensopivia (GCC 3.3 - GCC 3.4:än C ABI:n rikkoutuminen, anyone?).
Kokeilkaa itse: kääntäkää vaikkapa jokin standardeja C rajapintoja käyttävä softa, ja koittakaa saada se toimimaan jollain muullakin distrolla kuin sillä missä sen käänsitte. Eipä onnistu helpolla.
Linux Standard Base määrittelee kyllä erilaisia komponentteja mitkä "pitäisi löytyä" yhteensopivista distroista, ja määrittelee näiden komponenttien dynaamiset symbolit tarkasti ... ongelma vaan on, että jos aiot kääntää softaa LSB:n ABI:a vasten, niin huomaat että suurin osa OpenSource komponenteista ei vaan suostu ilman lähdekoodin puukottamista LSB:n stubeja vasten edes kääntymään! Tämä johtuu siitä, että LSB ei sisällä standardoimattomia piirteitä GLIBC:stä, mutta juuri näihin "ominaisuuksiin" suuri osa multimediasoftista tuntuu dependaavan käännös ja ajovaiheessa. Että niin ... ainoastaan erittäin yksinkertaiset komponentit, kuten esim. libXML2, suostuvat kääntymään LSB:n binäärirajapinnalle, koska ne eivät tarvitse GLIBC:n Linux-spesifisiä ominaisuuksia.
Ollaanko tässä kyynärpäitä myöten paskassa? Tottahan toki, mutta silti kovasti jaksavat ihmiset tuulettaa jeesus-Linuxia. Kummaa touhua.
Itse vaihdoin FreeBSD:hen, koska tässä userland on versioitu. Jos haluan täysin versiokontrolloidun
käännösympäristön, niin bind-mounttaan (mount_nullfs:llä) järjestelmän standardihakemistot jonnekkin, paitsi /usr/local:ia, ja chroottaan sinne. Sitten kun käännän komponentteja, niin ne ovat automaattisesti versioita sen FreeBSD:n version mukaan, jolle käännän. Eikä ylimääräisiä dependenssejä tule, koska /usr/local on tyhjä! On omassa hallinnassa, että minkä versioisia komponentteja vasten käännän mitkäkin softat. Tämä on sitä insinööriperinteiden mukaista järjestelmäsuunnittelua. Ja hyvin toimii.
Ensinnäkin, jokaisessa distrossa se base-system on täysin erilainen, ja sisältää eri komponentit. Minkäänlaista varmuutta ei ole, että tietyt komponentit olisivat olemassa softan lopullisessa kohdejärjestelmässä. Toisaalta sitten tietyt komponentit, jotka todennäköisesti ovat kaikissa distroissa, poikkeavat versioiltaa ja täten ovat suurelta osin epäyhteensopivia (GCC 3.3 - GCC 3.4:än C ABI:n rikkoutuminen, anyone?).
Kokeilkaa itse: kääntäkää vaikkapa jokin standardeja C rajapintoja käyttävä softa, ja koittakaa saada se toimimaan jollain muullakin distrolla kuin sillä missä sen käänsitte. Eipä onnistu helpolla.
Linux Standard Base määrittelee kyllä erilaisia komponentteja mitkä "pitäisi löytyä" yhteensopivista distroista, ja määrittelee näiden komponenttien dynaamiset symbolit tarkasti ... ongelma vaan on, että jos aiot kääntää softaa LSB:n ABI:a vasten, niin huomaat että suurin osa OpenSource komponenteista ei vaan suostu ilman lähdekoodin puukottamista LSB:n stubeja vasten edes kääntymään! Tämä johtuu siitä, että LSB ei sisällä standardoimattomia piirteitä GLIBC:stä, mutta juuri näihin "ominaisuuksiin" suuri osa multimediasoftista tuntuu dependaavan käännös ja ajovaiheessa. Että niin ... ainoastaan erittäin yksinkertaiset komponentit, kuten esim. libXML2, suostuvat kääntymään LSB:n binäärirajapinnalle, koska ne eivät tarvitse GLIBC:n Linux-spesifisiä ominaisuuksia.
Ollaanko tässä kyynärpäitä myöten paskassa? Tottahan toki, mutta silti kovasti jaksavat ihmiset tuulettaa jeesus-Linuxia. Kummaa touhua.
Itse vaihdoin FreeBSD:hen, koska tässä userland on versioitu. Jos haluan täysin versiokontrolloidun
käännösympäristön, niin bind-mounttaan (mount_nullfs:llä) järjestelmän standardihakemistot jonnekkin, paitsi /usr/local:ia, ja chroottaan sinne. Sitten kun käännän komponentteja, niin ne ovat automaattisesti versioita sen FreeBSD:n version mukaan, jolle käännän. Eikä ylimääräisiä dependenssejä tule, koska /usr/local on tyhjä! On omassa hallinnassa, että minkä versioisia komponentteja vasten käännän mitkäkin softat. Tämä on sitä insinööriperinteiden mukaista järjestelmäsuunnittelua. Ja hyvin toimii.
Vastaukset 75
Vanhimmat
Eipä minun tarvitse huolehtia muiden jakeluiden paketeista yms. koska käyttämässäni jakelussa on kaikki ohjelmat mitä tarvitsen. Ja tämä koskee myös muita jakeluita. Joten vouhotuksesi on ihan turhaa - ala sinäkin jo ajatella jakeluja erillisinä käyttöjärjestelminä.
Linuxissa toimii myös pelit ja multimedia, mites BSD:ssä?
Ja seuraavan virtesi poropietarisoftasta voit unohtaa - eihän BSD:llekään tehdä mitään ajureita, vaikka se täyttääkin SINUN kriteerisi.
>> ala sinäkin jo ajatella jakeluja erillisinä
>> käyttöjärjestelminä.
HOHO :D
No niinhän ajattelenkin. Miksi vitussa olisin sitten kirjoittanut GNU/Linux järjestelmien fragmentaatiosta ja sen seurauksista?
Tällaisesta on haittaa, koska kaupalliset valmistajat joutuvat tekemään paljon kompromisseja ohjelmointivaiheessa johtuen siitä, ettei Linuxeilla ole oikeastaan mitään kunnon standardia minkä päälle softansa perustaa.
Tai voisi sanoa, etteivät kaupalliset valmistajat HALUA SOVITTAA SOFTAANSA JOKA VITUN DISTROLLE JA JOKA VITUN PAKETINHALLINNALLE ERIKSEEN! Aika herätä todellisuuteen, hihhulit ...
>> Linuxissa toimii myös pelit ja multimedia,
>> mites BSD:ssä?
Natiivit binäärit toimivat vähintään yhtä nopeasti kuin Linuxissakin. Linux-binäärit kärsivät semmoisen 1 - 15% overheadia ...
>> Ja seuraavan virtesi poropietarisoftasta voit
>> unohtaa - eihän BSD:llekään tehdä mitään
>> ajureita, vaikka se täyttääkin SINUN
>> kriteerisi.
Mutta ne kaupalliset ajurit mitä FreeBSD:lle on toimivat ihan hyvin pelkkinä binäärimoduuleina. Ainoastaan jokaisen käyttiksen major-version jälkeen pitää valmistajan kääntää ajuri uudestaan binääriksi, mutta siinä se ...
FreeBSD on kaupallisille softille paljon parempi alusta, ihan lisenssiä ja teknistä toteutusta myöten. Hajanainen GNU/Linsuxor on hajanainen kasa purkkapaskaa. Fin.
"No niinhän ajattelenkin. Miksi vitussa olisin sitten kirjoittanut GNU/Linux järjestelmien fragmentaatiosta ja sen seurauksista?"
- Kirjoitit siitä ikään kuin se olisi joku uutinen tai ihmeellinen huomio.
"Tai voisi sanoa, etteivät kaupalliset valmistajat HALUA SOVITTAA SOFTAANSA JOKA VITUN DISTROLLE JA JOKA VITUN PAKETINHALLINNALLE ERIKSEEN! Aika herätä todellisuuteen, hihhulit ..."
- Koskee myös BSD:tä.
"Natiivit binäärit toimivat vähintään yhtä nopeasti kuin Linuxissakin. Linux-binäärit kärsivät semmoisen 1 - 15% overheadia ..."
- Ja natiiiveja binäärejä löytyy? Ja pelejä löytyy?
"FreeBSD on kaupallisille softille paljon parempi alusta, ihan lisenssiä ja teknistä toteutusta myöten. Hajanainen GNU/Linsuxor on hajanainen kasa purkkapaskaa. Fin."
- Edelleenkään se ei näy missään. Linux on paljon paremmin tuettu kuin BSD ja toimii aivan yhtä hyvin.
>>> "Tai voisi sanoa, etteivät kaupalliset
>>> valmistajat HALUA SOVITTAA SOFTAANSA JOKA VITUN
>>> DISTROLLE JA JOKA VITUN PAKETINHALLINNALLE
>>> ERIKSEEN! Aika herätä todellisuuteen, hihhulit
>> - Koskee myös BSD:tä.
Itseasiassa ei koske.
Mikään GNU/Linux distro EI tarjoa täysin ulkoisista komponenteista riippumatonta userlandin versiointia.
BSD systeemeissä base-system on /usr:än alla, ulkopuoliset komponentit menevät /usr/local:iin. Tämä mahdollistaa, että kaupallinen toimittaja voi kääntää softansa täysin puhtaalta pöydältä, ja versioida tarkasti ne komponentit joita tarvitsee.
BSD systeemeissä on myös TARKKA hierarkia, ja base-system (/usr;ssä) on tarkasti speksattu ja dokumentoitu. Tällaista missään Linuxissa edes yritetty? Eipä niin ... vitun törpöt ;)
Nullfs:llä bindataan tärkeimmät hakemistot (paitsi /usr/local !), sitten chrootilla uuteen ympäristöön, ja siellä käännetään juuri ne versiot ulkoisista komponenteista mitä tarvitaan ... eikä tarvitse tuskailla distron omien /usr:än alle spämmäämien komponenttien kanssa.
Tuolla ei ole paskan väliä tällä hetkellä, koska valmistajat eivät tee poropietaria BSD:lle käytännössä ollenkaan. Eikä mikään vihjaa linjamuutoksesta.
http://www.freebsd.org/commercial/software.html
Ja nuo on 90% closed sourcea. Hyvin toimivat, FreeBSD:ssä on aina compat-paketti edellisille versioille, joten kaupalliset toimittajat voivat luottaa userlandin vakauteen :)
Olipa säälittävä lista. Mitä noista itse tarvitset/käytät?
Veikkaan, ettei Linuxilla ole paljoa tuota enempää ... jos vaikka vähempikin, ottaen huomioon kuinka vaikeaa kaupallisten valmistajien on pysyä mukana edes 10 suurimman distron järjestelmän komponenttien ja niiden ABI-vaihteluiden mukana.
"Kokeilkaa itse: kääntäkää vaikkapa jokin standardeja C rajapintoja käyttävä softa, ja koittakaa saada se toimimaan jollain muullakin distrolla kuin sillä missä sen käänsitte. Eipä onnistu helpolla. "
Kumma kun mä teen tota joka ikinen päivä. Koodailen eka Debianissa, käännän C sorsan binääriksi, testaan ja ajan ohjelman jne. Sitten siirrän sorsan Fedoraan, käännän sen ja ajan täsmälleen saman ohjelman. Eikä mitään ongelmaa.
Sä vaan olet ihan pihalla.
...syntyy kun wannabe-hackerit hakee Googlettamalla termit eikä ole hajuakaan mitä ne tarkoittavat. :)
Vaan userlandin ajonaikaisesta ABI:sta.
Käännäppä koodi Debianilla, ja aja se sitten Fedorassa. Voi olla ettei toimi, varsinkin jos sinulla on paljon dependenssejä siinä.
Sinäkin olet näköjään noita lameripellejä, jotka eivät vittuakaan tajua Linuxista vaikka sille koodaavat. Ja kyllä sen huomaa GNU-lisenssin ohjelmien yleisessä laadussa, kädettömien apinoiden tekemiä purkkavirityksiä suurin osa ...
Olen yrittänyt laajoja ohjelmistokokonaisuuksia kääntää niin, että ne toimisivat jokaisella distrolla ...
autopackage.org:issa on hieno se apbuild -paketti, auttaa jonkinverran ... mutta FreeBSD:ssä ei ole näistäkään asioista huolta.
Miten sä selität sen, että esim OpenOfficea jaetaan binääripaketteina, jotka asentuu useaan Linux jakeluun ja kaikenlisäksi se OO toimii suoraan niistä paketeista.
OpenOfficen virallisissa paketeissa on vain yhdet binääri rpm-paketit itse OpenOfficelle, sitten on jakelukohtaiset desktop-intergration paketit.joilla OO lisätään jakelun valikoihin oikeisiin kohtiin, asetellaan MIME-tyypit jne. ILman tuota dekstop-integration pakettiakin OO toimii.
Esimerkiksi Debian paketteja OO:sta ei virallisesti ole edes olemassa, mutta OO:n voi silti asentaa Debianiin kääntämättä sitä. Haetaan vaan ne rpm paketit, muutetaan ne Debian paketeiksi alien työkalulla, asennetaan generoidut debian paketit ja lopuksi asennetaanm Debianille tehty dekstop-integration paketti.
Ylipäätänsä, selitäpäs mulle miten on mahdollista, että alien työkalu toimii? Alien työkalulla voidaan siis muuttaa muille jakeluille tehtyjä rpm-paketteja debianin paketeiksi, niin että rpm paketoitu ohjelma asentuu Debianiin ja toimii suoraan asennuksen jälkeen.
Selitäs mulle myös miksi esim Firefox, Thunderbird ja moni moni muu ohjelma jaetaan vain yhtenä installerilla varustettuna binääripakettina, joka voidaan asentaa joka Linuxiin riippumatta jakelusta.
Selitäpä mulle myös se, miten on mahdollista että kaupoalliset closed-source ohjelmat ja pelit, kuten Quake voidaan jakaa vastaavasti yhtenä ainoana binääripakettina? Esim Quake 3:sta ei suinkaan ole omaa binääriä joka linuxjakelulle, vaan yksi ainut binääri joka asentuu joka jakeluun ja toimii joka jakelussa.
"Sinäkin olet näköjään noita lameripellejä, jotka eivät vittuakaan tajua Linuxista vaikka"
No vaikuttaa kyllä siltä, että tiedän linuxista paljon enemmän kuin sinä.
"Esimerkiksi Debian paketteja OO:sta ei virallisesti ole edes olemassa,"
Öm tot on pakko korjata. Toi ei ihan pidä paikkaansa. Ajattelin nyt OO2.x versiota ja Sargea. OO2.x paketteja ei virallisesti ole Sargelle, se pitää paikkansa, 1.x on.
Mutta kuten sanoin, uusimman OO 2.x:n voi asentaa Debian sargeen muuttamalla viralliset OO rpm paketit debian paketeiksi.
"Öm tot on pakko korjata. Toi ei ihan pidä paikkaansa. Ajattelin nyt OO2.x versiota ja Sargea. OO2.x paketteja ei virallisesti ole Sargelle, se pitää paikkansa, 1.x on. "
Äh. Vieläkin sanoin epäselvästi. Ne Debian OO paketit on siis Debianin kehittäjien tekemiä. Itse openofficen tekijät eivät tarjoa tosiaan kuin ne rpm paketit ja dekstop-integration paketit, kuten ekassa viestissäni sanoin.
Binäärinen softan jakelu on mahdollista GNU/Linuxeissa ...
Mutta kuten selitin, käännösvaiheessa pitää aika tarkasti valikoida että mitä GLIBC:n symboleja vasten linkittää binäärit (linkkeriskriptillä, jos et sattunut tietämään). Myös ulkoiset dependenssit pitää joko a) kääntää staattisesti softaan sisään tai b) toimittaa softan mukana.
Myöskin softien ajonaikainen datatiedostojen etsiminen on aika hakoteillä, siihen ei ole Unix järjestelmissä minkäänlaista standardia olemassa.
On olemassa jotain kikkailuja (kuten /proc/self/exe symlink ajettaville binääreille), mutta näistä ei ole minkäänlaista standardia paketinhallintasoftiin muodostettu.
Kaikki tällaiset tekijät on otetaan huomioon käännösvaiheessa esim Windows järjestelmän kääntäjissä. Linuxissa tällaista automaatiota ei ole mahdollista tehdä, koska minkäänlaista KÄYTÄNNÖSSÄ TOIMIVAA standardia ei ole. LSB on hyvä alku, mutta se on jo nyt kaatumassa siihen ettei suurin osa OSS paketeista suostu sen avulla kääntymään.
Yleensä Linuxeissa sorrutaan sitäpaitsi spämmäämään kaikki distrojen mukana jaetut 3rd party komponentit suoraan /usr juureen, joten minkäänlaista tiukkaa versiokontrollia on mahdotonta tehdä. Tämä kun vielä yhdistetään edellä esitettyihin ongelmiin, niin meillä on ihan mukava sillisalaatti, jonka päälle on vaikea saada vakaata, standardoitua ja toimivaa distro-riippumatonta ohjelmanjakelua rakennettua.
On vain yksittäisi kikkoja joilla voi ajaa softaa eri distrojen kesken, mutta nämä eivät oikeasti ole se oikea tapa miten homma tehdään. Oikea tapa olisi versioida tarkasti base-system, mikä olisi yhteinen kaikille Linux-distroille. Ulkoiset komponentit tulisi eristää joko /usr/local tai /opt alle ...
Mutta kukapa minua kuuntelee, kun eivät tajua puoliakaan siitä asiasta mitä minä puhun?
Kuten sanoin:
KÄÄNTÄKÄÄ ITSE VAIKKA MPLAYER KAIKKINE LIBRARYINEEN SELLAISEKSI PAKETIKSI, JOKA TOIMII KAIKISSA DISTROISSA SUORAAN.
Huomaatte kyllä, että nämä ongelmat ovat ihan totta.
OpenOfficen tiimi sentään osaavat (ja jaksavat!) tuon GLIBC:n miljoonan kertaan purkaviritellyn binäärirajapinnan kanssa kikkailun, joten binäärit jopa toimivat useimmissa distroissa ... pisteet heille siitä :)
Paketinhallinta! Paketinhallinta! Paketinhallinta! Paketinhallinta! Paketinhallinta! Paketinhallinta! Paketinhallinta! Paketinhallinta! Paketinhallinta! Paketinhallinta! Paketinhallinta! Paketinhallinta! Paketinhallinta! Paketinhallinta! Paketinhallinta! Paketinhallinta! ...
Kuulostaa ihan samalta kuin Microsoftin ylipappi Ballmer:
Developers! Developers! Developers! Developers! Developers! Developers! Developers! Developers! Developers! Developers! Developers! Developers! Developers! Developers! Developers! Developers! Developers! Developers! Developers! Developers! Developers! ....
No tuo alien -softa ei oikeastaan ota kantaa siihen paketin sisällä olevien binäärien käyttämään ABI:iin mitenkään..,
Se ainoastaan muuntaa RPM-muotoiset cpio-archivet .deb formaattiin.
Ja yleensä tuo RPM paketit joko asentaa kaiken vitun typerästi /usr;än alle spämmäten, tai joskus harvoin /opt/ hierarkian alle. On ihan sama missä formaatissa nuo paketit ovat, jos niiden sisältämä data voidaan käännellä muodosta toiseen.
Ongelmia on tässäkin. Jotkut paketit vaativat käynnistysskriptin /etc/init.d:n alle. Ja jokaisessa distrossa on vielä erikseen oma init.d skriptien käyttämä rajapinta, mitä ei ole mitenkään standardoitu ... LSB:ssä on joitain interface-nimiä joihin skriptit voi dependaa, mutta ongelmana on se että suurin osa distroista ei näitä interface osaa edes soveltaa oikein.
"KÄÄNTÄKÄÄ ITSE VAIKKA MPLAYER KAIKKINE LIBRARYINEEN SELLAISEKSI PAKETIKSI, JOKA TOIMII KAIKISSA DISTROISSA SUORAAN."
- Miksi?
Mä en kyllä oikeen ymmärrä mikä sun ongelmasi on. Kun on kyse opensourcesta, niin ohjelman tekijä yleensä levittää ohjelmaansa lähdekoodina. Sitten on erikseen paketoijat kullekin jakelulle, jotka ylläpitää paketteja kunkin jakelun paketinhallintaa varten. Paketointi tietyille jakeluille ei oikeastaan kuulu ohjelmoijan vastuuseen, vaan paketoijien.
Ne ohjelmat ja niiden toiminta pitää kuitenkin testata kullekin jakelulle ennenkuin ne paketit pääsee osaksi virallisia jakeluita. Mä en ymmärrä mikä ongelma siinä muka on, että paketoija kääntää lähdekoodin jakelulle ja sitten tekee binääristä paketin. Mikä tossa on muka niin suuri ongelma? Kaupallisten closed source ohjelmien kohdalla asia on eri, mutta opensourcen kohdalla toi ei pitäs olla mikään ongelma.
Mä en kyllä oikeen ymmärrä mikä sun ongelmasi on. Kun on kyse opensourcesta, niin ohjelman tekijä yleensä levittää ohjelmaansa lähdekoodina. Sitten on erikseen paketoijat kullekin jakelulle, jotka ylläpitää paketteja kunkin jakelun paketinhallintaa varten. Paketointi tietyille jakeluille ei oikeastaan kuulu ohjelmoijan vastuuseen, vaan paketoijien.
Ne ohjelmat ja niiden toiminta pitää kuitenkin testata kullekin jakelulle ennenkuin ne paketit pääsee osaksi virallisia jakeluita. Mä en ymmärrä mikä ongelma siinä muka on, että paketoija kääntää lähdekoodin jakelulle ja sitten tekee binääristä paketin. Mikä tossa on muka niin suuri ongelma? Kaupallisten closed source ohjelmien kohdalla asia on eri, mutta opensourcen kohdalla toi ei pitäs olla mikään ongelma.
Sä et edelleenkään vastannu siihen, että miten sun mielestäsi se alien sitten voi toimia, kun kerran väitit niin mahdottomaksi sen että binäärit toimisi eri distroissa.
Sun logiikkasi mukaan sen alienilla muunetusta paketista asennetun ohjelman ei yksnkertasesti pitäs toimia, koska se binääri on käännetty eri distolle. Sitähän sä olet kokoajan toitottanut.
Mutta kun se toimii, olettaen tietenkin että kirjastot jne on riittävän uudet jne. Jokaisen rpm paketin kohdalla se ei tietenkään toimi. Mutta sun logiikkasi mukaan sen ei pitäs toimia ollenkaan.
"OpenOfficen tiimi sentään osaavat (ja jaksavat!) tuon GLIBC:n miljoonan kertaan purkaviritellyn binäärirajapinnan kanssa kikkailun, joten binäärit jopa toimivat useimmissa distroissa ... pisteet heille siitä :)"
Justhan sä väitit että se on lähes mahdotonta. Jos jotain et osaa, niin sitten sitä ei osaa. Turha siitä on systeemiä syyttää.
En sanonut ettei binäärinen yhteensopivuus olisi mahdollista.
Se vaan on todella vaikeaa GNU/Linux järjestelmien kesken.
Olen itse tehnyt softapaketteja, jotka toimii eri distrojen kesken: käännösvaiheessa pitää vaan tehdä turhaa työtä (mm. GLIBC:n symbol versioiden eksakti valinta linkkeriskriptillä), mikä kunnollisesti standardoidulla base-systemillä olisi jätetty userlandin huoleksi.
Ota vielä huomioon, että suurin osa avoimista softista on GNU/autoconf paketteja. Pitää kikkailla m4-makrojen ja Makefilejen kanssa, että saa softat ajonaikaisesti hakemaan omat datatiedostonsa täysin riippumatta softan asennuksen sijainnista. Sitten vielä tuo glibc:n symboliversiointi ... hommaa riittää, ja ihan turhaan.
>> Sun logiikkasi mukaan sen alienilla
>> muunetusta paketista asennetun ohjelman ei
>> yksnkertasesti pitäs toimia, koska se binääri
>> on käännetty eri distolle. Sitähän sä olet
>> kokoajan toitottanut.
No jos teet jonkin RPM-paketin, käännät binäärit suoraan vaikkapa SuSe 10.0:lla gnu/autotools paketista, niin olen aika varma ettet saa ko. softaa toimimaan Debian 3.0:lla ... jo glibc:ssä on SuSe:ssa uudemmat symboliversiot, joita ei sitten Debianissa löydy. Puhumattakaan siitä, että nuo kolmannen osapuolen libraryt ja muut, ne on molemmissa distroissa käännetty eri optioilla ja mahdollisesti poikkeavat ajonaikaiselta binäärirajapinnaltaan ...
Standardeja tarvittaisiin, että kaupallisilla suljetun lähdekoodin tuottajilla olisi vakaa perusta, minkä päälle binäärisiä ohjelmapaketteja kääntää. Mutta näin ei Linuxissa ole, vaan kaupalliset toimittajat joutuvat tekemään lähdekoodissaan ja eritoten käännön yhteydessä paljon purkkaratkaisuja saadakseen binäärin toimimaan useammalla distrolla.
Jos olisit joskus yrittänyt edes tehdä monella eri distrolla pyörivää suljetun lähdekoodin binäärisovellusta, niin sitten ehkä tietäisit mistä puhun.
Valitettavasti näin en voi puheidesi perustella päätellä, vaan sain idean että olet näitä GNU-hippi uskovaisia jotka vannovat ainoastaan lähdekoodin nimeen ...
Mutta lähdekoodi ei kaupallisilla markkinoilla ole se tapa, miten softaa levitetään. Ja tätä ei tunnuta GNoo/Linsux piireissä tajuttavan. Joten kärsikää sitten kaupallisten ohjelmistojen puutteesta, itse olette syypäät turmioonne, ihan asennetta myöten (vittu me ollaan elite-haxoreita ei me mitää standardeja tarvita!!1) ;)
Jos ihmiset haluavat GNoo/Linsuxilleen vaikkapa paljon hyviä pelejä ja hyvälaatuisia erikoisohjelmistoja, nimenomaan kaupalliselta puolelta, niin heidän on nöyrryttävä ja tehtävä yhteinen standardi ABI ja API.
Kaupalliset softapuljut ei todellakaan ala vääntämään suljetusta lähdekoodistaan paketteja jokaiselle distrolle erikseen. Se on ihan varma asia.
Ja LSB-standardi kusee, se karsii monia tarpeellisia Linux-spesifisiä ominaisuuksia. Jopa niin, ettei multimediasoftat ja kodekit suostu kääntymään.
Olen binäärisoftia käännellyt niin, että toimivat monissa distroissa.
Vituttaa vaan se käännösvaiheessa tehtävä purkkapaskakikkailu, mitä pitää soveltaa.
http://ftp.sunsite.dk/projects/autopackage/tools/apbuild-2.0.0.tar.gz
Tuo on erään autopackage-projektin työkalupaketti, millä jotain portattavuusongelmia voi ratkaista ... tosin nuo on juuri niitä purkkavirityksiä mitä itsekkin olen käyttänyt ;)
Jos Linuxilla ei saa käännettyä softaa, ilman ylimääräistä kääntövaiheen kikkailua, eri distrojen kesken yhteensopivaksi binäriksi niin voi olla varma että kaupalliset valmistajat tästä kärsivät.
Suljettu lähdekoodi on kuitenkin se formaatti, millä tienataan IT-alalla ne isoimmat voitot. Pidätte siitä tai ette.
"Kaupalliset softapuljut ei todellakaan ala vääntämään suljetusta lähdekoodistaan paketteja jokaiselle distrolle erikseen. Se on ihan varma asia.
No täällä on sulle sanottu, että noin ei ole tehtykään esimerkkinä käytetyn Quake3:n ja monen muun pelin kohdalla.
Mutta kun sä et suostu uskoman, että porukka tekee nykyiselle linuxillekin ihan kaupallista closed source kehitystäkin. Ongelmana linuxin kaupallisen kehityksen kohdalla ei suinkaan ole linuxin rakenne vaan se, että isot rahat liikkuu windows-puolella.
"niin olen aika varma ettet saa ko. softaa toimimaan Debian 3.0:lla ..."
No onko se nyt edes tarpeen? Debianin uusin versio on 3.1 eli Sarge.
Jep. Debianin versionumerointihan menee näin:
Debian 3.0 - Woody
Debian 3.1 - Sarge (nykyinen stable)
Debian 3.2? - Etch
Sarge on ollut jo suht pitkään julkastuna, eli ei ole oikeen mieltä kehittää enää uutta softaa Woodylle. Debianin kehityskierto kun on yleensäkin hitaampi kuin muiden jakeluiden, eli Woodyn sisältämä tavara on jo tosi vanhaa verrattuna muihin jakeluihin.
Tarkoitin siis Debian 3.1:stä.
Vaikka SuSe:lla käännetyn softan koitat Debian 3.1:ssä ajaa, niin ei se toimi. Piste.
Pieni kirjoitusvirhe ja sillä koitatte päästä voitolle? Erittäin hyvä taktiikka.
En suostu uskomaan, koska ohjelmistonkehitystä olen Linuxille ihan suljetulla formaatilla tehnyt, ja TIEDÄN kuinka paljon kompromisseja joutuu tekemään käännösvaiheessa että saa softan toimimaan muuallakin kuin siinä distrossa missä softan käännät.
Paljon purkkaa: katsokaa vaikka autopackage.org:in sivuilta binreloccia, relaytoolia ja apbuildia ... itse vastaavia menetelmiä olen käyttänyt, tosin säädin vastaavat ihan lähdekooditasolle ... toimii, mutta minkäänlaista teknistä pätevyyttä näissä ratkaisuissa ei ole.
Hemmetti, olet nyt aika hakoteillä vai mitä ;-D
Loppukäyttäjät haluavat ostaa LAADUKKAITA, isolla rahalla tehtyjä ohjelmia suoraan kaupan hyllystä. Ja ilman vakaata rajapintaa (niin binääristä kuin lähdekooditasoakin) on turha kuvitella että laajamittaista ohjelmistotuotantoa Linuxille tulisi.
Nähdäkseni ohjelmistotuotanto linuxille on melkoisen laajamittaista.
Ja ilmaista.
No haluaa, haluaa.
Eivät ne halua ymmärtää, että omistamisen ja kaupallisuuden kautta syntyy myös laadukasta tavaraa.
Heille se lähdekoodin avoimmuus on kaikki kaikessa, ei haluta edes ymmärtää kolikon kääntöpuolta.
Mutta siis tarkoitin Debian 3.1 Sargea ...
Kuitenkin, SuSe 10:llä käännetty binääri tuskin toimii suoraan Sargessa, vaikka tarvittavat dependenssit asentaisikin Debianin puolella ...
Johtuu nimenomaan SuSe 10:n GLIBC:n ja Debian 3.1:en GLIBC:n symbolien versioinnista, tietääkseni SuSessa on uudemmat symbolit joita vasten käännetään softat.
- Milloin viimeksi olet itse maksanut softasta?
- Miksi BSD:lle ei tehdä enemmän kaupallista softaa, jos se kerran on niin hyvä käyttis?
- Käytätkö ainoastaan BSD:tä l. kattaako se kaiken tietokonetta koskevan käyttötarpeesi ?
>> - Enpä oo maksanna softasta, kun ilmaisista
>> softista löytyy tarpeeseen kaikki.
Kuvankäsittelyyn ja multimediaan löytyy koululta tarvittavat softat. Kotona semmoisia en tarvi, jään koululle säätämään tarvittaessa.
Photoshop pesee ilmaisen vastineensa GIMP:in mennen tullen, sama on monien erityistarpeisiin suunniteltujen softien kanssa.
>> - Miksi BSD:lle ei tehdä enemmän kaupallista
>> softaa, jos se kerran on niin hyvä käyttis?
Tuossahan oli 90 luvun alussa semmoinen koodin lisenssikiista tuon AT&T:n ja BSD-levittäjien kesken, mikä mustasi kaikkien BSD-järjestelmien maineen pitkäksi aikaa. Luonnollisesti markkinat reagoivat tähän, eikä ohjelmistonkehitystä uskallettu aloittaa, kun kaikkien BSD:hen perustuvien järjestelmien tulevaisuus oli vaakalaudalla.
Onneksi tuo kiista on ohi, ja hetihän sen huomaa; Mac OS X:ssäkin toimii Machin IOSlavena ja userlandin perustana FreeBSD.
Kun nyt markkinoiden luottamus *BSD:ihin palailee, alkaa sitä softaakin pukkaamaan markkinoille. Ja siis BSD:issä suljetun lähdekoodin ohjelmien ylläpito ja kehitys on helpompaa, koska käytössä on TARKASTI dokumentoitu userland ja kernel-API/ABI, ja kaikki on versioitua.
>> - Käytätkö ainoastaan BSD:tä l. kattaako se
>> kaiken tietokonetta koskevan käyttötarpeesi ?
Käytän pöytäkoneessa BSD:tä, ihan sen puolesta että tuo ylläpito on helpompaa ja järkevämmin toteutettu kuin missään Linuxissa tähän mennessä.
Ja työpöytäkäytössäkin FreeBSD kattaa ihan kaikki tarpeeni, ohjelmointitarpeeni jopa paremmin kuin Linuxissa ottaen huomioon että alusta on helvetin hyvin dokumentoitu ja versioitu.
Tiedostoserveriin voisin FreeBSD:n lykätä, ongelmana vaan on että kaikki tiedostot ovat Ext3-fs tiedostojärjestelmässä. Tottakai saisin osiot mountattua, mutta minua vituttaisi käyttää ei-natiivia tiedostojärjestelmää. Varsinkin kun tuo UFS2 (Unix File System version 2) on paljon ext3:sta vakaampi ja nopiampi systeemi.
Sanottakoon, että FreeBSD KATTAISI kaikki käyttötarpeeni, en vaan ole kerinnyt vielä konvertoimaan koko intranettiäni FreeBSD:lle. Pitänee ottaa projektiksi tuossa kesällä, kun on aikaakin ...
Jaa meinasit pysyä koulussa loppuelämäsi? Jotenkin en usko että olisit koskaan maksanut mistään softasta ja samalla linjalla tulet varmaan pysymäänkin. Siksi onkin niin hauskaa, että saarnaat täällä kaupallisuudesta.
"sama on monien erityistarpeisiin suunniteltujen softien kanssa."
- Kuten? Ja ne löytyvät siis BSD:stä?
"Varsinkin kun tuo UFS2 (Unix File System version 2) on paljon ext3:sta vakaampi ja nopiampi systeemi."
- Mitä jos kuitenkin vertaisit sitä Reiseriin. Ext3:sta käytetään vaan servereissä ja hämyjen kotikoneissa tätä nykyä.
Ja sinä siis sujuvasti pelailet BSD:llä... niinpä. Pitäisikö sinun esimerkkisi perusteella tehdä nyt sellainen johtopäätös, että *BSD on pirun hyvä käyttis ja kattaa kaikki tarpeet kunhan on linux serverissä ja wintoys pelikoneena?
Odotan (vähäisellä) mielenkiinnolla mitä käyttistä fanitat seuraavaksi, laskettu aika suurin piirtein kesä-heinäkuun vaihteessa ;D
työpöytäkäyttöön PC:hen. Minäkin olen aika kypsynyt linux-jakelujen pahanlaiseen eriytymiseen ja huonoon suunnitteluun.
jakelut on ihan ok. Käyttäjäkunta vain on niinsisäsiittoista ja sisäänpäinlämpeävää ettei niiltä mitään kannata kysyä. Tai kysy mutta mitään vastausta et saa. Tuon takia pysyn linuxissa. Muutaman kerran olen tosissani kokeillut bsd:tä mutta kun sormi meni suuhun niin kysyin apua. Turhaan. Netbsd olisi kyllä hyvä X:tömiin palvelimiin. Ihan kokeilun arvoinen.
Itse suosittelisin PC-BSD:tä. Siinä on aika mukavat purkat, jotka mahdollistavat ohjelmien asentamisen .pbi paketeista klikkaamalla.
http://www.pcbsd.org
Ja jos osaat jos Unixin perusteet, niin suosittelen siirtymään heti FreeBSD:hen. Siihen saa kaikki samat ominaisuudet ja ohjelmat kuin PC-BSD:henkin, mutta käyttökynnys on hieman korkiampi.
http://www.freebsd.org
>> Käyttäjäkunta vain on niinsisäsiittoista ja
>> sisäänpäinlämpeävää ettei niiltä mitään kannata
>> kysyä.
Sama pätee GNU/Linux porukkaankin.
Paitsi että GNU/Linux tyypeiltä ei yleensä saa kunnon vastauksia, koska liimatukkapeelot eivät itsekkään tiedä ratkaisuja moniin ongelmiin ;)
"PC-BSD has as its goal to be an easy to install and use desktop OS" http://www.pcbsd.org
Eikö tuo ole vähän niinkuin Ubuntu BSD-versiona?
PC-BSD on FreeBSD valmiilla GUI:lla ja muilla turhilla härpäkkeillä.
Lisänä vielä tuo PBI-paketinhallinta.
ilmeisesti pc-bsd on freebsd:hen pohjautuva, joten mahtaako siinäkin esiintyä samankaltaista fragmentoitumista freebsd:stä? Vai onko se yksinkertaisesti freebsd karkit?
lyhykäisesti näin.
paskapuhetta. Linuxiin olen löytänyt aina toimivia neuvoja. Bsd:en ehkä kerran tai kaksi. Ei jaksa hakata päätä seinään jonkun bsd:n kanssa kun toisiin systeemeihin saa helpommin apua silloin kun tarvitsen sitä. Eikä tuo "tekninen ylivertaisuus" ole mikään kriteeri tai argumentti mulle. Täyttä suttakin saa ihmiset käyttämään ja jopa maksamaan siitä.
>> Eikä tuo "tekninen ylivertaisuus" ole mikään
>> kriteeri tai argumentti mulle. Täyttä
>> suttakin saa ihmiset käyttämään ja jopa
>> maksamaan siitä.
Haha, juu näin eritoten jos katsoo Windows-järjestelmiä.
Mikäpä ratkaisuksi? Kaikki tulevat distrot vaikka Gentoo pohjaisiksi (Vida jne..) ja muut kuopataan? :D
LSB:hän tuon ongelman pyrkii korjaamaan. Jos sitä ei noudateta niin minkäs sille voi? Ei kaikkia huonoja(?) koodereita oikein voi eliminoidakaan :)
Olen testannut softan kääntämistä LSB:n binäärisiä stubeja ja LSB-headereita vasten, mutta suurin osa avoimen lähdekoodin paketeista ei tarvittavia piirteitä LSB:n API:sta löydä :(
Ainoastaan todella yksinkertaiset softat, kuten esim libXML2 kirjasto, saadaan LSB:n mukaiseen ABI:iin sovitettu ... suurin osa multimediasoftista kusee jo kääntövaiheessa.
tässä ja nyt, että tässä taistelussa Windows ei edes ollut mukana, vaan kiillotteli kilpiään kun muut kiistelevät siitä miten ruutia valmistetaan.
Totean, että ksym_ sai ajatuksensa julki ja kaikki voivat nyt lukea sitä ihteään. Tiivistelmänä:
-"kaikki GNU/Linux järjestelmät ovat auttamattomasti epäyhteensopivia"
-"Jos ihmiset haluavat GNoo/Linsuxilleen vaikkapa paljon hyviä pelejä ja hyvälaatuisia erikoisohjelmistoja, nimenomaan kaupalliselta puolelta, niin heidän on nöyrryttävä ja tehtävä yhteinen standardi ABI ja API.
Kaupalliset softapuljut ei todellakaan ala vääntämään suljetusta lähdekoodistaan paketteja jokaiselle distrolle erikseen. Se on ihan varma asia.
Ja LSB-standardi kusee, se karsii monia tarpeellisia Linux-spesifisiä ominaisuuksia. Jopa niin, ettei multimediasoftat ja kodekit suostu kääntymään."
-"Standardeja tarvittaisiin, että kaupallisilla suljetun lähdekoodin tuottajilla olisi vakaa perusta, minkä päälle binäärisiä ohjelmapaketteja kääntää. Mutta näin ei Linuxissa ole, vaan kaupalliset toimittajat joutuvat tekemään lähdekoodissaan ja eritoten käännön yhteydessä paljon purkkaratkaisuja saadakseen binäärin toimimaan useammalla distrolla."
Siispä teen päätelmän:
Kaikki GNU/Linux järjestelmät kuuluvat syvälle sinne, minne valo ei paista.
Hope still exists..
Linuxin täytyy kehittyä kaupallisten tarjoajien vaatimusten mukaiseksi vakaaksi ja standardiksi alustaksi, tai loppukäyttäjien on turha odotella Linux ohjelmien ilmestyvän kaupan hyllyille.
Että näin.
"Hope still exists.."
- Ai wintoysille vai? No ei todellakaan. Wintoys on edelleen kaatuileva paska huolimatta siihen sijoitetuista miljardeista.
Mac on kaupallinen ja hyvin toimiva käyttis, mutta löytyykö sille vieläkään esim. muiden käyttisten kanssa yhteensopivaa webcam-messenger - softaa tai laajaa pelitarjontaa?
BSD:lle ei löydy mitään oikeasti merkittävää kaupallista softaa, vaikka sen pitäisi olla "insinöörityön ylistys".
Linux ei erityisesti kaipaa kaupallisia "erikoisohjelmistoja" - vapaan koodin "erikoisohjelmistot" ovat monesti laadukkaampia ja avoimia tiedostomuotoja käyttävinä milekkäämpiä käyttää. Multimediasoftat ja koodekit toimivat paremmin kuin windowsissa tai BSD:ssä.
Että näin.
Mitäs ohjelmia sinne hyllylle odotat?
"Mac on kaupallinen ja hyvin toimiva käyttis, mutta löytyykö sille vieläkään esim. muiden käyttisten kanssa yhteensopivaa webcam-messenger - softaa tai laajaa pelitarjontaa?"
aMSN toimii macin ja windowsin MSN messengerin välillä, myös videokuvan lähetys onnistuu. Äänikeskustelu-mahdollisuutta ei vielä ole, mutta se hoituu vaikka skypen kautta. Pelejä löytyy kyllä jonkunverran, mutta täytyy myöntää että parannettavaa on rutkasti, kyllä pelit kuten GTA ja EA.n urheilupelit pitäisi kääntää myös macille.
>> - Ai wintoysille vai? No ei todellakaan.
>> Wintoys on edelleen kaatuileva paska huolimatta
>> siihen sijoitetuista miljardeista.
Windowsin saa vakaaksi, jos osaa.
Suurin osa tämän palstan kommentoijista vaan tahtoo olla peukku tiukasti perseessään Windowsin suhteen.
Suosittelen heille lämpimästi jotain "Peukku-Perseessä-Ja-Ylpeä-Siitä" Desktop Linuxia tyyliin afrikka-Ubuntu.
>> Linux ei erityisesti kaipaa kaupallisia
>> "erikoisohjelmistoja" - vapaan koodin
>> "erikoisohjelmistot" ovat monesti laadukkaampia
>> ja avoimia tiedostomuotoja käyttävinä
>> milekkäämpiä käyttää.
Vitut.
Gimp on aivan helvetin kömpelö ja alkeellinen verrattuna Photoshopiin.
Vapaalla lähdekoodilla ei ole kunnollista videoeditointiohjelmistoa vieläkään tuotettu.
Eikä Linuxille ole VIELÄKÄÄN kunnollista musiikintuottamisohjelmistoa. Mac:ille ja Windowsille näitä löytyy, ihan studiotasoista kamaa.
Ja monia muitakin puuttuu. Turha tässä luetella.
Open Sourcella tuotetaan lähinnä toimistotason perusohjelmia, nimenomaan koska niitä tarvitaan eniten. Ovat enintään yhtä hyviä kuin kaupalliset vastineensa. Hattua nostan näille kyllä ...
Mutta turha odottaa vastinetta, jos kaipaisi ammattitason erityisohjelmistoja. Näitä ei pysty tuottamaan Open Sourcella, koska niiden kehittäjiä ei löydy tarpeeksi. Erityisohjelmistot pitää kehittää ohjelmistojen käyttäjille, ammatti-ihmisille. Ammatti-ihmiset eivät kuitenkaan ole ohjelmoijia, joten tarvitaan yksityinen organisaatio (firma) tekemään ammatti-ihmisten puolesta tällainen softa. Tällaista ohjelmistontuotantoa ei kukaan tee ilmaiseksi. Piste.
>> Multimediasoftat ja koodekit toimivat paremmin
>> kuin windowsissa tai BSD:ssä.
VÄÄRIN!
FreeBSD:ssä äänilähteet miksataan yhdeksi streamiksi suoraan kernelissä. Ei tarvitse kikkailla kuppaisen paska-alsan conffien kanssa. Ja latenssia on PALJON vähemmän.
Ja kaikki videoformaatit saa suoraan käyttöön asentamalla MPlayerin ja VLC Playerin. MPlayer soittakoon tiedosto, VLC soittaa DVD:n.
/usr/ports/multimedia/vlc
/usr/ports/multimedia/mplayer
Kummankin softan "make install" vaiheessa tulee esille menu, mistä voi valita kaikki kodekit mitä haluaa käyttää. Hienosti toimii, paremmin kuin Linsuxeilla.
- Flash MX
- Photoshop
- Adobe Premiere
- Adobe InDesign
Sitten pelejä:
- World of Warcraft
- Guild Wars
- Elders Scrolls 4: Oblivion
- Neverwinter Nights 2
..
ja about kaikki muutkin Windows-pelit VOISI portata Linuxille, jos alusta olisi niin vakaa että jatkuvasti päivittyvien pelien ylläpito olisi edes etäisesti kannattavaa ...
Mm. World of Warcraft client vedettiin viimetingassa pois Linux-markkinoilta, koska Blizzard huomasi Linux-distrojen järjestelmän semantiikkojen ABI:en olevan liian eriäviä että jatkuvasti päivittyvän MMORPG:n ylläpitäminen olisi maksanut itsensä takaisin ...
Ovatko Blizzardin kehittäjät oikeasti kertoneet tuon? Voisi toki portata mutta ei portata jos/kun se ei ole taloudellisesti kannattavaa. Ja jos DirectX:ää ei olisi niin varmasti pelejäkin löytyisi ei-windows käyttiksille enemmän.
Tuohon listaan lisäisin vielä kaikki kunnolliset 3D mallinnussoftat :)
WoW on vallan mainio peli. Niin kauan kuin ei saada Linuxille WoWia natiivina, niin koko Linuxilla voi heittää kärpästä! ^ ^
Windowsissa sentään pyörii maailman parhaat MMORG-pelit.
Löytyykö yhtä kattavaa tukea DVB korteille, web kameroille ym laitteille kuin Linuxissa? Löytyykö VDR:ää tai MythTV:tä?
"Windowsin saa vakaaksi, jos osaa."
Oisi mukava tietää miten windowssin saa vakaaksi, itsellä yksikään ei tähän mennessä ole ollut. Ja lisäksi, eikös käyttöjärjestelmän pitäisi olla vakaa jo ihan pakasta vedettynä? Ei esim. mac os x tarvitse mitään erillistoiminpiteitä käyttäjältä vakauteen.
Korjaan sen verran että hyviä mallinnussoftia löytyy kyllä Linuxillekin (esim Maya). 3D studio maxia ei löydy, joka harmittaa itseäni sillä se on _ainoa_ tarvitsemani softa jota Linuxille ei saa, mutta kaikkeahan ei voi saada :) Kaippa sekin winellä pyörisi..
Mäcciä enempiä tuntemattama voin ihan talonpoikasjärjellä kertoa että tuollainen vertailu on mahdotonta. Mäccirauta ja softa kun on täysin räätälöity ja naitettu yhteen, jos sellainen olisi epävakaa niin sehän vasta naurettavaa olisi. Ja tuolla logiikalla Siemensin logiikka olisi joukon vakain, ei petä eikä jätä.
Siinä vaiheessa kun jotain DirectX peliä ruvetaan porttaamaan Linuxille, tuo Linuxin "epävakaus" on takuulla murheista pienimpiä. Eikä se välttämättä ole edes käytännössä mahdollista jos käytössä on jokin lisensoitu engine.
Mutta siis Linuxin laajuista tukea ei VIELÄ löydy.
Mutta lähellä ollaan :)
Kun FreeBSD:n Release Engineering Team standardoi kernelin ja userlanding DVB-rajapinnan, niin mahdollisuudet ovat rajattomat ...
FreeBSD mahdollistaa paljon helpomman suljettujen ajurien kehittämisen, joten kenties yksityiset DV-hardwaren tuottajat tulevat mukaan ... saapi nähdä miten käy.
"Windowsin saa vakaaksi, jos osaa."
- Siitä huolimatta se kaatuu.
"Eikä Linuxille ole VIELÄKÄÄN kunnollista musiikintuottamisohjelmistoa. Mac:ille ja Windowsille näitä löytyy, ihan studiotasoista kamaa."
- Eikö se nyt sovittu jo, että sinä et kommentoi näitä musiikkisoftia kun et niistä mitään ymmärrä. Ensinnäkään windowsia ei käytetä alustana musiikkituotannossa missään vähänkään ammattimaisemmassa studiossa. Linuxille sen sijaan löytyy vakaat softat äänityksestä editoimiseen ja masterointiin - ulkonäkö, hinta ja käyttöönotto ei pärjää mac-softalle, mutta ainoastaan viimeinen kohta noista on negatiivinen seikka.
Ja saathan sinä sen rakkaan Photoshoppisi toimimaan myös linuxissa. Iske vaan rahat tiskiin. Onnistuuko sama BSD:llä?
BSD:lle ei vaan yksikertaisesti ole vielä kattavaa softatarjontaa edes jokapäiväisiin perustoimiontoihin vaikka kuinka täällä siitä spekuloitkin.
Oma mielenkiinto hieman lopahti huonon DVB tuen takia (vaikka joku alkeellinen MythTV portti löytyykin) ja koska radeonille (läppäri) ei ole kunnollisia ajureita.
Ei hätää, ksymin_ spämmi tällä palstalla saa kyllä nopeasti kaupallisen MythTV:n ja VDR:n valmistajat tajuamaan BSD:n kingirakenteen ja tekemään sille omat versiot. Sama koskee ATI:n harrastelijapohjalta tehtyä ajurisoftaa.
BSD on niin laajasti tuettu, koska ksymistä tuntuu että näin on tulevaisuudessa. Aika aukotonta todistelua.
Mitens kysmi, saakos frisBEEhen Jack ohjelmaa ja Jackrack ohjelmaa? Mitenkäs siinä frisBEEssä säädetään sitä latenssia?
Jos asennan vaikkapa PC-BSDn niin toimiikos sen GNU ohjelmat sitten vakaammin kuin agnula/demudissa?
Olettaen tietysti että ainakin ardour, hydrogen, rosegarden sekä audacity TOIMIVAT PC-BSDssä.
Itse en ole käyttis uskovainen joten käytän näistä ilmaisista sitä joka parhaiten hommansa hoitaa. Turhan takia en kuitenkaan jaksaisi alkaa käyttistä vaihtamaan.
Näistä open source musasoftista ja niiden toimivuudesta verrattuna kaupallisiin en jaksa alkaa enää vääntämään, koska juurikin tällä palstalla tietotaito on sen suhteen vähän hataralla pohjalla.
Jos joku teistä haluaa oikeasti tietää niistä jutuista ennen kun alkaa pätemään täällä, niin kysykää asiasta ensin vaikka sopivalta s24 musiikki palstalta. Sieltä löytyy joskus niitä joilla on oikeasti kokemusta noista jutuista. Voitte sitten copypastettaa niitä juttuja tänne.