Yhdistys alkaa harhapolulle

Noniin. Belkkarit ne jaksavat porskuttaa, luoda tuloksia, näyttää kauniilta, purra, hyppiä, tuhota paikkoja ja vaikka mitä. Mutta mites on koirien rotuyhdistyksen laita?
Pitkään on palstoilla voimiaan esitelleet käyttö- ja näyttölinja. Ja voin kummankin linjan edustajille sanoa että huvittavaa katsottavaa se on sivustapitäen. Tosin "huvittavaa" tappelijat ovat naisia...yllätys yllätys. Tuhat miestä pärjäävät hyvin yhdessä, mutta 3 naista...ei ikinä!
Itse harrastajana valitsin tämän palstan ja nimettömyyden, kun ei kiinnosta olla seuraavan ajojahdin kohde. Itselleni riittää että nautin koirani kanssa harrastamisesta ja välillä on kiva hakea joko kisa- tai näyttelytulos.
FINBELGE.FI (rodun oma sivu) on äänekkäimmät kirjoittajat tuoneet omaa kantaansa esille jo pitkään. Se mikä on silmiinpistävää ja toisaalta surullista : Kyseessä on yhteinen rotu, asiantuntemusta tuntuu riittävän, mutta mitään halua ei ole suvaitsevuuteen makuasioista.
Jotenkin yritän nyt asiaan tutustuville vääntää rautalangasta omat mietteeni. Ja turha luulla että olen kaikkitietävä..paskan marjat..oman tämänhetkisen näkökantani vain esitän :

Rinnastetaan jokainen oma itsemme koiraan. Eli ihan elämää ajatellaan. Unelmahan olisi varmaan että olisimme joka asiassa parhaita. Näyttäisimme parhailta, Olisimme kovakuntoisemmat, reagoisimme nopeiten, jaksaisimme koko ajan, tulisimme toimeen ja ympäristö meitä ihailisi.
Selvää on se ettei täydellistä ole koskaan. Jo syntyessämme ollaan saatu ehkä geenit jotka takaavat ettei missikisoihin, juoksukisoihin, älykkyyskisoihin ole asiaa. Siltikin ME JOKAINEN HALUAMME ELÄÄ TAVALLAMME. Eli tapaus 1 : Olen iloinen kun saan shoppailla,nähdä kavereita, iskeä hyviä tyyppejä. 2: iloinen kun saan näyttää hyvännäköiseltä vaikkei minusta muuhun olekaan. 3:Naamani on kuin petolinnun perse, mutta kunnossa pärjään muille. 4:olen keskivertoainesta, eli ihan mukiinmenevän näköinen ja joskus kiva kokeilla rajojaan kisoissa.
Joillain elämä potkii on sairastumista, väkivaltaa, epämuodostumaa, sukupuolisen identiteetin ongelmaa ja vaikka mitä.

Ja kun me ihmisetkin olemme erilaisia, niin mikseivät myös koiramme. Eli se että persereikä=mielipide ja jokaiselta löytyy.
Haluammeko esiintyä kauniin koiran kanssa (missi-ilmiö)? haluammeko muuten kovan luokan tulosta (olla professoreita tai ammattiurheilijoita)? haluammeko ihan yleismenestystä (keskiverto, jolla jokin osa-alue voi olla huipputasoa)? haluammeko vaan olla (työttömyysilmiö, saamattomuus)?

Ja kun meidän rodussamme nyt sattuu olemaan joka lähtöön koiraa ja VIELÄ kun tiedämme ettei rotu kaikille sovi. Niin pitää tuoda julki koiran se ominaisuus miksi se tekee justiinsa mun haluamistani ominaisuuksista sen oikean belgianpaimenkoiran....jestas.
Eli oli se nyt käyttöä tai näyttöä niin so what. itse me haluamme sen ilman mollaamisia, asiattomuuksia tms.
Mä haluun johtokuntaan vaikken hevonhelvettiä tiijä muusta kun että kaikilla meillä on jonkin näköinen belkkari!!!!!!!!!!! (sinne siis ei itselläni kuitenkaan asiaa, mutta tämän asian puolestapuhuja olisin).
Nyt saa koko fuckin johtokunta ja fuckin toimikunnat katsoa peiliin. Tiedätte että teillä on kasassa se ammattitaito, eikä kemiat kaikki voi koskaan pelata. Anteeksipyyntö ei ole huono asia, vaan erittäin kaunis ele. Pelottaa se että teillä on siellä ajojahti päällä ja asiat tulehtuneet niin ettei itse asioista osata päättää. Virheitä tehdään kaikki, mutta saa ne tunnustaa!

Eihän työyhteisössäkään tulla kaikkien kanssa toimeen. Monesti joudutaan pyytämään anteeksi tms. Ja jumankauta nyt ollaan vapaaehtoisessa hommassa auttamassa meidän omaa ihanaa rotuamme eteenpäin.

t: miesnäkökulmasta

ps. vetäkää perseet,pyytäkää anteeksi ja putsatkaa ilmapiiri. Samoilla jatketaan, tai myöskään minua ei huvita olla jäsen.


nyt takaisin lemmikkien pariin.