Ruokohelpi

mitä lehdissä lupaavat, todellisuus aivan toista!!
Voi jäädä todella huonoksi satomääräkin tappioiden takia. Pellot pitää olla hyvässä kunnossa ja paikassa ei katvepelloilla onnistu.

utopiaa kirjoitti:

mitä lehdissä lupaavat, todellisuus aivan toista!!
Voi jäädä todella huonoksi satomääräkin tappioiden takia. Pellot pitää olla hyvässä kunnossa ja paikassa ei katvepelloilla onnistu.

Lue lisää

tuotto on käytännössä pienempi kuin
koruukustannus..et sillee,,,

Minulla ei ole vielä sadonkorjuu kokemusta helpistä, mutta kuitenkin sitä ensimmäisen eli kylvö kesän kokemusta. Laitoin koe mielessä 6,5 hehtaaria kasvamaan tätä helpiä, alkulannoituksena karjanlanta. Ainakin se hyvin lähti rikkaruohojen pelossa kasvamaan-en ruiskuttanut lohkoa edellisenä vuonna, vaan se oli avokesantona ja sillä rikkakasveja kidutin. Elikkä ensimmäinen kesä meni ihan hyvin. Tuleva kesä pitäisi olla ensimmäinen, jonka jälkeen satoa pitää korjata. Sen näkee sitten syksyllä miten on voimaa riittänyt kasvuun, lannoitan edelleen karjanlannalla, ei tule lannoituskulut kovin suuriksi ja uudistuskulut ovat aika alhaiset kun se lasketaan vaikka 8 vuodelle, mikä pitäisi olla minimi kääntöväli, voihan se kasvaa sitäkin kauemmin, mutta sen näkee sitten miten se jaksaa massaa tehdä. Siis perustamis ja lannoituskulut kannattaa minimoida. Jatkossa jos saa 22 euroa tonnilta tien varressa paalissa, menee energiasta saatava tulo täysin korjuukuluihin, mutta siinäpä se sitten onkin. Se lannoitteen levityskulu on lisämenona. Jos siihen minimi satotasoon ei päästä minkä energiakasvituki edellyttää tai ei voi korjata satoa olosuhteiden ollessa huonot, menettää siltä vuodelta energiakasvituen (n.40e/ha). Jos satotaso ei täyty, voi kuitenkin massan myydä käyttäjälle ja sillä saa korjuukustannuksia pois. Mikäli ei pysty satoa korjaamaan ei tule myöskään korjuukustannuksia , joten se ei tiliin suoraan vaikuta- rahan liikkumiseen kylläkin. Siis se sadon menetys ei valtavasti aiheuta menoa jos ei ota siitä suotta paineita. Tässä tulee ottaa se perustamiskustannus huomioon kun miettii kasvin kannattavuutta ja myös se, että mikä on se työmäärä minkä kasvin eteen joutuu tekemään kasvukaudella. Tämä on minulle sopiva kasvi näin alkutuntumalla, eihän sitä tiedä muuttuuko mieli vuosien saatossa. Palaan aiheeseen kunhan on kesä eletty ja tiedän miten helpi ponnisti kasvuun. Palaamisiin, Joutilas.

turha innostua kirjoitti:

tuotto on käytännössä pienempi kuin
koruukustannus..et sillee,,,

Kaiken laisiin vouhotuksiin sitä lähetään mukaan .Isot energiayhtiöt nauraa partaansa kun saavat viljelijöiltä puoli-ilmaiseksi polttoenergiaa ja se myydään niille takaisin kalliina sähkönä. Pisnes se on joka kannattaa.

Millaiseen kuntoon ne pellot sitten menevät? Sanotaan esim. 5-10 vuoden aikajänteellä?

--juhani kirjoitti:

Millaiseen kuntoon ne pellot sitten menevät? Sanotaan esim. 5-10 vuoden aikajänteellä?

kasvaa versoja kuin paju,joita ei saa sitten hävitetyksi,kuin ankaralla myrkytyksellä.
Vie usean vuoden ruiskutukset ennenkuin siitä pääsee
eroon,jos aikoo samaa maata viljellä muilla kasveilla.En ainakaan laittais ruokohelpiä omille pelloilleni,mikäli haluaisin vuosittain vaihtaa viljeltäviä kasvilajikkeita.Ei ainakaan silloin jos
pitää maansa arvon kunnossa,se siitä ruokohelpistä.

juuristo leviää ja kirjoitti:

kasvaa versoja kuin paju,joita ei saa sitten hävitetyksi,kuin ankaralla myrkytyksellä.
Vie usean vuoden ruiskutukset ennenkuin siitä pääsee
eroon,jos aikoo samaa maata viljellä muilla kasveilla.En ainakaan laittais ruokohelpiä omille pelloilleni,mikäli haluaisin vuosittain vaihtaa viljeltäviä kasvilajikkeita.Ei ainakaan silloin jos
pitää maansa arvon kunnossa,se siitä ruokohelpistä.

Lue lisää

Jep jep. Löytyykö tästä aiheesta mustaa valkoisella?

juuristo leviää ja kirjoitti:

kasvaa versoja kuin paju,joita ei saa sitten hävitetyksi,kuin ankaralla myrkytyksellä.
Vie usean vuoden ruiskutukset ennenkuin siitä pääsee
eroon,jos aikoo samaa maata viljellä muilla kasveilla.En ainakaan laittais ruokohelpiä omille pelloilleni,mikäli haluaisin vuosittain vaihtaa viljeltäviä kasvilajikkeita.Ei ainakaan silloin jos
pitää maansa arvon kunnossa,se siitä ruokohelpistä.

Lue lisää

Siis onpa hyvä asia että toiset epäilevät ja ymmärtämättömät viljelijät pysyvät poissä ruokohelpi viljelystä. Ei kannata aloittaa sellaisen viljelijän uuteen kasviin suuntautumista jos se aiheuttaa noin suuria luuloja vaikkei kyseisiä ongelmia ole käytännössä havaittu : ) Niitä pelkäämiäsi juuria ja juuristoja on niin monenlaisia, .... Voihan siinä olla kateudenjuurtakin matkassa.... Saatathan saada makeat naurut kun naapurisi joka on höyrähtänyt mielestäsi humpuukikasviin ja se paljastuukin sellaiseksi jurakoksi kuten sen pienessä mielessäsi kuvittelet. Hyvää ja juuretonta jatkoa sinulle kaura-ohra-linjalla!

Terve! Helpeä olen kasvattanut vuodesta 2006. Vapo Oy on aina hakenut helvet, niin kuin on sovittu (3 sadonkorjuuvuotta). Kannattavuus on tällä hetkellä noin rehuviljan luokkaa, mutta paljon vähemmällä työllä ja pienemmällä riskillä. Lisäksi tuotetta ei tarvitse markkinoida, kun on sopimus Vapon kanssa. Omistan leikkupuimurin ja viljanviljelyvehkeet, mutta ne saavat olla toistaiseksi naftaliinissa. Jos haluaa minimoida työmäärän kohtuullisella tuotolla, on helven ja hoidetun viljelemättömän pellon yhdistelmä paras, esim. 50 % molempia. Tukiasiosta on turha meuhkata, koska esim. lypsykarjatalous, viljanviljely, naudanlihantuotanto, kuivaheinän viljely, sianlihan tuotanto ja ruokohelven viljely ovat täysin riippuvaisia tuesta. Sen sijan esim. mansikan ja vadelman viljely ovat varsin vähän tukiriippuvaisia.
Näin on!