Olen ollut opiskelujen jälkeen 5 vuotta työelämässä ja nyt olen ajatellut jos yrittäisi päästä lukemaan sairaanhoitajaksi.
Mutta: Pelottaa se tulojen putoaminen, seuraavat neljä vuotta joutuisi kituuttamaan taas pienellä opintotuella. Avopuolison työtilanne on hyvin vaihteleva, joten siihenkään ei aina pysty turvaamaan kovin pitkäksi aikaa.
Kuinka monia on kauhistuttanut sama ajatus? Oletteko pystyneet esim. tekemään iltatöitä samalla?
Kuinka rankkaa sairaanhoitajaksi lukeminen on? Jääkö muulle elämälle paljoa aikaa?
Kova into olisi opiskella eteenpäin, mutta on vielä niin hyvin muistissa entiset kituuttelut opintotuella... ja tämän ikäisenä ei enää kehtaa vanhemmiltakaan pyytää taloudellista apua ( toisin kuin silloin).
Eli: Kuinka olette tuleet toimeen?
Mutta: Pelottaa se tulojen putoaminen, seuraavat neljä vuotta joutuisi kituuttamaan taas pienellä opintotuella. Avopuolison työtilanne on hyvin vaihteleva, joten siihenkään ei aina pysty turvaamaan kovin pitkäksi aikaa.
Kuinka monia on kauhistuttanut sama ajatus? Oletteko pystyneet esim. tekemään iltatöitä samalla?
Kuinka rankkaa sairaanhoitajaksi lukeminen on? Jääkö muulle elämälle paljoa aikaa?
Kova into olisi opiskella eteenpäin, mutta on vielä niin hyvin muistissa entiset kituuttelut opintotuella... ja tämän ikäisenä ei enää kehtaa vanhemmiltakaan pyytää taloudellista apua ( toisin kuin silloin).
Eli: Kuinka olette tuleet toimeen?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Heippa!
Itse luen nyt toista vuotta sairaanhoitajaksi ja taloudellisesti olen pärjännyt paremmin kuin hyvin. Olet menossa alalle, jolta saat jo opiskelujesi alkuaskeleilla keikkatöitä jos vain itse tahdot ja olet valmis siihen. Itse aloitin keikkatyöt vanhainkodissa kun koulua oli takana vasta puolisen vuotta, nyt takana 1,5 v. ja teen jo sairaanhoitajan keikkaa (epäpätevyys -5% palkasta).
Opiskelu itsessään ei ole mielestäni ollut kovin rankkaa, välillä on tenttejä joihin pitää lukea enemmän, välillä vähemmän. Kyllä aikaa jää omaankin elämään, vaikka tekisit vielä pikkuisen töitä koulun ohella. Ainahan se on pois vapaa-ajasta, mutta kyllä se on sen arvoista kun ei tarvitse joka kuukausi miettiä mistä kaapisi ruokarahat.
Muista kuitenkin yrittää pitää opiskelu ykkösasemassa, moni muuttuu liian ahneeksi töiden suhteen: niitä kun on oikeasti tarjolla niin paljon kuin jaksaa tehdä. Lupaa itsellesi tehdä hommia vain sen verran, että pärjäät taloudellisesti äläkä ahnehdi. Se vain väsyttää sut ja koulu kärsii.
Onnea hakuun!