Mieheni ex halusi lapsen joko hyvällä tai pahalla. Pahalla sai, mutta menetti myös miehen. Onko exällä nyt oikeus päättää miehen ja minun menoista lapsen varjolla?
exäkö päättää
Riitta
202420
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Miten ihmeessä olet sellaiseen käsitykseen päätynyt?
estä. Kun ei sitten miestä saanut, niin ainakin täytyy tämän tulevaisuus, ja siinä samassa tämän viattoman lapsukaisen elämä pilata, niin ja vielä äitipuolenkin. Sussiunakkoon näitä *********** exiä!
Joo ja vielä lapsi tai uusi suhde, joko tai, mitä mies sitten päättääkin, vaihtoehdot yhtä huonoja, joko kärsitte yhdessä tai erikseen....
Tai sitten annatte exän ja lapsen olla ja kun lapsi isäänsä kaipaa ja itkee, sitten ehkä jo ex pyytää, eikä vaadi, kysyy, eikä sanele...
En kehota lapsia hylkäämään, mutta ei kaikkeen pidä suostua!
Miehenhän hän on jo menettänyt kun sinä ilmestyit. Meinaatkos että sinä voit viedä miehen lapset ja talon ja tavarat?
Äidille kuuluu päättää lapsen asioista ja osa miehenkin asioista. Onhan heillä yhteinen menneisyys.
Miehen exä menetti kun pahalla lapsia halusi, minä tulin vasta jälkeenpäin miehen elämään. Onko exällä oikeus päättää miehen ja minun menoista lapsen varjolla, jonka väkisin yksin halusi tehdä.
kyllä äiti on se, joka osaa lapsestaan huolehtia. On turha syyttää että äidit väksisin vie oman lapsensa, huh sun juttujas. Yritätkö taas syyllistää lapsen äitiä, ja pestä oman likapyykin? Heh..
Edes lapsen varjolla exällä ei ole mitään oikeutta päättää teidän menoistanne. Teidän elämä ei kuulu hänelle mitenkään eikä myöskään hän kuulu teidän elämäänne. Vain lapsi kuuluu.
Meillä exä vaati, että minä (uusi puoliso) otan lapsen luokseni silloin, kun lapsen isä on töissä. Kieltäydyin ehdottomasti jo siksikin, että mieheni exä ei määrää minun elämästäni, ei edes lapsenssa kautta.
Lapsi ei kuulu muille kuin hänen omille vanhemmilleen. Ja jos isä ei kykene hänen kanssaan aikaa viettämään, lapsi on ja pysyy äidinlla. On turha kuvitella omistavansa koko suku.
Olihan kirjoituksesi provo??
Ei entinen puoliso saa päättää yhtäkään miehen asiaa.
Minun mieheni entinen vaimo vei talot ja tavarat, vaikka itse oli suhteessa pettäjä. Osasi niin ovelasti aikanaan kiristää lapsilla, että mies suostui erotilanteessa melkein kaikkiin vaatimuksiin.
Et varmaankaan vastannut minulle, koska en ole puhunut mitään viemisestä.
Tällä palstalla on oma ilmiönsä, lissu. Todella vaikea sanoa, onko pitkäjänteinen provoilija vai oikeasti mielenvikainen.
Kävi kuule aivan sama mielessä kun luin tuota kommenttia. lissuko se siellä. Tai sitten näitä Lissuja on enemmänkin. Aivan sama, mutta hulluja varmaan kaikki. Kaikilla meillä on oma tarina. Niin varmaan näillä Lissuillakin. Niiden tarina on se, että ukko lähti vieraan matkaan (syystä tai toisesta), eikä tullut takas. Lapsistakaan ei varmaan välitä. Pitäis kuitenkin muistaa, et kaikilla ei ole käynyt näin. Erota voi toisellakin tapaa.
mistään lapsen ja hänen äitinsä asioista!
pysyköön lestissään...
samoin ja päälle vielä olkoot hiljaa!
Ei voinut muuta kuin nauraa kun menin katsomaan noita kuukausia ja vuosia vanhoja palstan kirjoituksia :) Ei vedä vertoja nykyiset provot niille. Tuli mieleen, että onko täällä oikeasti joskus kirjoitellut joku Lissu?
Hupaisaa vänköötä. Luuleeko joku oikeasti omistavansa yhtään ketään ihmistä? Niin puolisoaan, exäänsä kuin lastansakaan? Lapset ovat lahja, eivät omistustavaraa, samoin jokainen aikuisten välinen suhde on kaikkea muuta kuin omistussopimus. Jos sitä asiaa ei tiedä, ei voi muuta kuin lyödä aina ja iankaikkisesti päätään seinään. Ehkäpä siitäkin sitten joku nauttii... Vai miksi muuten niin valitsee tehdä?
Miehesi exällä ei ole mitään sananvaltaa teidän elämäänne. Ei, vaikka niitä lapsia olisi tusina ja toivottuja taí ei-toivottuja.
Vähän parempaa keskustelua uusperheistä:
www.stresscode.fi/forums/supli
Hei!
Ihan naurattaa tämä teidän juttelu täällä! Miten ihmeessä miehen nykyinen avo/aviovaimo voi saada noin järisyttäviä tunteita aikaan? Sitä teidän ex:n kannattee todellakin miettiä!
Kasvakaa erossanne ja hyväksykää tosiasiat ja eläkää elämänne lasten parhaaksi tästä eteenpäin, ei lapsella kiristäen!
Vaikka te kuinka haukutte entisen miehenne nykyistä naista, myös lasten kuullen ja sitä, että heillä ei ole teidän lapseenne minkäänlaista sidettä, se ei valitettavasti ole totta.
Yritätte usein laittaa kapulaa lasten ja uuden naisen suhteen väliin minkä kerkeätte. Järjellä ajateltuna luulis, että teilläkin olisi helpompi olla, jos lapsenne tulee toimeen entisen miehenne uuden naisen kanssa??? Se on juttu erikseen, jos näitä naisia vaihtuu alvariinsa. Näinhän miehenkin täytyy hyväksyä teiltä uusi suhde ja lapset hänen huostaansa. Ajattelettekote ikinä toisin päin asiaa, oikeasti?
Miksi yksinkertaisesta asiasta pitää tehdä niin helvetin monimutkainen jossa kuitenkin lapset on ne jotka kärsii kaikkein eniten! AJATELKAA!!!
kirjoittajalle.
Ex ei voi teidän elämään puuttua yhtään millään lailla! Voitteko te puuttua hänen eläämäänsä tai että antaako hän edes puuttua? Ei varmasti! Tässä suhteessa naiset ovat hyvin itsekkäitä, luulevat omistavansa miehen edelleen, vaikka ovat eronneet.
Ja kaikki suhteet ei ala pettämisen vuoksi ja jos alkaa miksi ette ole aikoinaan hoitaneet suhdettanne niin, että mies ei olisi mennyt vieraisiin. Eihän onnellisessa suhteessa petetä ja vaihdeta naista!? Ei miehet tällä palstalla ruikuta kuinka heidän entinen vaimo on mennyt toisen matkaan ja on tullut ero, vaikka monessa on lapsia!
Aikuiset ihmiset vastaavat itse omasta elämästään, eivät kenenkään muun. Ja tuo syndrooma siitä, että mies olisi tahdoton olento, joka lähtee exäänsä viehkeämmän lumoajatteren matkaan voisi jo myös lakata. Kuvittelisi olevan itsetunnon ja järjen kannalta helpompaa myöntää, että parisuhteessa oli pielessä sellainen ja sellainen asia, eikä puoliso vain lähtenyt siksi, että joku oli niin paljon upeampi ja viehättävämpi kuin edellinen. Jos mies tosiaan niin aivottomasti olisi toiminut, niin älkää murehtiko katkeruudessanne, varmasti löytyy jälleen mahtavampi lumoajatar viemään sen aivottoman miehen taas edelliseltä velholta.
Syytön ei ole kukaan, mutta parisuhteessa kumpikin vastaa omista valinnoistaan ja teoistaan. Ei kukaan voi toista pakottaa elämään, jota toinen ei halua elää. Hänen on itse päätettävä, millaisen vaikean tien aikoo käydä läpi. Ero on joka tapauksessa iso ja vaikea asia, mutta senkin käsittelee jokainen itse valitsemallaan tavalla, mikä voi poiketa eron toisen osapuolen käsityksestä "hyväksytystä" tavasta. Aikuinen ihminen tekee omat ratkaisunsa.