1.Parasta digi-kuvaa saadaan aina satelliitista,koska siellä on eniten kaistaa käytettävissä korkeabittisille DVB-lähetyksille,jolloin tarvitaan vähemmän kompressointia.Samaten signaalia ei tarvitse virhekorjata,koska siihen ei sekoitu mukaan mitään maastoheijastumia yms. kuten maanpäällisissä lähetyksissä.
2.Toiseksi parasta kuvaa saadaan kaapeliverkosta,mutta useamman kanavanipun lähettämiseksi tarvitaan enemmän kompressointia,koska kaistaa on rajallisesti.
3.Huonointa digi-kuvaa saadaan maanpäällisestä verkosta,koska taajuuksia on rajallisesti jolloin tarvitaan kompressointia samaten maastoheijastumat eli monitie-eteneminen vääristää signaalia,jolloin kuvaan syntyy helposti myös pikselivirheitä.Valitettavasti Digita on pudottanut myös lähetintehot useissa tapauksissa 1/20-osaan vastaaviin analogilähetyksiin verrattuna,jolloin vastaanottoon voidaan tarvita parannetut antennijärjestelmät.Jos lährtintehoja ei olisi pudotettu näin radikaalisti,niin digi-tv olisi voinut tuoda todellakin lisäarvoa haja-asutusalueiden katsojille kaukana lähettimistä.
2.Toiseksi parasta kuvaa saadaan kaapeliverkosta,mutta useamman kanavanipun lähettämiseksi tarvitaan enemmän kompressointia,koska kaistaa on rajallisesti.
3.Huonointa digi-kuvaa saadaan maanpäällisestä verkosta,koska taajuuksia on rajallisesti jolloin tarvitaan kompressointia samaten maastoheijastumat eli monitie-eteneminen vääristää signaalia,jolloin kuvaan syntyy helposti myös pikselivirheitä.Valitettavasti Digita on pudottanut myös lähetintehot useissa tapauksissa 1/20-osaan vastaaviin analogilähetyksiin verrattuna,jolloin vastaanottoon voidaan tarvita parannetut antennijärjestelmät.Jos lährtintehoja ei olisi pudotettu näin radikaalisti,niin digi-tv olisi voinut tuoda todellakin lisäarvoa haja-asutusalueiden katsojille kaukana lähettimistä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
1. Pitää paikkansa
2. Kaapelifirmat kyllä lähettävät satelliiteista saamansa streamin sellaisenaan eivätkä pakkaa sitä lisää välillä
3. Ikävä kyllä pitää paikkansa
Kyllä satelliittilähteyksissä käytetään virheenkorjausta. Satelliittien lähetystehot ovat hyvin rajallisia ja pienen lähetystehon kompensoimiseksi pitää käyttää suurempaa taajuuskaistaa, jotta virhetodennäköisyydet eivät noisisi liian korkeiksi.
Virheenkorjaus -> suurempi taajuuskaistan tarve
Lyhyt suomenkielinen kuvaus eroista T- C- ja S-mallien välillä löytyy esim. osoitteesta http://www.tkk.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.audio video/digitv.html
kohdasta "Mitä teknisiä eroja on DVB-T, DVB-C ja DVB-S -laitteiden toteutukisessa?" Kannattaa verrata datanopeutta kaistanleveyteen
Virheenkoodauksen määrän vaikutusta kapasiteettiin voi vertailla DVB-T:n tapauksessa täällä: http://en.wikipedia.org/wiki/DVB-T
Code rate on informaatiobittien osuus lähetyksestä. Esim. 2/3 tarkoittaa, että 1/3 lähetyksestä on virheenkoodausbittejä. Guard interval vaikuttaa heijastuksien sietoon.
Mitä alemmaksi taulukosta mennään sitä paremman signaali/kohina-suhteen virheetön vastaanotto vaatii ja oikealle mentäessä heijastusten sieto pienenee.
Lähes ainahan virheenkorjausta tarvitaan kun lähetetään informaatiota bittipaketteina.Kysymys olikin vain siitä,että satelliittipuolella sitä tarvitsee tehdä vähemmän itse kuvanlaadun kustannuksella.
Saksalaisessa ComputerBildissä vertailtiin näiden
eri digilähetysmuotojen kuvanlaatua parisen vuotta sitten ja DVB-T-lähetykset jäivät auttamatta hännille kun kriteereinä olivat värientoisto,kuvakohteiden liike ja rakeisuus.
Mutta satelliittipuolellahan taidetaan tarvita suhteessa paljon enemmän virheenkoodausta kuin esimerkiksi DVB-T:ssä. Suurempi osa raakadasta (virheenkoodausbitit ja informaatio) on virheenkoodausbittejä eli virheenkoodasta joudutaan tekemään kapasiteetti/taajuuskaista-suhteen kustannuksella.
Ero kuvanlaadussa tuleepi varmaan siitä, että maanpäällisessä verkossa kapasitetti (taajuusalue) on arvokkaampaa ja "loppuva luonnonvara", joten pyritäänkin maksimoimaan kanavamäärä/kapasiteetti-suhde siten, että kuvanlaatu kelpaisi vielä tavalliselle tallaajalle.
Mutta samasta asiastahan tässä puhutaan. Pakko sanoa, että kun 3-4 vuotta sitten ostin digiboksin (DVB-T), kuvanlaatu oli suurin pettymys "uusista ominaisuuksista". Kuvanlaatua oli mainostettu paljon, eikä se täyttänytkään odotuksia.
Onneksi laatu on parantunut noista ajoista, vaikka kanavamäärä on pysynyt samana. Ehkä MPEG-2-kooderit ovat parantuneet ja saman kanavanipun kanaville osataan jakaa kuvan sisällön mukaan viisaammin bittikaistaa. Tämä on vain arvaus, joka tuntui pikaisesti ajateltuna loogiselle.
Katselin satelliittilähetysten parametreja aika monessa oli FEC 3/4 kun Suomen DVB-T:ssä on käytössä 2/3 eli satelliittipuolella on yleensä vähemmän virheenkorjausta.
Satelliittipuolella käytetään eri modulaatiota (QPSK) kuin DVB-T:ssä. QPSK vaatii enemmän taajuuskaistaa, mutta ei ole niin virhealtis.
1. Entäs sitten?
2. Entäs sitten?
3. Entäs sitten?