Ideoita kaivataan

Lukekaa esimerkiksi päiväkirjamuotoon kirjoitettua kaunokirjallisuutta. Bertin päiväkirjat uponnevat hyvin tuon ikäisiin ja ovat pojillekin mieluista luettavaa. Kypsemmät tytöt tykkäävät jo Anne Frankistakin.

Kirjoja ei ole pakko lukea kokonaan, otteetkin riittävät hyvin tämän asian käsittelyyn. Oppilaat voivat etsiä esimerkkipäiväkirjoista vaikkapa mitä aiheita kirjoittaja niissä käsittelee (koulu, vanhemmat, ihastukset jne.) Voitte jutella myös kielestä; päiväkirjan ei tarvitse välttämättä olla kirjakieltä, vaan se on tekstilajina vapaampi, ja siinä saa kirjoittaa ihan omalla äänellään.

Ja sitten kaikki kirjoittamaan omia päiväkirjoja. Tai luokka voisi kirjoittaa jonkin aikaa yhteistä päiväkirjaa, kukin vuorollaan tai pareittain tms. Valmiista päiväkirjasta voi monistaa kaikille kivan muiston.

Laajemman kirjoittamistehtävän voi yhdistää muun kirjallisuuden käsittelyyn esimerkiksi siten, että annat oppilaille tehtäväksi kirjoittaa jonkin romaanihenkilön päiväkirjan. Tällainen tehtävä lyö kaksi kärpästä yhdellä iskulla: oppilas pääsee osoittamaan, että on lukenut kirjan ja ymmärtänyt, millainen ihminen (pää)henkilö on ja mitä hänen elämässään tapahtuu, ja lisäksi voi harjoitella päiväkirjan tekemistä ja osoittaa tämänkin tekstilajin tuntemusta.

Oletko koskaan kirjoittanut itse päiväkirjaa? Kerro oppilaille omista kokemuksistasi. Mikset voisi vaikka näyttää oppilaille valittua pätkää vaikka lapsuuden ja nuoruuden päiväkirjoistasi. Moni luokan tyttö varmasti kirjoittaa päiväkirjaa. Jos luokkahenki on hyvä ja turvallinen, voisitte ehkä saada aikaan keskustelua siitä, mikä on päiväkirjan tarkoitus ja mitä iloa sen pitämisestä voi olla.