c",) ???

Jos olisin sinun isovanhempasi en missään nimessä toimisi vanhempiesi seläntakana. Jos olisin vanhempasi loukkaantuisin (suuttuisin) tällaisesta käytöksestä.

Koska sinä olet alaikäinen ovat vanhempasi vastuussa sinun tekemisistäsi ja tekemättä jättämisistäsi, joten he ovat myös vastuussa kissasta. Jos he eivät kissasta halua huolta pitää he eivät sellaista varmaan kotiinsa halua.

Kysehän ei ole vain ruokkimisesta ja eläinlääkärikuluista. Tulee myös karvat ja ehkä huonekalujen/tapettien raapiminen, yöllä riehuminen, mouruaminen. Ihminen joka ei kissoista pidä ei varmasti sulata tällaista samalla lailla, kuin ihminen joka on itse kissan halunnut.

Eli jos teille kissa VÄKISIN tuodaan ja vanhempasi eivät sitä halua niin teiltä myös kissa viedään. Niin yksinkertaista se on. Kuulostaa raa'alta ja välinpitämättömältä, mutta näin se menee.

Se mitä sinä voisit tehdä on sanoa isovanhemmillesi, että puhuvat asiasta vanhempiesi kanssa. Vanhempasi saattaisivat suostuakin jos asioista on sovittu ja on myös sovittu jokin varasuunnitelma jos kissan pidosta ei tulekaan mitään.

Mitä sinun missään nimessä ei pidä tehdä: Älä huuda, ruikuta, itke, marise, jankuta "Mutkun mä haluu'uun". Älä suutu, kun sinulle sanotaan ei. Voit kysyä miksi ja kun selityksen saat siihen sinun on tyytyminen. Voit myös kysyä eikö päätöstä voi mitenkään muuttaa.

Syitähän voi olla monia ehkä jompi kumpi vanhemmistasi pelkää kissoja (hyvin yleistä, eikä sitä lapsilleen halua kertoa), ehkä perheenne rahatilanne on tiukka (yllättäviin eläinlääkärikuluihin pitää varautua). Allergioita/astmaa tai taipumuksia?

Jos kissan tulosta ei päästä yhteisymmärrykseen eli sitä ei tule; voisit liittyä 4H kerhoon tai vastaavaan, jossa koulutetaan ja välitetään kissojen- ja koirienhoitajia. Voit muutenkin opiskella kissojen käyttäytymistä, erirotuja ja käydä vaikka näyttelyissä. (Luultavasti olet näin jo tehnyt, mutta tietoa ei ole koskaan liikaa.)

Eikös kissanäyttelyissäkin ole jotain avustajia yms. siitä voisi tulla uusi harrastus. En tiedä ottavatko eläinsuojeluyhdistykset noin nuoria vapaaehtoisiksi, mutta sitäkin voisit kysyä. Varmastikin jotain pikkuhommaa löytyy, samalla olisit hyödyksi kissoille ja saisit olla niiden kanssa tekemisissä.

Samoin myös osoittamalla olevasi tarpeeksi kypsä myös muuten hoitamaan kissaa. Voit osoittaa sen esim. huolehtimalla omien tavaroidesi järjestyksestä, läksyjenluvusta, roskien viennistä, tiskien hoitamisesta ilman että vanhempasi tarvitsevat huomauttaa asiasta. Huom! säännöllisesti, eikä vain tänään kun sinusta siltä tuntuu. Saatko viikkorahaa; säästä rahaa, että sinulla on oma kissanhoito-kassa.

Sinusta nämä voivat tuntua epäloogisilta kissan hankintaa ajatellen, mutta näin osoitat että pystyt hoitamaan tylsiä rutiini juttuja. Sitä kissan perustarpeista huolehtiminen on tylsää; ruokaa, kakkojen siivoamista, ruokaa, kakkojen siivoamista jne. Eihän se pelkästään tuota ole, mutta tuo on ainakin varma mitä pitää tehdä.

kertoisin vanhemmilleni kissasta isovanhempieni kanssa ja jos vastaus on EI niin tyytyisin siihen sillä ruinaaminen ei auta (kokemusta).Hyvä olisi jos isovanhempasi lupaisivat maksaa kissan ylläpidon (sillä sitä ei äkkiseltään tajuakkaan paljonko tuohon karvapalloon menee rahaa)
Toivotan kuitenkin onnea,että saisit kissan,mutta jos kävis niin ikävästi että et niin voithan käydä varmaan isovanhempiesi kissaa hoitamassa?