Bongasin tuolta ketjusta viestisi:
"Olen tällä palstalla liikkuessani huomannut, että ihmisillä on kovin huonot tiedot imetyksen tervyesvaikutuksista.
Olen kirjoittanut tästä jo toisaalla, mutta lyhyesti vielä tieteellistä evidenssiä imetyksen terveyshyödyistä ja -haitoista:
Täysimetys ad 4 kk suojaa atooppisilta sairauksilta.
Imetyksen jatkaminen yli 6 kk lisää atooppisten sairauksien riskiä.
Eli imetys olisi allergiariskien optimoimiseksi suositeltavaa lopettaa 4-6 kk:n iässä. Suositukset laahaavat aina hieman perässä, jo kahden vuoden ajan tutkimuksissa on osoitettu nämä tulokset. Suositukset tulevat varmaan muuttumaan vuoden sisällä, byrokratia (työryhmien perustaminen jne.) vie aikansa.
Mutta kuten edelliset kirjoittajatkin totesivat, allergioiden syntyyn vaikuttavat lukuisat muutkin tekijät kuin imetys. Mikäli perheessä on allergian riskitekijöitä, esim. molemmat vanhemmat atoopikkoja, olisi optimaalista juuri täysimettää 4 kk ja sitten lopettaa kokonaan 6 kk:teen mennessä. Niillä, joilla riskitekijöitä ei ole, ei imetys ole niin elämää suurempi asia. Jos äiti kokee sen läheisyyden niin ainutlaatuiseksi, ettei halua siitä luopua, niin tuskin hän sillä lapselleen allergioita hankkii!"
Onko näitä tutkimuksia luettavissa jossakin (netissä)? Asia kiinnostaa, koska olen atoopikko ja minulla on neljän kuukauden ikäinen tytär, jota imetän. Jos voin vähentää tyttäreni allergiariskiä luopumalla imetyksestä, olen valmis sen tekemään. Mielelläni vain lukisin ensin tutkimuksista enemmän.
Kiitos pikaisesta vastauksesta. :)
"Olen tällä palstalla liikkuessani huomannut, että ihmisillä on kovin huonot tiedot imetyksen tervyesvaikutuksista.
Olen kirjoittanut tästä jo toisaalla, mutta lyhyesti vielä tieteellistä evidenssiä imetyksen terveyshyödyistä ja -haitoista:
Täysimetys ad 4 kk suojaa atooppisilta sairauksilta.
Imetyksen jatkaminen yli 6 kk lisää atooppisten sairauksien riskiä.
Eli imetys olisi allergiariskien optimoimiseksi suositeltavaa lopettaa 4-6 kk:n iässä. Suositukset laahaavat aina hieman perässä, jo kahden vuoden ajan tutkimuksissa on osoitettu nämä tulokset. Suositukset tulevat varmaan muuttumaan vuoden sisällä, byrokratia (työryhmien perustaminen jne.) vie aikansa.
Mutta kuten edelliset kirjoittajatkin totesivat, allergioiden syntyyn vaikuttavat lukuisat muutkin tekijät kuin imetys. Mikäli perheessä on allergian riskitekijöitä, esim. molemmat vanhemmat atoopikkoja, olisi optimaalista juuri täysimettää 4 kk ja sitten lopettaa kokonaan 6 kk:teen mennessä. Niillä, joilla riskitekijöitä ei ole, ei imetys ole niin elämää suurempi asia. Jos äiti kokee sen läheisyyden niin ainutlaatuiseksi, ettei halua siitä luopua, niin tuskin hän sillä lapselleen allergioita hankkii!"
Onko näitä tutkimuksia luettavissa jossakin (netissä)? Asia kiinnostaa, koska olen atoopikko ja minulla on neljän kuukauden ikäinen tytär, jota imetän. Jos voin vähentää tyttäreni allergiariskiä luopumalla imetyksestä, olen valmis sen tekemään. Mielelläni vain lukisin ensin tutkimuksista enemmän.
Kiitos pikaisesta vastauksesta. :)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tahtoisin tosiaan myös itse lukea tästä tutkimuksesta!!
HUOM!! täytyy sitten muistaa sekin että kaikennäköisiä tutkimuksia tehdään jatkuvasti, ja monesti eri tutkimusryhmien tulokset saattavat poiketa toisistaan kuin yö ja päivä!! (esimerkkinä atkins-dietin tutkimukset)Eli itse en perusta moisista jutuista kun vasta sitten, kun ne on hyväksytty yleisiksi suosituksiksi...
tarkastellessa olisi hyvä katsoa mm, minkä kokoinen on tutkimuspopulaatio. Jos on kyseessa ainoastaan joitain kymmeniä henkilöitä sisältävä tutkimus, pitää suhtautua tuloksiin varauksella, samoin jos seuranta-aika on lyhyt. Myöskin on sekoittavat tekijät huomioitava tuloksia tulkittaessa...
Eli johtopäätöksiä tehdessänne katsokaa, miten tutkimus toteutettu ennenkuin lähdette asiaa julistamaan. On paljon hyviä, mutta ehkä vieläkin enemmän huonoja tutkimuksia.
Uskon, että WHO:n imetyssuosituksilla on vankka tieteellinen perusta. Siksi en lopettaisi imetystä jonkun tutkimuksen perusteella, johon joku viittaa, mutta jota ei itse pääse lukemaan. Jotenkin tuntuisi hassulta, että imettämisestä olisi tullut nykypäivänä lapselle haitallista. Allergiat lisääntyy, mutta muistan lehtien vähän aikaa sitten repineen isoja otsikoita siitä, että äidit imettävät keskimäärin muistaakseni vain jotain kuusi viikkoa. en usko, että tätä taustaa vasten voidaan väittää imetyksen PAHENTAVAN allergioita. voinhan olla väärässä. mutta asiaan liittyy muutakin, on punnittava lapsen kannalta kaikki imetykseen liittyvät hyvät ja huonot puolet pulloruokintaan verrattuna.
muistaakseni imetystukiryhmän nettisivuilla on jotain asiaa vauvojen allergioista.
En aiokaan pelkän viittauksen perusteella imetystä lopettaa, mutta jos tuollaisia tutkimuksia on tehty, niin mielelläni niistä lukisin enemmän. Onhan se ihan mahdollista, että pidemmällä imetyksellä voi olla haitallisia vaikutuksia atooppisessa perheessä. Mutta imetystä jatkan, ellen löydä tarpeeksi vakuuttavaa tietoa sen haitallisuudesta.
Imetystukiryhmän sivuilla on juttua pelkästään maitoallergiaan liittyen, ei siis koske tätä atopiaväitettä.
Allergologi, joka asiasta on kirjoitellut, saisi nyt käydä näillä sivuilla ja laittaa tänne jotakin tietoa siitä, mistä tutkimuksia pääsee lukemaan... :)
Kuten palstan lukijat hyvin tietävät, imetyksen terveysvaikutuksia on tutkittu runsaasti ja tulokset ovat ristiriitaisia. Aiheesta on tuhansia julkaisuka, mutta jonkinlainen konsensus kuitenkin vallitsee. Yritän tähän nyt koota otteita tutkimuksista, joissa on suuri aineisto, hyvin huomioitu sekoittavat tekijät, tutkimukset jotka ovat ajankohtaisia sekä yhteenvetoja pienemmistä tutkimuksista. Valitettavasti lääketieteelliset julkaisut eivät yleensä ole kaikkien saatavilla verkossa, vaan lehtiin täytyy maksaa lukuoikeus. Tiivistelmissä taas on kovin vähän informaatiota, toivottavasti näistä on kuitenkin sen verran apua, että innostus koko julkaisun lukemiseen kasvaa. Monilla paikkakunnilla on lääketieteellisiä kirjastoja, joissa kyseisiä lehtiä saa lukea. Siksi laitoin lehtien julkaisutiedot mukaan.
Suomalainen tutkimus, jossa aloitusviestissä mainittu tulos havaittiin (eli suoja atopialta ad 4 kk, lisääntynyt riski yli 6 kk), ei ole vielä julkinen. Kun tulos julkaistaan, saa se varmasti huomiota myös valtamediassa, joten kannattaa katsella TV:tä ja lukea lehtiä lähiaikoina.
Lopuksi haluaisin vielä sanoa, että omaa lastani täysimettäisin 4 kk ja lopettaisin imetyksen 4-6 kk:n iässä. Olen atoopikko, mieheni ei.
Curr Opin Allergy Clin Immunol. 2005 Jun;5(3):255-9. Related Articles, Links
Primary prevention of food allergy in infants who are at risk.
Host A, Halken S.
Department of Pediatrics, Odense University Hospital, Denmark. [email protected]
PURPOSE OF REVIEW: Allergic diseases represent a major burden of health problems in industrialized countries. Though several studies have focused on possible preventive measure and strategies much controversy still exists on this topic. The aim of this review is to discuss the recent literature on primary prevention of food allergy. RECENT FINDINGS: In prospective observational controlled studies of high quality of birth cohorts, exclusive breastfeeding for at least 4 months combined with introduction of solid foods after 4 months of age is associated with a reduced risk of food allergy and atopic dermatitis, particularly in high-risk infants. When breastfeeding for 4-6 months is not possible or insufficient, randomized controlled trials have shown a significant reduction in food allergy and atopic dermatitis in high-risk infants fed a documented hypoallergenic hydrolysed formula. SUMMARY: Breastfeeding should be encouraged for 4-6 months. In high-risk infants a documented hypoallergenic hydrolysed formula is recommended if exclusively breastfeeding is not possible for the first 4 months. As regards primary prevention of food allergy there is no evidence for preventive dietary intervention during neither pregnancy nor lactation. Likewise, preventive dietary restrictions after the age of 4-6 months are not scientifically documented.
J Paediatr Child Health. 2004 Jul;40(7):337-9. Related Articles, Links
Comment in:
J Paediatr Child Health. 2005 Nov;41(11):612-3; author reply 613-4.
Asthma prevention: breast is best?
Kemp A, Kakakios A.
Department of Allergy, Immunology and Infectious Diseases, The Children's Hospital at Westmead, New South Wales 2145, Australia. [email protected]
Whilst breastfeeding has been considered to exert a preventative effect on the development of allergic disease, several recent publications have challenged this view, particularly with respect to the long-term outcomes for asthma. There are many other beneficial effects of breastfeeding apart from the possibility of allergy prevention. The suggestion that breastfeeding may increase the development of allergic disease raises concerns about the appropriate steps to take for primary prevention of allergy. It is concluded that breastfeeding can still be recommended for the beneficial effects in reducing atopic disease in childhood in addition to the other demonstrated benefits, and that there are unresolved questions concerning the few studies that suggest the possibility of increased allergic disease in later life.
J Hum Lact. 2003 Aug;19(3):250-61; quiz 262-6. Related Articles, Links
Comment in:
J Hum Lact. 2004 May;20(2):148-50; author reply 150-2.
Breastfeeding, asthma, and atopic disease: an epidemiological review of the literature.
Oddy WH, Peat JK.
Telethon Institute for Child Health Research and the Department of Nutrition, Dietetics, and Food Science, Curtin University of Technology, Perth, Western Australia, Australia.
Allergy. 2003 Jun;58(6):524-30. Related Articles, Links
A dual long-term effect of breastfeeding on atopy in relation to heredity in children at 4 years of age.
Siltanen M, Kajosaari M, Poussa T, Saarinen KM, Savilahti E.
Hospital for Children and Adolescents, University of Helsinki, Helsinki, Finland.
BACKGROUND: The long-term effect of early feeding on atopic sensitization is still unsolved. The aim of this study was to evaluate the long-term effect of breastfeeding on atopy in groups of 4-year-old children stratified by atopic heredity. METHODS: We collected four groups of 4-year-old children from a birth cohort: two groups with differing backgrounds of atopic heredity, all exclusively breast-fed for at least 3 months; and two groups with differing atopic heredity, but all fed with cow's milk-based formula during their first weeks. The data were collected with a questionnaire, skin prick testing, and measurement of serum total and allergen-specific IgE levels. RESULTS: Breastfeeding significantly decreased the risk of allergic rhino-conjunctivitis [odds ratio (OR) 0.41, 95% confidence interval (CI) 0.18-0.95] and sensitization to furred pets, as measured by skin prick results, in children with atopic heredity, whereas in children without atopic heredity, breastfeeding was related to an increased risk of symptomatic atopy (OR 2.57, 95% CI 1.16-5.70), and high serum IgE values. A significant interaction was found between heredity and breastfeeding. CONCLUSIONS: The long-term effect of breastfeeding was dual: in children with atopic heredity, breastfeeding protected against atopy, whereas in children without atopic heredity, it increased the risk of atopy.
Two main types of observational epidemiological studies have been used to question whether breastfeeding protects children from developing atopic disease and asthma. These are cohort studies of random samples of children and cohort studies of children with a family history of asthma or atopy. In each study type, exposure and outcome data are collected either prospectively or retrospectively. In this review, the primary objective was to assess the evidence of whether breastfeeding protects against asthma and atopic disease. As an outcome of this review, an analytical perspective with clinical implications is given.
Publication Types:
Review
Clin Exp Allergy. 2002 Feb;32(2):205-9. Related Articles, Links
Comment in:
Clin Exp Allergy. 2002 Feb;32(2):159-61.
Breastfeeding duration is a risk factor for atopic eczema.
Bergmann RL, Diepgen TL, Kuss O, Bergmann KE, Kujat J, Dudenhausen JW, Wahn U; MAS-study group.
Department of Obstetrics, Charite, Virchow University Hospitals, Augustenburger Platz 1, 13353 Berlin, Germany. [email protected]
BACKGROUND: The results of numerous studies on the influence of breastfeeding in the prevention of atopic disorders are often contradictory. One of the most important problems is confounding by other lifestyle factors. OBJECTIVE: The aim of the present study was to analyse the effect of any breastfeeding duration on the prevalence of atopic eczema in the first seven years of life taking into account other risk factors. METHODS: In an observational birth cohort study 1314 infants born in 1990 were followed-up for seven years. At 3, 6, 12, 18, 24 months and every year thereafter, parents were interviewed and filled in questionnaires, children were examined and blood was taken for in vitro allergy tests. Generalized Estimation Equations (GEE)-models were used to model risk factors for the prevalence of atopic eczema and for confounder adjustment RESULTS: Breastfeeding was carried out for longer if at least one parent had eczema, the mother was older, did not smoke in pregnancy, and the family had a high social status. The prevalence of atopic eczema in the first seven years increased with each year of age (OR 1.05; 95% CI 1.01-1.09 for each year), with each additional month of breastfeeding (1.03; 1.00-1.06 for each additional month), with a history of parental atopic eczema (2.06; 1.38-3.08), and if other atopic signs and symptoms appeared, especially specific sensitization (1.53; 1.25-1.88), and asthma (1.41; 1.07-1.85). Although breastfeeding should be recommended for all infants, it does not prevent eczema in children with a genetic risk. CONCLUSION: Parental eczema is the major risk factor for eczema. But in this study, each month of breastfeeding also increased the risk.
Kiitos vastauksesta. Kauankohan menee, että tuo suomalainen tutkimus julkaistaan?
Tältä kylältä ei pahemmin lääketieteellisiä kirjastoja löydy, ikävä kyllä. Lähin kaupunki on Iisalmi eikä sielläkään ole. Kuopiosta varmaan löytyisi, vaan ei turhan usein ole siellä käyntiä, matkaa kun on n. 100 km.
Taitaa tässä nyt käydä niin, että seuraavien kahden kuukauden aikana vähennän imetystä ja lopetan sitten kokonaan. Harmittaa vähän, mutta jos siitä tyttärelle on hyötyä, niin hänen takiaan olen sen valmis tekemään.
Sitten vielä, kun meillä täällä allergologi kerran on: Tiedätkö, kuinka paljon maitohappobakteeri lactobacillus-GG auttaa allergioiden ja ihottuman ennaltaehkäisyssä, jos sitä rupeaa käyttämään vasta 4 kk:n iässä? Löysin nimittäin netistä tutkimuksen, että siitä on ollut hyötyä:
"Turun yliopistossa Lactobacillus GG:n tehokkuutta on tutkittu vauvoilla, joilla oli suuri riski sairastua allergiaan. Allergisten äitien lapsilla on noin 50 prosentin riski allergian kehittymiseen. Satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa odottaville allergisille äideille annettiin Lactobacillus GG - tai lumevalmistetta kahdesta neljään viikkoa ennen laskettua aikaa. Syntymän jälkeen vauvat jatkoivat Lactobacillus GG - tai lumevalmisteryhmässä kuuden kuukauden ajan. Kahden vuoden kuluttua probiootteja saaneista lapsista 23 prosenttia oli sairastunut atooppiseen ihottumaan. Lumeryhmässä ihottumaa oli saanut 46 prosenttia lapsista. Samanlainen tulos saatiin neljän vuoden iässä."
Harmittaa, että en tuohon tutkimukseen törmännyt yhtään aiemmin...
Kiitos vastauksesta vielä tähänkin. :) Tämä ei kylläkään enää varsinaisesti imetykseen liity (imetyspalstalla kun ollaan), mutta annettakoon se minulle anteeksi.
Minua kyllä edelleen epäilyttää. Näyttää (edellisen valossa) kiistattomalta, että ohjeesi mukainen imetys vähentäisi atopian riskiä. Mutta onko suo siellä, vetelä täällä? Entäpä jos noin toimimalla lisään tahtomattani muita riskejä (suolistosairaudet, maitoallergia jne. jne.). Onko lopputulos sitten positiivisen vai negatiivisen puolella?
Hyvin sanottu tuo "Suo siellä, vetelä täällä". Samoilla linjoilla mennään. Itsekin pohdiskelin tuota. En viitsinyt omia pohdintojani pistää tähän linkkiin vaan vastasin tuonne "imetystäni kummastellaan" kohtaan. Saamme nähdä milloin tästä tulee juttua ja voidaanko se todentaa vielä kiistattomasti. Vai onko tämä sellainen tutkimus, kuten "sipsit aiheuttavat syöpää"?
Näemme siis mitä tuleva tuo. Itse en aio seuraavankaan kohdalla muuttaa imetyssuunnitelmiani. Aion imettää sen vuoden, sitten siirtyä hiljalleen niihin vaihtoehtoihin jotka käyvät.
Tahtoisin tietää että onko tämä esittämäsi mielipide Suomen Allergologi- ja Immunologiyhdistyksen yleinen linja? Mikseivät he ole asiasta julkaisua tehneet?