Ansiotasoindeksi mittaa täyttä työaikaa tekevien palkkatason kehitystä.
Esim. vuoden 1990 jälken osa-aikatyötä, niin säännöllistä viikottaista kuin väliin keskeytyvää pätkätyötä tekevien määrä on rajusti kasvanut.
Eli kun aiemmin ansiotasoindeksi kuvasi hyvin työllisten ansioitten kehitystä, se nyt kuvaa enää vakituista kokoaikatyötä tekevien kehitystä, joita lienee enää selvä vähemmistö aikuisista. Lisäksi se ei huomioi lainkaan palkallista ylityötä jota tehtiin aiemmin paljon nykyistä enemmän.
Parempi olisikín verrata asuntojen hintoja kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin per OECD-kulutusyksikkö.
Tällaista en ole nähnyt. Sen tiedän, että 1990-2003 käytettävissä olevien tulojen kasvu perustui lähes kokonaan ylimmän tulodesiilin tulojen rajuun kasvuun. Tämä selittää hyvin kalleimpien alueiden hintojen kovan nousun. Ei kuitenkaan enää jotain Laaksoa, Meilahtea, puhumattakaan jostain Kalliosta, Ruskeasuosta, Etelä-Haagasta, Espoosta pl. rannikkoseutu, Vantaa jne.
Eli hinnat saattavat nyt olla oikein, jopa alle tulevan tasonsa parhaissa asunnoissa Eteläisessä Kantakaupungissa ja merenrannalla lähellä keskustaa - mutta suuressa valtaosassa pääkaupunkiseudun alueista aivan liian korkeat suhteessa ostovoimaan.
Tuleva hintojen lasku näissä on näin suhteessa suurinta, kun laina-aikojen pidennyksen, korkomarginaalien supistumisen, ikuiseen 2% korkoon uskoon vinksahtamisen ja löystyneiden takausvaatimusten asuntomarkkinoille pumppaman ylimääräisen rahan tulo ehtyy.
Kun ihmisen pitää jossain kuitenkin asua, niin halvat alueet esim. Kannelmäki säilyttävät aika hyvin hintansa, sillä oma on aina oma, ja mm. asuntosäätiöiden, asumisoikeusasuntojen yms. vaihtoehdon vuokrat ovat nykyään korkeat, samaa tasoa kuin oman laina hoitokulut, ja kalliimpaan omaan ei ole varaa.
Suurin hintojen putomaisvaara on siis siellä, missä jopa puolet asunnon hinnasta on maksettu pelkästään mukamas "arvostetusta" sijainnista, mutta se ei kuitenkaan todellisuudessa ole sellainen, että kelpaisi varakkaalle väelle.
Hienosti kiteytetty, muualta (AP) lainattu.
Esim. vuoden 1990 jälken osa-aikatyötä, niin säännöllistä viikottaista kuin väliin keskeytyvää pätkätyötä tekevien määrä on rajusti kasvanut.
Eli kun aiemmin ansiotasoindeksi kuvasi hyvin työllisten ansioitten kehitystä, se nyt kuvaa enää vakituista kokoaikatyötä tekevien kehitystä, joita lienee enää selvä vähemmistö aikuisista. Lisäksi se ei huomioi lainkaan palkallista ylityötä jota tehtiin aiemmin paljon nykyistä enemmän.
Parempi olisikín verrata asuntojen hintoja kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin per OECD-kulutusyksikkö.
Tällaista en ole nähnyt. Sen tiedän, että 1990-2003 käytettävissä olevien tulojen kasvu perustui lähes kokonaan ylimmän tulodesiilin tulojen rajuun kasvuun. Tämä selittää hyvin kalleimpien alueiden hintojen kovan nousun. Ei kuitenkaan enää jotain Laaksoa, Meilahtea, puhumattakaan jostain Kalliosta, Ruskeasuosta, Etelä-Haagasta, Espoosta pl. rannikkoseutu, Vantaa jne.
Eli hinnat saattavat nyt olla oikein, jopa alle tulevan tasonsa parhaissa asunnoissa Eteläisessä Kantakaupungissa ja merenrannalla lähellä keskustaa - mutta suuressa valtaosassa pääkaupunkiseudun alueista aivan liian korkeat suhteessa ostovoimaan.
Tuleva hintojen lasku näissä on näin suhteessa suurinta, kun laina-aikojen pidennyksen, korkomarginaalien supistumisen, ikuiseen 2% korkoon uskoon vinksahtamisen ja löystyneiden takausvaatimusten asuntomarkkinoille pumppaman ylimääräisen rahan tulo ehtyy.
Kun ihmisen pitää jossain kuitenkin asua, niin halvat alueet esim. Kannelmäki säilyttävät aika hyvin hintansa, sillä oma on aina oma, ja mm. asuntosäätiöiden, asumisoikeusasuntojen yms. vaihtoehdon vuokrat ovat nykyään korkeat, samaa tasoa kuin oman laina hoitokulut, ja kalliimpaan omaan ei ole varaa.
Suurin hintojen putomaisvaara on siis siellä, missä jopa puolet asunnon hinnasta on maksettu pelkästään mukamas "arvostetusta" sijainnista, mutta se ei kuitenkaan todellisuudessa ole sellainen, että kelpaisi varakkaalle väelle.
Hienosti kiteytetty, muualta (AP) lainattu.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Taas annetaan väärä kuvaa, siitä , että jossain keskustan vanhoissa pommeissa, olisi nyt haluttua asua.
Suurin osa haluaa asua mahdollisimman kaukana saasteista ja uudessa asunnossa.
Näyttää joku onneton AP-areenalla taas omistavan keskustastasta remontti pommin ja sitten väkisin yrittää tehdä alueesta arvo-aluetta.
;=)
Juttusi käsittelee hintoja kahden-kolmen korttelin alueella, kun tämä palsta käsittelee hintoja Suomen alueella.
Että takaisin APina-areenalle banjomajoneesihousujen seuraan. Hus hus.