kosteusmittareista kokemusta?

Kyllähän kokematonkin voi käyttää pintakosteusmittaria esim. jos epäilee kosteusvauriota. Mittaa kosteuden esim. sellaisesta kohtaa, jossa ei ole kosteusrasitusta, vaikkapa kauimmaisen seinän yläosassa. Tämän jälkeen mittaa kosteuden kohdasta, jossa vaurion epäilee olevan. Jos mittauksissa saadut arvot heittävävät toisistaan selvästi, on todennäköisesti kyse kosteus vauriosta. Pitää toki muistaa, että tätä keinoa käyttäessä pitää tilan olla (puhun tässä koko ajan kosteista tiloista, suihku jne.) käyttämättä n. 24h ennen mittausta.

diesel kirjoitti:

Kyllähän kokematonkin voi käyttää pintakosteusmittaria esim. jos epäilee kosteusvauriota. Mittaa kosteuden esim. sellaisesta kohtaa, jossa ei ole kosteusrasitusta, vaikkapa kauimmaisen seinän yläosassa. Tämän jälkeen mittaa kosteuden kohdasta, jossa vaurion epäilee olevan. Jos mittauksissa saadut arvot heittävävät toisistaan selvästi, on todennäköisesti kyse kosteus vauriosta. Pitää toki muistaa, että tätä keinoa käyttäessä pitää tilan olla (puhun tässä koko ajan kosteista tiloista, suihku jne.) käyttämättä n. 24h ennen mittausta.

Lue lisää

Juuri tälläisten amatöörien lausuntojen perusteella Suomessa on purettu turhaan - uskallan väittää - tuhansia kylpyhuoneita.

Mitä jos ko. tila on esim. laatoitettu ja vedeneristetty kylpyhuoneen kipsilevyväliseinä. Jos 24 tunnin (mistä ko aikamääre?! aivan, kiva tasaraha) suihkutilan käyttämättömyyden jälkeen seinän alaosissa on korkeampia "mittaustuloksia" niin onko kyseessä kosteusvaurio?

Pintakosteusmittari naapurin tai muijan veljen, tms. "rakennusalan ammattilaisen" käsissä, on yksinkertaisesti väärässä paikassa.
Voitte kyllä käytellä näitä pintakosteusmittareita kotonanne, mutta älkää hyvät ihmiset menkö tekemään MITÄÄN toimenpiteitä tällaisten mittausten perusteella. Ettehän te huollata autoanne tai käy lääkärissäkään kenen tahansa luona.

Pintakosteusmittarilla amatöörikin saa suuntaa näyttävän analyysin - paino sanalla suuntaa antavan! Jos pintakosteusmittari antaa kauttaaltaan kosteita arvoja, on syytä epäillä ainakin jonkin asteista kosteusongelmaa. Myös silmämääräinen tarkastelu antaa viitteitä! Syitä voi olla useita, mutta kun asutaan kerrostalon 5. kerroksessa, niin syyt kylpyhuoneen lattian kosteuteen alkavat olla lueteltavissa. Joko ei ole vedeneristeitä tai ne ovat puutteelliset. Laattojen alla on vesieristeenä toimimaton lattiamatto, tai pintamateriaalina on lattiamatto, joka on saumoistaan auki. Viemäri ym. muu käyttövesi tai lattialämmitysputki voi vuotaa, tai lattia/seinäkaivon tiivisteet falskaa. Usein viemärin ja korokerenkaan välinen tiivistekumi on olematon! Lisäksi vesieristeen liittyminen lattiakaivoon on kriittinen kohta! Yksi syy on, että yläkerran kylpyhuoneessa on jokin em. syistä ja sen vuoksi alakerrassa seinissä on kosteutta tms. Myös kiinteä kylpyamme voi olla ongelma. Kylpyammeissa on usein tarkistusluukkuja, niistä voi päästä vettä ammeen alle, ja tietenkään alla ei ole minkäänlaista vesieristettä. Tai kun vanha amme otetaan pois, paljastuu alta silkkaa betonia, ja myös seinien vesieristeet ammeen takana voivat olla puutteelliset. Puheet vesihöyryn osapaineista tai hygroskooppisista kosteuksista yrittävät ilmeisesti pelottaa asiaa tietämättömiä! Ei kuitenkaan tarvitse olla ydinfyysikko. Itse teen työssäni paljon kosteusmittauksia, ja aina kun pintakosteusmittari on paljastanut suuria lukemia kauttaaltaan (oletus: suihkua ei ole käytetty ainakaan 2 päivään) on rakenne ollut myös märkä.

Täysin toinen asia on ilmanvaihdon puutteellisuus. Jos kylpyhuoneen ilmamäärät ovat vajaat ja suihkua käyttää useampi henkilö päivittäin, on huonetilan suhteellinen kosteus tasaisesti riittävän korkea sille, että hometta voi syntyä pinnoille. Tällöin rakenne ei itsessään ole kostea; pintakosteusmittari ei anna välttämättä korkeita arvoja lainkaan, vaikka hometta olisi nurkassa. Huoneilman korkea kosteus ja rakenteen kosteus ovat kaksi eri asiaa.

Pintakosteusmittarilla amatöörikin saa suuntaa näyttävän analyysin - paino sanalla suuntaa antavan! Jos pintakosteusmittari antaa kauttaaltaan kosteita arvoja, on syytä epäillä ainakin jonkin asteista kosteusongelmaa. Myös silmämääräinen tarkastelu antaa viitteitä! Syitä voi olla useita, mutta kun asutaan kerrostalon 5. kerroksessa, niin syyt kylpyhuoneen lattian kosteuteen alkavat olla lueteltavissa. Joko ei ole vedeneristeitä tai ne ovat puutteelliset. Laattojen alla on vesieristeenä toimimaton lattiamatto, tai pintamateriaalina on lattiamatto, joka on saumoistaan auki. Viemäri ym. muu käyttövesi tai lattialämmitysputki voi vuotaa, tai lattia/seinäkaivon tiivisteet falskaa. Usein viemärin ja korokerenkaan välinen tiivistekumi on olematon! Lisäksi vesieristeen liittyminen lattiakaivoon on kriittinen kohta! Yksi syy on, että yläkerran kylpyhuoneessa on jokin em. syistä ja sen vuoksi alakerrassa seinissä on kosteutta tms. Myös kiinteä kylpyamme voi olla ongelma. Kylpyammeissa on usein tarkistusluukkuja, niistä voi päästä vettä ammeen alle, ja tietenkään alla ei ole minkäänlaista vesieristettä. Tai kun vanha amme otetaan pois, paljastuu alta silkkaa betonia, ja myös seinien vesieristeet ammeen takana voivat olla puutteelliset. Puheet vesihöyryn osapaineista tai hygroskooppisista kosteuksista yrittävät ilmeisesti pelottaa asiaa tietämättömiä! Ei kuitenkaan tarvitse olla ydinfyysikko. Itse teen työssäni paljon kosteusmittauksia, ja aina kun pintakosteusmittari on paljastanut suuria lukemia kauttaaltaan (oletus: suihkua ei ole käytetty ainakaan 2 päivään) on rakenne ollut myös märkä.

Täysin toinen asia on ilmanvaihdon puutteellisuus. Jos kylpyhuoneen ilmamäärät ovat vajaat ja suihkua käyttää useampi henkilö päivittäin, on huonetilan suhteellinen kosteus tasaisesti riittävän korkea sille, että hometta voi syntyä pinnoille. Tällöin rakenne ei itsessään ole kostea; pintakosteusmittari ei anna välttämättä korkeita arvoja lainkaan, vaikka hometta olisi nurkassa. Huoneilman korkea kosteus ja rakenteen kosteus ovat kaksi eri asiaa.

niss kirjoitti:

Pintakosteusmittarilla amatöörikin saa suuntaa näyttävän analyysin - paino sanalla suuntaa antavan! Jos pintakosteusmittari antaa kauttaaltaan kosteita arvoja, on syytä epäillä ainakin jonkin asteista kosteusongelmaa. Myös silmämääräinen tarkastelu antaa viitteitä! Syitä voi olla useita, mutta kun asutaan kerrostalon 5. kerroksessa, niin syyt kylpyhuoneen lattian kosteuteen alkavat olla lueteltavissa. Joko ei ole vedeneristeitä tai ne ovat puutteelliset. Laattojen alla on vesieristeenä toimimaton lattiamatto, tai pintamateriaalina on lattiamatto, joka on saumoistaan auki. Viemäri ym. muu käyttövesi tai lattialämmitysputki voi vuotaa, tai lattia/seinäkaivon tiivisteet falskaa. Usein viemärin ja korokerenkaan välinen tiivistekumi on olematon! Lisäksi vesieristeen liittyminen lattiakaivoon on kriittinen kohta! Yksi syy on, että yläkerran kylpyhuoneessa on jokin em. syistä ja sen vuoksi alakerrassa seinissä on kosteutta tms. Myös kiinteä kylpyamme voi olla ongelma. Kylpyammeissa on usein tarkistusluukkuja, niistä voi päästä vettä ammeen alle, ja tietenkään alla ei ole minkäänlaista vesieristettä. Tai kun vanha amme otetaan pois, paljastuu alta silkkaa betonia, ja myös seinien vesieristeet ammeen takana voivat olla puutteelliset. Puheet vesihöyryn osapaineista tai hygroskooppisista kosteuksista yrittävät ilmeisesti pelottaa asiaa tietämättömiä! Ei kuitenkaan tarvitse olla ydinfyysikko. Itse teen työssäni paljon kosteusmittauksia, ja aina kun pintakosteusmittari on paljastanut suuria lukemia kauttaaltaan (oletus: suihkua ei ole käytetty ainakaan 2 päivään) on rakenne ollut myös märkä.

Täysin toinen asia on ilmanvaihdon puutteellisuus. Jos kylpyhuoneen ilmamäärät ovat vajaat ja suihkua käyttää useampi henkilö päivittäin, on huonetilan suhteellinen kosteus tasaisesti riittävän korkea sille, että hometta voi syntyä pinnoille. Tällöin rakenne ei itsessään ole kostea; pintakosteusmittari ei anna välttämättä korkeita arvoja lainkaan, vaikka hometta olisi nurkassa. Huoneilman korkea kosteus ja rakenteen kosteus ovat kaksi eri asiaa.

Lue lisää

Ei sentään kahteen kertaan pitänyt tätä lähettää, kone temppuilee taas :)

diesel kirjoitti:

Kyllähän kokematonkin voi käyttää pintakosteusmittaria esim. jos epäilee kosteusvauriota. Mittaa kosteuden esim. sellaisesta kohtaa, jossa ei ole kosteusrasitusta, vaikkapa kauimmaisen seinän yläosassa. Tämän jälkeen mittaa kosteuden kohdasta, jossa vaurion epäilee olevan. Jos mittauksissa saadut arvot heittävävät toisistaan selvästi, on todennäköisesti kyse kosteus vauriosta. Pitää toki muistaa, että tätä keinoa käyttäessä pitää tilan olla (puhun tässä koko ajan kosteista tiloista, suihku jne.) käyttämättä n. 24h ennen mittausta.

Lue lisää

en nyt olis ihan samaa mieltä tosta että katsotaan arvo perimmäsen seinän yläosasta,kosteustasapaino kuitenkin vaihtelee rakenteiden eri osissa melko paljon lattiaa mitattaessa vertailuarvo lattiasta jossa alin lukema ja vaikka aivan eri huoneesta. pintabetonista puhtaalta pinnalta saa melko hyvän arvon tietty riippuu mittarista..............