Kissa ja vauva

ei ole omakohtaisia kokemuksia, mutta ystävä ja tuttava piirissä paljon kissoja ja lapsia tullut ja tulee kovaa vauhtia. kukaan ei kissojaan ole pois laittanut eikä laita.kaikki muut paitsi allergia on järjestely kysymyksiä ( ja sekin voi olla) tutkittua on että perheessä missä on eläimiä vauvan syntyessä on vähemmän allergiaa.

Meillä on kaksi lasta ja kaksi kissaa eikäole ollut ongelmia. Tosin kissat tulivat meille vasta kuopuksemme ollessa neljävuotias. Ystävilläni on kyllä ollut joillakin kissa jo ennen vauvan tuloa eikä isompia ongelmia ole ollut heilläkään. Tietysti pitää vähän valvoa, ettei kissa pääse vauvan vaunuihin taipinnasänkyyn vauvan nukkuessa,mutta tämän saa estettyä. Pitää vaan asettaa vaunuihin ja pinnasänkyyn kaupasta saatava tukeva kissaverkko, joita on saatavana pinnasänkyyn ja vaunuihin sopivia. Lapsen kasvaessa kissojen ruokakupit kannattaa väliaikaisesti nostaa ylemmälle taholle ja kissojen wc siirtää ihmisten kylppäriin ettei hiekat eksy niin helposti pieneen suuhun. Kissoista ei todellakaan tarvitse luopua vauvan takia. On hyvä muistaa kuitenkin hellitellä välillä myös kissoja vauvan tulon jälkeenkin. kun teilläkin on kissoja kaksi, niin niistä on myös seuraa toisilleen eivätkä varmasti tule niin helposti mustasukkaisiksi.

tulevat toimeen. Uteliaita ovat ehkä alussa. Vähän täytyy katsoa, ettei kissa pääse vauvan viereen päikkäreille, vaikka olen kuullut, että tykkäävät nukkua mieluummin vieressä, kuin päällä ja pitävät vauvan lämpimänä. Itse kuitenkin varoisin varmuuden vuoksi.
Sitten reilun vuoden iässä alkavatkin kissat olla hätää kärsimässä ja karvatukkoja lähtee jo paljon aikasemminkin.. hämmästyttävää, ettei kuitenkaan pahempia naarmuja. Taitavat tietää jostakin, että vauva on vähän kokemattomampi "silittäjä".
Ja taitavathan nuo kissat vähentää allergioitakin, mikäli lehtiin on uskomista. Itsellä ei kissaa ole, mutta ympäristössä kyllä (ei viitsi pitää kaupungissa).

Minulla on pienoinen vauvakuume myöskin ja kaksi kissaa. Millään en voisi omista rakkaista luopua.. Tietenkin sitten jos niistä olisi todella haittaa vauvalle, mutta toivon ettei siihen tarvitse koskaan mennä.
Itsellä myös hyvin seurankipeitä sylikissoja, joista toinen tulee nukkumaan rinnalle ja kaulalle. Täytyy vaan sitten joskus vauvan tullessa pitää huoli etteivät pääse vauvan päälle..
Meillä kävi kerran vauva kylässä, kun oli vain vanhempi kissa. Kissa meni ihan sekaisin, halusi koko ajan vauvan luokse ja naukui kummallisesti (ei ollut koskaan naukunut sillä lailla). Vähän jännitti, että mitä se tekee, mutta halusi vain haistella vauvaa ja halusi olla pikkuisen vieressä. Kun vauva oli jonkun sylissä, seisoi jaloissa ja katsoi vauvaa tai meni vauvan sitteriä nuuhkimaan..

meillä on aina ollut kissoja ja lopulta myös kaksi tekemällä tehtyä vauvaa...

toksoplasmoosista sanoi gynekologi, että kissa perheessä se on todennäköisesti jo sairastettu tauti ja vasta-aineet ovat ovat jo ennen raskautta veressä, joten sikiölle ei sitä haittaa tai huolta ole. toisin on silloin, jos vasta-aineeton nainen sairastuu toksoplasmoosiin odotusaikanaan.

mahan kanssa taipuu pissilaatikolle ihan yhtähyvin kuin kengän nauhat sitomaan ja tavaroita lattialta nostamaan eli tapauskohtaisesti. minulla ei ylikiloistani huolimati ollut taipumisen kanssa ongelmia edes loppuviikkoina, sen sijaan kaveri ei kenkiäänkään saanut kiinni viimeisellä kolmanneksella odotusta. puolison apuun on siis tarvittaessa turvattava asiassa jos toisessa.

meillä kissat eivät koskaan pyrkineet lasten sänkyyn tai vaunuun lapsen siellä ollessa, tyhjässä vaunussa kyllä tykkäsivät köllötellä.
suojaverkko on hyvä este silloin jos ei kissankarvoja vaunuun halua tai haluaa varmuudenvuoksi estää kissan pääsyn kokonaan vaunuihin.

me esittelimme vauvan nakusena kissoille hati laitokselta kotiuduttua. eipä tuo paljoa nuuhkaisua kummemmin kiinnostanut. sen jälkeen kissat kuitenkin tiesivät mikä ja kuka siellä sängyssä nukkuu ja kissankin kiinnostus lisääntyi lapsen siirtyessä lattialle ja alkaessa liikkumaan. vahtia on teitenkin kokoajan pidettävä niin lapsen kuin kissankin takia. mutta normaali varottava äänensävy on tehonnut niin kissaan kuin lapsiinkin eikä meillä ole pahemmin karvat pöllynneet eikä kynnet heiluneet. paitsi ansaitusti.

vastasyntynyt nukkuu (toivottavasti) paljon ja silloin kannattaa satsata kissan hellittelyyn ettei kohtuuton mustasukkaisuus iske kisuun. tätini kertoi kissastaan joka meni ja pissi vauvan vaunuun oikein ison lätäkön mustasukkaisuuttaan heti alussa vauvan tultua taloon, mutta siihen mielenosoitus jäikin ja vauvasta ja kissasta kasvoi ajan kanssa tosi kaveripari.

ota järki käyttöön. mieti oma asenne lapsiin ja kissoihin. ja unohda perinteiset puheet kissan paholaismaisesta luonteesta, joka vaanii ja väijyy nukkuvaa vauvaa odottaen tilaisuutta rynnätä tukehduttamaan nukkuva vauva. tai raapimaan silmät sen päästä. ole pomo niin kissalle kuin lapsellekin. ja vahdi kumpaakin osapuolta huolella. kyllä se siitä.

Hieman samanlaisia ajatuksia ollut itselläkin mielessä, kun on tuo vauva ajatuksissa ja "työn alla".

Meillä on suht vanha kissa, joka tuli meille vasta 8-vuotiaana, kun tuttava ei pystynyt enää huolehtimaan. Ongelma on siinä, että kisu on tosi ärtsy, jopa aggressiivinen ihmisiä kohtaan. Saattaa käydä ihan kunnolla kynsin ja hampain kiinni, jos sitä koskee silloin kun se ei itse sitä halua. Olenkin tässä miettinyt, että voiko/uskaltaako tuollaista kissaa pitää, jos vauva tulee.

Minua myös hiukan jännittää miten kissani reagoivat uuteen perheenjäseneen,vauva syntyy kesällä...miulla on kolme kissaa,äiti-kisu 4v,isi-kisu 3,5v ja niiden tyttö-vaavi 2,5v.
Kaikki on leikkattuja,kahdet pennut pariskunta teki..äiti-kisu on miun vaavi,onhan se alussa ollut ainokainen. Isi-kisu on laiska kuin mikä ja tulee syliin vaan ku sattuu huvittamaan,tytteli sit taasen on kova riehumaan ja kiusaamaan vanhempiaan eikä tule syliin vaik kuin yritän.
Tytöstä ja isistä en niinkään ole huolissani vaan äiti-kisusta..se nukkuukin mun kainalossa ja miehenikin valittaa välillä ku kisu änkee mein väliin..
Pitää vaan lapsen synnyttyä muistaa antaa hellyyttä niille myös niin en usko sen kummempia onkelmia tulevan. Monet ihmiset vaan pelottelee kaiken maailman kissa jutuilla..et kissa tukehduttaa lapsen tai raapii siltä silmät päästä ym. Kaikkea ei pidä uskoa mut jos kissa käyttäytyy agressiivisesti vauvaa kohtaan niin silloin on tietty harkittava luopumista.
Toivon niin et kaikki vaan menee hyvin..kissat ovat jo vaistonneet raskauteni,huomaa ku eivät enää niin masun päällä pompi. Tai sit vaan luulen omiani mut jotenkin luulen että kyllä nekin vaistoavat...

kissat heti pois, ovat aivan liian itsekeskeisiä otuksia lapsiperheeseen. Et voi mitenkään ottaa vastuuta että katti kuitenkin vahingoittaa vauvaasi, sinulla on harvinaisen sivistynyt appiukko.