Maaseutukaupungissa jossain päin Suomea sijaitseva pienkerrostalo, olisikohan 3 rappua ja 3 kerrosta, asuntoja 3 / kerros eli vajaat 30.
Ylemmässä kerroksessa asuva puheenjohtaja haikailee hissiä, mutta hanke ei tahdo saada vastakaikua. Isännöitsijä on puheenjohtajan kaveri, asuu itsekin yhtiössä ja on siis sen osakas. Molemmilla onneksi auktoriteettia riittää. Asukkaat ovat etupäässä eläkkeellä olevia heikohkosti koulutettuja ihmisiä, niitä maan hiljaisia, kuten sanonta kuuluu.
Yhtiökokoukseen kutsut on vuosia toimitettu rapun ilmoitustaulululle nastalla kiinni pistetyllä lapulla, viikkoa ennnen. Yhtiöjärjestyksen määräämällä tavalla, sillä kokouksen koollekutsumisesta samainen yhtiöjärjestys sanoo vain "ilmoitustaululle pannulla kutsulla". Melkoinen osa asunnoista on muualla asuvien omistuksessa, mutta he eivät luonnollisestikaan kutsua saa, elleivät satu päivystämään ilmoitustaulun läheisyydessä. Kyllä, isännöitsijää on pyydetty toimittamaan kutsut myös muille kirjeitse, mutta siitä aiheutuu yhtiölle "kustannuksia", ja toki kustannuksia kannattaa aina välttää.
Hissit saadaan kätevästi taloyhtiöön niin, että viikkoa ennen kokousta, hiljaiseen aikaan heinäkuussa, isännöitsijä käy "laputtamassa" ilmoitustaulut. Esityslistalla yksi asia: hisseistä päättäminen. Kokoukseen vaivautuu paikalle lähinnä hallitus ja joitakin peloteltuja mummoja. Päätös lyödään pöytään ja asia on sillä selvä. Päätöksestä on turha valittaa, kaikki on tehty laillisesti hyvässä järjestyksessä. Sitäpaitsi kuluriski on kantajalla. Muualla asuva osakas saa tietää hankkeesta saatuaan maksulapun. Nille sentään postimerkkejä isännöistijällä riittää.
Esimerkki on kuvitteellinen mutta helposti toteutuva.
Ylemmässä kerroksessa asuva puheenjohtaja haikailee hissiä, mutta hanke ei tahdo saada vastakaikua. Isännöitsijä on puheenjohtajan kaveri, asuu itsekin yhtiössä ja on siis sen osakas. Molemmilla onneksi auktoriteettia riittää. Asukkaat ovat etupäässä eläkkeellä olevia heikohkosti koulutettuja ihmisiä, niitä maan hiljaisia, kuten sanonta kuuluu.
Yhtiökokoukseen kutsut on vuosia toimitettu rapun ilmoitustaulululle nastalla kiinni pistetyllä lapulla, viikkoa ennnen. Yhtiöjärjestyksen määräämällä tavalla, sillä kokouksen koollekutsumisesta samainen yhtiöjärjestys sanoo vain "ilmoitustaululle pannulla kutsulla". Melkoinen osa asunnoista on muualla asuvien omistuksessa, mutta he eivät luonnollisestikaan kutsua saa, elleivät satu päivystämään ilmoitustaulun läheisyydessä. Kyllä, isännöitsijää on pyydetty toimittamaan kutsut myös muille kirjeitse, mutta siitä aiheutuu yhtiölle "kustannuksia", ja toki kustannuksia kannattaa aina välttää.
Hissit saadaan kätevästi taloyhtiöön niin, että viikkoa ennen kokousta, hiljaiseen aikaan heinäkuussa, isännöitsijä käy "laputtamassa" ilmoitustaulut. Esityslistalla yksi asia: hisseistä päättäminen. Kokoukseen vaivautuu paikalle lähinnä hallitus ja joitakin peloteltuja mummoja. Päätös lyödään pöytään ja asia on sillä selvä. Päätöksestä on turha valittaa, kaikki on tehty laillisesti hyvässä järjestyksessä. Sitäpaitsi kuluriski on kantajalla. Muualla asuva osakas saa tietää hankkeesta saatuaan maksulapun. Nille sentään postimerkkejä isännöistijällä riittää.
Esimerkki on kuvitteellinen mutta helposti toteutuva.
Vastaukset 8
Vanhimmat
On ihan oikein, että muualla asuvat osakkeenomistajat eivät ole päättämässä hissistä. Tottakai he ovat vastaan, kun hissistä ei ole heille muuta kuin kulua. Asukkaiden tuollainen asia pitää päättää.
On ihan oikein, että puhis ja -nöitsijä kyykyttävät mummoja.
"Asukkaat ovat etupäässä eläkkeellä olevia heikohkosti koulutettuja ihmisiä, niitä maan hiljaisia, kuten sanonta kuuluu."
Eli ihmisiä joille hissi tulee tarpeeseen jotta ei tarvitsisi muuttaa kun ei jaksa enää rappusia kulkea.
Ensimmäinen ongelma on siinä, että PJ ja isännöitsijä hyväksyttävät yhtiökokouksella rahoitusmallin, jossa kaikki osakkaat maksavat saman verran. Sitten se maantasalla asuva "maan hiljainen" kuten ylhäällä asuvat isännöitsijä ja PJ maksavat täsmälleen saman verran, vaikka ensimmäisen kerroksen asukkaat eivät hyödy hissistä tipan vertaa. Tällainen rahoitusmalli on yhtiökouksen hyväksymänä mahdollinen. 500 euron nettoeläkkeestä on miellyttävää maksella asuntoa kohti tulevaa 20 tontun hissierää.
Toinen on tietysti se, että kokouskutsuilla voidaan kuvatulla tavalla kikkailla
Minulla on käsitys, että kokous on päätösvaltainen vain silloin, kun on puolet osakkeista paikalla?
Yhtiökokous on päätösvaltainen, kunhan yksikin osakas on paikalla!
Jos puolet osakkaista pitäsi olla paikalla, niin Suomessa ei olisi montakaan yhtiötä, joka saisi tehtyä ensimmäistäkään lainvoimaista päätöstä :)
Äänestykset tulee edustetuista äänistä, ne jotka eivät ole paikalla tyytyy paikalla olevan enemmistön päätökseen.
Muualla asuvat sijoitusasuntojen omistajat on ihan haltioissaan hissipäätöksestä, sehän on oiva syy korottaa vuokraa ;)
Esimerkki on kyllä todellakin kuvitteellinen!! Yhtiöjärjestyksestä löytyy kyllä kohta missä suhteessa kulut jaetaan ja yhtiöjärjestystä ei voi muuttaa yleistettynä kulukohtaisissa tapauksissa muuta kuin jokaisen osakkeenomistajan hyväksynnällä. Millaista tyydystä sinä oikein näistä provosoivista kirjoituksista saat?? Ettet olisi vaan se surullisen kuuluisa nurisija ekasta kerroksesta joka osakkaista suurta osaa hyödyttävää hissihanketta on jouduttu maksamaan. Muuta omakotitaloon niin maksat vain ns. omistakustannuksista. Osakeyhtiöllä jokaisella osakkaalla on samanlaiset oikeudet/velvollisuudet asumiskerroksesta katsomatta.