Onko Lapin metsäluonnolle suurin uhka tehometsätalous vaiko porotalous?
Entäs kumpaa valtion tulisi tukea?
Kumpi on arvokkaampi elinkeino ja saa luvan säilyä?
Voivatko molemmat jatkua kannattavina?
Entäs kumpaa valtion tulisi tukea?
Kumpi on arvokkaampi elinkeino ja saa luvan säilyä?
Voivatko molemmat jatkua kannattavina?
Vastaukset 6
Vanhimmat
uhkia. Porotalous on uhka, jos porojen määrä on liian suuri, kuten joillakin alueilla taitaa jo olla. Metsätalous nykymuodossa on kuitenkin suurempi uhka. Kun talousmetsät saadaan tyhjennetyksi, mitä sitten hakataan? Puun kasvu kun on hidasta niillä selkosilla. Lapin arvopuulle pitäisi kehitellä parempaa käyttöä kuin sellukattilaan ajaminen.
sitä kirjoitellaankin. Tieto olisi parempi kuin mutu-muntuma. Metsähallitus hakkaa metsää vain suunnitelmallisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti, ts. ei Lapissakaan enemmän kuin sitä ehtii kasvaa tilalle. Nykyisellä hakkuutasolla puuta voi Lapissa hakata maailman tappiin saakka eikä hakattava siitä vähene. Ei Ylä-Lapissakaan _siitä_ ole kiistaa käyty.
MITEN ON MAHDOLLISTA, ETTÄ LAPISSA ON NUORTA TAIMIKKOA ON ENEMMÄN KUIN YLI 100-VUOTIASTA METSÄÄ, JOS METSÄHALLITUS KERRAN HAKKAA JUURI SEN VERRAN MITÄ METSÄKASVAA? SUOMESSA EI PITÄISI TÄLLÄKÄÄN HETKELLÄ OLLA PUUPULAA, JOS METSÄÄ KASVAA SITÄ MUKAA MITÄ HAKATAAN, MUTTA SILTIKÄÄN EI TUKKIA OLE SAATAVILLA RIITTÄVÄSTI SAHOILLE. MITEN TÄMÄ ON MAHDOLLISTA?
Porot kaivavat talvella ja tuhoavat pienen taimiston.
Kevät-talvella porot luppoa syödessään kiipeilevät puissa ja katkovat niistä oksia aiheuttaen laho vikaa puihin.
TYPERINTÄ MITÄ IKINÄ OLEN KUULLUT. POROJEN KATKOMAT OKSAT AIHEUTTAVAT LAHOVIKAA!
OKSIEN TIPPUMINEN ON YKSI MÄNNYN LUONNOLLISESTA KEHITTYMISVAIHEESTA EIKÄ SE TODELLAKAAN AIHEUTA LAHOVIKAA. PORON KATKAISTESSA OKSAN ON SE JO NIIN KUIVETTUNUT, ETTÄ SE OLISI JOKA TAPAUKSESSA MUUTAMAN VUODEN SISÄLLÄ KATKENNUT. KUUSESSA PUOLESTAAN ON NIIN SITKAS OKSA, ETTÄ EIVÄT POROT NIITÄ VOI KATKAISTA.
MITÄ JÄRKEÄ METSÄTALOUTTA ON TUKEA, KUN SE ON TULLUT TIENSÄ PÄÄHÄN. BRASIASSA EUGALYPTUSPUU SAVUTTAA HAKKUUMITAN 7 VUODESSA, KUN TAAS MÄNNYLTÄ MENEE YLI 50-VUOTTA. LIENEE MELKO SELVÄÄÄ ETTEI SUOMEN METSÄTALOUS VOI TÄLLE TUOTTEEELLE KILPAILLA. TOINEN MERKITTÄVÄ KOMPASTUSKIVI ON PAPERITUOTTEIDEN KULUTUKSEN VÄHENTYMINEN TULEVAISUUDESSA TEKNIIKAN KEHITTYMISEN MYÖTÄ. KETÄÄN EI ENÄÄ KIINNOSTA SUOMALAISET KALLIIT PUUTUOTTEET.