Ajattelin hieman udella, onko kellään vinkkejä kuinka uuden kissanpennun ja vanhemman eläjän ensinäkemin olisi molemmille mahdollisimman harmiton?tämän hetkinen katti on 1v leikattu kolli, ja kaveri olisi kohta puoliin tulossa uuteen kotiin. villiä menoa ja leikkiä riittää, mutta on niin perheenjäsenten perään ettei tosikaan;maukuu ja tahtoo syliin välittömästi vaikka on ollu puoli tuntia pois ;D toisen aikuisen kissan nähdessään läpsytteli tassulla ja muutaman kerran sähähtikin, jonka vuoksi reagointi pentuun hieman arveluttaa...
olisiko feliwaysta tähän pulmaan apua?sillä hetkellä, kun pentu tuodaan kotiin, miten on parasta toimia?laittaa uusi pentu haisteltavaksi vai erilliseen huoneeseen?vanhemman kissan lempipaikkoihin suhaus feliwayta? olisin erittäin kiitollinen neuvoista ja kuulemaan myös kokemuksia vastaavista tilanteista :) Aurinkoista kevättä!
olisiko feliwaysta tähän pulmaan apua?sillä hetkellä, kun pentu tuodaan kotiin, miten on parasta toimia?laittaa uusi pentu haisteltavaksi vai erilliseen huoneeseen?vanhemman kissan lempipaikkoihin suhaus feliwayta? olisin erittäin kiitollinen neuvoista ja kuulemaan myös kokemuksia vastaavista tilanteista :) Aurinkoista kevättä!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Meille kun otettiin toinen kissa (vastakkaista sukupuolta) 13 viikkoisena pentuna, niin pidimme kissoja eri tiloissa pari viikkoa ja annoimem niiden haistella niin että kissat olivat sylissä tai että pentu kantokopassa ja toinen haisteli siitä. Olin etukäteen lukenut että tutustuttaminen kannattaa tehdä näin mahdollisimman varovaisesti.
Kuitenkin nyt tuosta kokemuksesta selvinneenä olen sitä mieltä, että olisi kannattanut vaan antaa kissojen vapaasti tutustua toisiinsa ja selvittää välinsä. Eikä ihmisten mennä siihen sekaantumaan.
Aiempi keskustelu aiheesta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=102&conference=627&posting=22000000002265637
Kertoo oleellisen kissojen tutustuttamisesta.
Kokemusta on. Otimme perheellemme viime kesänä kollikissan. Meillä oli jo ennestään leikattu 13 vuotias poikakisu. Tietty ne pitää ensin totuttaa, mutta varoen. Kissoja pitäisi mieluiten pitää samassa huoneessa eri aikaan, ettei toinen pääse tappamaan toista. Kyllä se onnistuu. Ainakin meillä onnistui ajan mittaan, ja nykyään kissamme ovat kuin ylimmät ystävät. On myös varauduttava siihen, että vanhemmalle kissalle tulee stressi. Näin kävi meidän kisulle. Tämän tunnistaa siitä, että kissa osoittaa mieltään repimällä karvoja irti itsestään. Siihen on kyllä lääke, vitamiini lääkkeet. Kiitos jos tämä auttoi.
meillä vastaavanlainen tilanne jo ohi. laskin pennun aivan vapaasti asuntoon kahden muun vanhemman kissan ihmeteltäväksi ilman mitään senkummempia eristyksiä tai käyttämättä mitään suihkeita/karkotteita. ei mennyt montaa tuntia kun kaikki juoksivat sovussa ympäri asuntoa ja kova leikin tohina menossa. jos pieniä sähinöitä on, ei kannata mennä siihen väliin. kyllä kissat osaa puolustautua. meillä ei edes ollut mitään mustasukkaisuus draamoja. mukavaa kevään odotusta!! :)
tuli kolmas kissa taloon.
Ennestään oli reilun vuoden ikäiset naaras ja uros kissat ja tulokas oli uros.
Toimme kissapennun vain kopassa samaan huoneeseen muiden kissojen kanssa ja avasimme luukun, joten pentu sai tulla omia aikojaan ulos.
Naaraamme taisi luulla, että pentu on toinen uroksemme (väritys sama pennulla ja uroksella), joten se meni vain ohitse. Uroksemme meni tekemään tuttavuutta ihan rauhallisin mielin, kun havaitsi tulokkaan.
Naaras tajusi, pennun olevan vieras vasta kuin näki uroksen ja pennun yhdessä ja rupesi vähän sähisemään pennulle, mutta pysytteli sopivan etäisyyden päässä katsellen pennun ja uroksen leikkimistä.
Ei mennyt vuorokauttakaan, kun naaras ja suvaitsi ihan pennun. Tappeluita ei ollut missään vaiheessa...
En viitsisi edes lähteä yrittämään mitään pikkuhiljaa tutustuttamista, koska sitten kun kissat tapaisivat kunnolla olisi pentu ollut jo aikansa talossa ja kokisi sekin sen omaksi reviirikseen. Heti kun tutustuttaa, on uusi pentu se, joka on vieras ja sen kuuluu alistua.