Rakennan ensi kesänä oman talon. Olen päättänyt, että taloon tuleen vesikiertoinen lattialämmitys. Nyt vaan en tiedä millä veden lämmittää.Vaihtoehtoja mulla on tässä vaiheessa kaksi, vesivaraaja 2000 l, joka lämmitetään yösähköllä tai maalämpö ja poistoilmalämpöpummppu yhdessä(twin)
Suora sähkövastus yösähköllä laattaan olisi halvin, mutta olen kuullut, että lattia on aamulla kuuma ja illalla kylmä. Joten laitan vesikiertoisen, joka on aina yhtä lämmin. Mutta kertokaa kokemuksianne ja antakaa vinkkejä.
Sillä myyjät kyllä osaavat hommansa, mutta te olette asiantuntijoita.
Suora sähkövastus yösähköllä laattaan olisi halvin, mutta olen kuullut, että lattia on aamulla kuuma ja illalla kylmä. Joten laitan vesikiertoisen, joka on aina yhtä lämmin. Mutta kertokaa kokemuksianne ja antakaa vinkkejä.
Sillä myyjät kyllä osaavat hommansa, mutta te olette asiantuntijoita.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Laita vaan vesikierto lattiaan ja varaaja kaksiaikasähköllä. Ja jos vaan neliöt raaskii rakentaa niin mahdollisuus myöhemmin vaikka lämmityskattilalle.
Suora sähkölämmitys vaikkapa lattiaan on halvin. mutta itse investoisin vaikkapa 20 tmk enemmän heti. On myöhemmin madollista muuttaa tarvittaessa.
Niin Ja rakentaisin jonkinlaisen takan (ei vuolukivi). Olisipa ainakin varalämmönlähde sähkölle.
Varaava betonilattia reagoi aika hitaasti esim. sään muutoksiin, en tiedä onko eroa lämpiääkö lattia sähköllä vai vedellä.
Olisi kylläkin hyvä olla patterit ikkunan alla, tiedän tapauksia joissa ikkunat huurtuvat helposti pelkällä lattialämmityksellä.
Mitä vikaa vuolukivitakassa on? Suunnittelen kesämökille takkaa ensi kesäksi ja kaikki vinkit tervetulleita! Kiitos!
En ole LVI-ammattilainen, mutta ns. asiantuntijoistakaan ei saanut selvää vastausta mikä olisi minun vanhaan torppaan hyvä lämmitys-systeemi. Uunilämmitys ei tule kuuloonkaan, käyn töissa välillä matkoillakin..lämmityksen on oltava automaattinen. Vesikiertoinen lämmönjako on mielestäni paras lämpö on miellyttävä ja veden voi lämmittää melkein millä hyvänsä. Itse asensin ikkunoiden alle vesipatterit ja putket lattian rajaan ..paluuputki kiertää ulkoseinän/lattian rajassa..se katkaisee kylmän vedon tässä vanhassa rossipohjaisessa torpassakin. Lämpöjohdot tein kuparipukilla joka toimii läpöpatterina sekin.
Omatekoinen maalämpökone lämmittää 300 l. varaajan veden ja varaajassa on kaksi kierrukaa käyttövedelle. Ottoteho n. 4 KW tuotto n. 12 kW riippuu maaliuoksen lämpötilasta kesällä enemmän, maaliskuussa vähemmän. Mitään lisävastuksia ei tarvita koska tehoa riittää kovillakin pakkasilla.
Rautakaupan hinta koneesta oli niin kova, että kysyin tutulta kylmäkonemiheltä neuvoa. Se kannatti.. tekopalkkaa jäi mukavasti.
Maalämpö on hyvä sillä maasta saatavan energian hinta ei nouse, vaikka tarvittavan sähkön hinta nousisi vaikkapa 100%(nouseekin...?) onhan se vain 1/3, 2/3 saadaan maasta, jopa 3/4.
Maaputkistoa ei kannata laittaa kuivaan hiekkaan, vaan kosteaan maahan, saveen, järveen tai porakaivoon.
Pellettilämmityksen olisin laittanut jos en olisi maalämpöä rakentanut...talvella ok. mutta kesällä käyttöveden lämmitys on yksinkertaisempi/edullisempi maalämmöllä. Pellettipoltin toimii hienosti kun se saa palaa jatkuvasti. Kesällä ainakin minulla poltin sammuisi pitkäksi aikaa ja ehtisi jäähtyä ...ei syty automattisesti enää.
Sähköa kuluu minulla niin vähän, että ei kannattanut hankkia 2-aikaista sähkömittausta, liittymiskustannukset ja kuukausimaksut...ei säästä, riippuu verkkoyhtiön tariffeista. Energian voi kilpailuttaa mutta siirtohinta onkin toinen juttu.
Tee vesikiertoinen systeemi ja varaaja + tilaa ja läpiviennit maalämmölle jos saat maaliuosputkistot kosteaan maahan. Maalämpökoneen voi asentaa vaikkapa suraavana kesänä kun muilta kiireiltä joutaa ...jos rautakaupan maalämpökoneen hinta tuntuu heti alkuun kalliilta.
Varaajassa pitää olla liitäntöjä (sulut valmiiksi) latausta varten ja tasku thermostaatille.
Vesikiertoinen lämmitys on vanhassa torpassakin hyvä se säätyy nopeasti, jos tulee yllättäen kesälläkin kylmät ilmat kiertopumppu päälle... muutamassa minuutissa torppa lämpenee 300 l. +55 C vettä ja >12kW latausteho pitää siitä huolen. Jos aurinko paistaa, lämpö säilyy varaajassa ja tietysti maassa, eikä sitä tarvitse tuulettaa ulos jos tulee lämpimät säät. Minulla on säätimenä Ouman EH80 sisäkompensoinnilla, se on toiminut hyvin.
Varaavissa systeemeissä (uunit ja lattian alla betonia) on säätämisen kanssa ongelmia, kun sää muuttuu nopeasti.
Älä laita varaavaa takkaa lattialämmitystä samaan huoneeseen.. lue Meidän Talo lehti 7.2002 s.81.
Kiitos asiallisesta ja paljon tietoa antavasta vastauksesta. Tonttimme on savimaata, joten putken saa sinne hyvin. Piirrustuksissa on hyvin tilaa varaajalle.
Täytyypä mennä kirjastoon tutustumaan mainitsemaasi lehteen.
Vuolukivi on vakituisessa asunnossa toimiva materiaali. Naapurin mökillä uuni pääsee välillä kylmenemään ja se vetää ilmasta kosteutta. Tulen teko onkin "hauskaa" puuhaa kun uuni työntää savut sisälle se ei lähde vetämään ennenkuin sähköisellä kuumailmapuhaltimella tai nestekaasulla lämmittää uunia poroluukusta ja lisäksi saumoista saataa valua nokista vettä hienon ja kalliin uunin päälle. Lämpöinen ja kuiva vuolukiviuuni toimii kyllä. Yksi työkaveri heitti mökiltä uunin pois ja asensi tilalle kevyemmän kaminatyyppisen takan josta saa nopeasti lämpöä, kun tulee mökille ja teevedetkin lämpimäksi. Ehkä kannatta miettiä vielä käyttötarkoitus. Oikea tuote oikeaan paikkaan.
Pelkkä varaaja maksaa jo sen 20tmk... päälle lämmitysputkista toiset 20tmk ja putkityöt taas 20tmk.... vesikietoinen on vähintään 40tmk kalliimpi kuin sähkökaapelit. Tuolla investointi rahalla polttelee monta vuotta yö/päiväsähkön hintojen erotusta (noin 10 vuotta). Itse kyllä päädyin vesivaraajaan ja vesikiertoiseen lattialämmitykseen. Ei siksi että lämmitys on halvempaa, vaan siksi että tulevaisuudessa on mahdollista vaihtaa lämmönlähdettä.
Olen monesti ihmetellyt kun ihmiset haluavat vapaa-ajan asuntoon varaavan takan, vaikka mökillä ollaan lämmityskauden aikana yleensä vain viikonloppuisin ja ainoastaan pari kolme kertaa pidempi aika. Monella menee ensimmäinen vuorokausi odotellessa että varaava tulisija on lämminnyt ja alkaa luovuttamaan lämpöä... sitten onkin jo kotiinlähdön aika.
Meillä on myös vesikiertoinen lattialämmitys. Oikein hyvä ratkaisu. Lämmönlähteen vois sitten valita ja jopa tarvittaessa muuttaa.
Itse huomasin myös, että muutama ikkuna tuppasi huuruuntumaan. Vaan jutun juoni olikin siinä, että kysesiten ikkunoiden edessä oli sohva tai muu mööpeli kiinni seinässä. Homma korjaantui heti kun jätti ainakin vaaksan verran rakoa seinästä vapaaksi ikkunan kohdalla. Onhan se selvää, ettei lämpö siirry paksun sohvan läpi. Putkien tulee myös olla ikkunan alla riittävän lähellä senää ja ja tiheästi.
Saattaa olla, että yö-sähkön hinta hilataan ennemmin tai myöhemmin samaksi tai lähelle päivä-sähkön hintaa, joten älä jätä taloasi yksin sähkön varaan.
Jätä tilaa tai mieluummin tee heti varaajan rinnalle kattila, jossa voi polttaa esim pellettejä. Jos mahdollista, niin olisi hyvä saada vedelle luonnollinen kierto ilman pummpua. Silloin ei pitkät sähkökatkokset aiheuttaisi hämminkiä. Tämä onnistuisi jos talosi on kaksikerroksinen.
Maalämpö on hyvä ajatus kunhan laitteisto on käyntivarma.
Epäilisin että hinnat tulee putoomaan koska kohtahan meillä on 1 kpl ydinvoimaloita lisää
ja sähkön hinta halpenee.
Ydinvoimala tulee tarpeeseen, se ei laske hintoja, mutta hillitsee niiden nousua. Toivottavasti tulee sateinen talvi muuten voi olla sähköstä jopa pulaa ennen ydinvoimalan valmistumista... tai ainakin hinnat nousee kun tuotantoa joudutaan tekemään kalliimmilla voimaloilla.
Voiko varmuudella sanoa et hinnat nousee ja jos asia on näin, paljonkohan?
Eikai tämän takia kannata hylätä sähkölämmitystä talossaan vaikka monet pelottelevat?
Suomessa teollisuus pyörii todella paljon sähkön varassa. Jos sähkön hinta yhtäkkiä nousisi vaikka 50%, niin täällä olis muutkin kusessa kuin sähköllä lämmittävät pientaloasukkaat... Maahan lamaantuisi täysin... Eiköhän valtovalta huolehdi siitä että sähköenergiaa riittää jatkossakin kilpailukykyisellä hinnalla...
Luetteko lehtiä? Arvion mukaan sähkö kallistuu ainakin 20% ensi kesään mennessä. Ainakin Helsingin energia päätti jo nostaa hintoja reilusti.
Eipä sitten muuta kuin suoraa sähkölämpöä peliin, niin pääsee siirtämään euroja tililtään entistäkin enemmän ;)
Teollisuus maksaa eri hintoja,kuin yksityinen.
Kulutushuipuilla on suuri merkitys.
Taidetaan maksattaa kotitalouksilla omalla työpaikallanikin näkyvä haaskaus...
Öljyn hinta pomppaa heti parikymmentä prossaa kun Sadam kääntää kylkeään... Metsätellisuuden sivutuotteena tuleva pelletti ja hake menee nyt jo kaikki myyntiin, jos käyttö lisääntyy niin hinta alkaa nousta, koska raaka-ainetta pitää tehdä.
Eli millä lämmität jos et hyväksy sitä että hinnat heilahtelevat ylös ja alas maailman tilanteiden mukaan?
Laita nestekieroinen lämmitys, mieluiten lattiaan ja maalämpöpumppu. Nestekierto vaan riittävän syvään porakaivoon (samasta reiästä saat myös vettä). On helppo automatisoida vaikka kuinka pitkälle, siisti ja edullinen. Varmistukseksi kunnollinen varaava takka tai vaikka leivinuuni (jos talonväen harrastukset viittaavat vahvasti ruuanlaiton ja leipomisen suuntaan). Edellämainitut tietysti sopivan keskeiselle paikalle.
Tsau,
Pakko kommentoida ja kehua omaa valintaa eli hakelämmitystä:
Talo 160 m2 puolitoistakerroksinen, alakerrassa lättialämmitys ja yläkerrassa patterit ja lisäksi 40 m2 lämmin autotalli.
Pannuhuone autotallin yhteydessä ja siellä sitten hakelämmityksen vaatimat varastotailat 16 m2 ja Ala-Talkkarin VetoMat stokeri (hakkeen syöttölaite) ja Arimax 340 Bio stokerikattila.
Nyt on vuosi tullut täyteen siitä kun laitettiin ensimmäinen valkea hakkeeseen ja haketta on kulunut noin 50 m3 ja rahassa se on tehnyt 1400 mk. Kesäkuusta syyskuulle tuli kyllä poltettua kattilassa rakennusjätettä koska sitä on joka paikka pullollaan ja lämpimän veden kulutuskin oli todella pientä.
Laitteiston kustannukset olivat suunnilleen näin:
Lämpökanaali 7 000 mk
Kattila 13 000 mk
Stokeri 13 500 mk
muut pannuhuoneesta löytyvät vakiokapistukset
Eli hinnaltaan varmaan lähes öljylämmitysjärjestelmän veroinen (kattila poltin öljysäiliö), mutta käyttökustannuksiltaan pienempi... Se että kannattaako hakelämmitystä sitten valita riippuu sitten siitä onko halpaa polttoainetta saatavilla helposti.
Millaiset kokemukset stokerista?
Terse,
Nyt kun kesän jälkeen aloin polttamaan taas yyskuun puolivälissä haketta niin sanotaanko näin että oli mukavaa lopettaa se halkojen kanssa pelaaminen.
Stokeri toimii moitteettomasti jos polttoaine on tasalaatuista ja käyttäjä muistaa huolehtia polttoaineen riittävyydestä.
Varjopuolina on ollu nyt tässä syksyllä se että, kun on tullu tehtyä polttokokeita erilaisilla sekoituksilla on ollut muutamia ylimääräisiä ongelmia. Eli on tullu testattua seuraavanlaisia lisäaineita hakkeen seassa:
- Viljankuivausjätettä =>OK, kunhan ei laita liikaa. Kokeet jatkuu ensi syksynä kun kuivaa raakaainetta on taas tarjolla
- Viljaa =>OK, paitsi että savu haisee todella pahalle. En aio enää kokeilla viljaa. Palaa todella iloisesti ihan pelkiltääkin, mutta se haju
- Sahanpurua => Holvaa säiliössä ja seurauksena takapalo ja sitten 10 L vettä kattilaan ja stokeriin eli ei saa laittaa liikaa
- Männynkuorta => Holvaa jos laittaa liikaa.
- Jäteöljyä => On kuulemma hyvä tehonlisääjä paukkupakkasilla ja aionkin polttaa jäteöljyt stokerilla talven aikaan. Hajuhaitta on vähäinen, mutta olemassa.
Vielä on kokeilematta pelletti (kallista) ja palaturve (hajuhaitat on kuulemma melkoiset), mutta eiköhän se tässä vielä tule kokeiltuakin.
Kohta loppuu kokeet ja sitten onkin varmaan edessä toivottavasti koko talven mittainen ikuinen tuli kattilassa.
Valitsisin hakelämmityksen seuraavaankin talooni jos sellaisen joskus rakennan.
Tx
Kiinnostaa myös se, miten hyvin nykyiset ruuvit selviävät hommasta. Onko jumittumisilmiöitä vai vääntääkö aina? Tiedätkö erityisen huonosti toimivia ratkaisuja?
Terve,
Tukkeutumista ei ole esiintynyt minulla lainkaan. Hakkeen seassa on aina välillä sellaisia pitkiä tikkuja ja epätäydellisesti murskaantuneita laudanpätkiä (max parin sormen kokoisia). Alkuun heittelin niitä sivuun täytön yhteydessä, mutta sitten yks kaveri sano että teet turhaa työtä ja lopetin. Huomio sen jälkeen on ollu se että kaikki mitä on pönttöön laittanut on palanut.
Tuo minun stokeri on Ala-Talkkarin VetoMat 500L säiliöllä ja se on hinnaltaan paritonnia kalliinpi kuin muut vastaavankokoiset vehkeet. Mutta vastapainona siinä on lähes kaikki varusteet vakiona muhin verrattuna. Lisäksi palopää on "kourun" mallinen eli lämpölaajenemiset eivät ole ongelmana.
Säätötulen vehkeistä ei ole kokemusta enkä ole kuullut niistä mitään hyvää enkä huonoa.
Arimaxilla vastaavankokoiset vehkeet on tehty ketjuvetoisina ja niissä kuulemma saa vaihtaa rattaita ja ketjuja aina silloin tällöin kun ne kuluu.
Mielenkiintoinen uusi näkökulma käyttää myös öljyistä tavaraa.
Kannattanee heittää hakkeen joukkoon kaikki rasvainen tavara. Esimerkiksi ruokaöljyjäte? Kinkun paistorasvat? Entä muu suurienerginen tavara. Voiko lehti-ja neulaskarikkeen tuhota noin. Vanhat autonrenkaat pieninä paloina (sirkkelillä paloiksi?)?
Sorry vaan, että tämä näyttää nyt provolta, mutta tarkitan aivan oikeasti tätä. Siis pieninä määrinä kovaan lämpöön voi varmasti autonrengasta lisätä ilman mitään ympäristöongelmaa. Ruokarasvat eivät ole varmasti ongelma mitenkään ja vanhat kynttilät. Mutta tuleeko jotain ylitehoilmiöitä? Taitolaji on varmasti kyseessä, kun poiketaan puhtaasta hakkeesta.
Terve,
Tuo paistorasva yms. ruokaöljyjäte ei ole tullut mieleen ekä tuo kynttiläkään, mutta täytyypä kokeilla.... Mehiläisvahaa on tullu poltettuakin pieniä määriä... Vesipönttö laukeaa nimittäin suojaamaan tulipalolta kun mehiläisvahatulppa sulaa pois...
Tuo autonrengas on muuten joskus kokeiltava, kun jää aikaa paloitella renkaita. Onko hyviä ideoita millä sen saa murskattua max 2x2 cm paloiksi.
>>Taitolaji on varmasti kyseessä, kun poiketaan puhtaasta hakkeesta.
=> Totta. Hain viikoloppuna peräkärryllä 400 L kuorta ja se on todella perseestä. Annostus pitää olla todella pieni, koska muuten se tekee itsestään sellaisen ilmavan kasan eikä vlu kierukkaan. Nyt onkin pönttö pitkästä aikaa täynnä pelkkää haketta.
En ole vielä havainnut ylitehoilmiöitä, paitsi että aina silloin tällöin mehiläisvahatulppa on sulanut pois...
Oletko miettinyt mitään mekaanisia virityksiä tuon holvautumisen estämiseksi? Sehän johtuu tuosta suppilorakenteesta. Suppilossahan pitäis olla joku viipottaja, joka vähän liikkuisi. Tai ainakin yksi seinä hiukan liikahteleva. Menee siis tuotekehityksen puolelle.
Auton renkaassa on hankaluutena ne vaijerit. Muuten pitäisi olla joku giljotiinityyppinen palastelija, jottei sitä mustaa murua olisi joka paikassa.
Millä tuollainen kattila sytytetään? Onko noissa kuumailmapuhallin sytyttämiseen vai onko palopäässä sytytysvastus? Tulitikkujako käytetään?
Terse,
Tuon kokoluokan stokerit on yleensä säiliötilaltaan "kuution" mallisia eli suorat seinät ja katto. Pohjassa on sitten yleensä vaakatasossa lautanen mikä siirtää haketta kohti kierukkaa mikä sitten siirtää hakkeen palopäälle. Joissain malleissa siinä pohjan lautasessa on vielä sakaroita mitkä sitten "sekoittaa keittoa". Tämä Ala-Talkkarin VetoMat on siitä poikkeava että siinä se pohjan lautanen on vinossa eli siinä on kalteva lattia ja sama juttu yläpäässä eli luukku on käyttäjäystävällisesti kallistettu täyttäjää kohti.
Arimaxin jossain versiossa on ollu sellainen liikkuva seinä systeemi, mutta koska sinne sinän taakse kertyy pölyä => tukkeutuu => jumiutuu ja sitten lähtee vetorattaasta piikit....
Täytyy kehitellä tuota rengasjuttua sitten, kun alkaa renkaita pyöriä nurkissa ylenmäärin....
Stokeri ei ole "itsestään syttyvä" (vrt. pellettipolttimet) vaan se on "itse sytytettävä" systeemi. Minulla se sytyttäminen on Sytyttäminen on jo nykyään rutiinia (=> koepolttoaineilla leikkiminen on opettanut...)
Eli:
-ruuvin pakkosyötöllä palopäähän haketta
-hakkeen päälle reilu tujaus grillin
sytytysnestettä ja tulitikku perään
-antaa liekkien nuolla jonkin aikaa haketta
-ilmapuhallin päälle pakkosyötöllä ja aina silloin tällöin pitää antaa ruuvilla lisää haketta manuaalisesti
-automaattipoltto päälle
Sytytysprosessi vie yleensä sellaiset 15-30 min ja lisäksi sitä tulee sitten se ensimmäiset pari tuntia tarkkailtua että miten onnistui.
Stokeria ohjaa samanlainen kaksoistermostaatti kuin mitä öljykattiloissa käytetään. Lisäksi siinä on liekinvalvonta eli lämpötila-anturi tarkkailee palopään lämpötilaa ja kun lämpötila alittaa annetun raja-arvon se sammuttaa polttimen syötön. Tämä tarvitaan tulen sammumisen takia eli jos tuli sammuu palopäässä niin systeemi ei syötä kattilaa täyteen haketta vaan katkaisee syötön pienellä viiveellä. Säätöjä ohjauskeskuksessa voi määrittää tehotulelle ja ylläpidolle.
Onko palopäitä kokeiltu niin, että niissä olisi vastuskuumennus yli syttymislämpötilan?
Kuumailmapuhallusta käytetään olkikattiloiden sytytykseen.
Terve,
Kaippa valmistajat on niitä kokekeilleet, mutta koska stokerit on kuitenkin suunnattu suurten ok-talojen, tuotantorakennusten tai maatilojen käyttöön. On se automaattisytytys turha. Ylläpitosäädöillä pystyy edullisemmin hoitamaan homman. En tiedä onko noin, mutta niin arvelisin.
Torstaina muuten haettiin seuraavan parin kuukauden hakkeet varastoon ja se kärryn tyhjennys oli sellainen kahden tunnin hikinen urakka. Kustannus oli vähän reilu 330 mk hakkeen osalta ja haketta tuli varastoon 11 m3.
Vielä on yksi kokeilematta rypsi.Mä kokeilin kerran hakkeen sekaan laittaa 40 litran astian,ja se on sitten oma tarina,en koeta enää.
Paljonko sähkölasku on vuodessa jos käyttää lattialämpökaapelia sekä takkaa OT:ssa?
Kai teillä jollakin on tämä lämmitysmuoto niin osaatte vastata?
Kuinka iso talo (m2) teillä on sekin vielä pitäis tietää?
Itse aijattelin laittaa 2kpl kaapeleita lattiaan jos toinen nimittäin rikkoontuu niin kytkee toisen tilalle, simple!
Itse mietin samaa silloin kun pähkäilin lämmitysjärjestelmää. Tuplakaapelointi tuntui turhalta ja kalliilta....
Joo siitä on se hyöty että, kun lattialämmityksestä loppuu tehot niin saa lattian kuitenkin lämpenemään tuplapiuhoilla....
No ei tollasen kaapelin hinta ole kuin 1000€ eli ei tunnu missään rakennuskustannuksissa!
Ajatteleppa jos sul on vaan 1kpl piuhoja ja se kilahtaa sit ei auta muu kuin ostaa patterit seiniin tai piikata lattia auki ja laittaa uusi kaapeli!
Mut kun sul on 2kpl niin ei muuta kuin kytket toisen tulille ja meno jatkuu taas.
Voi olla että kaapeli kestää 50 vuotta, tai voi olla että se kestää viikon... Jos kaapeli vikaantuu viikon käytössä, niin mistä se voi johtua?
Valmistusvika? Varalla on toinen kaapeli, jossa on sama vika?
Murjottu valussa? Ehkä toinenkin on murjottu?
Tupla käyttö ei luultavasti ole mahdollista, koska kaapelit ovat luultavasti liian lähekkäin toisiinsa nähden... tai jos eivät ole, niin sitten ne ovat liian harvassa yksittäin käytettäviksi...
Voi olla että käytön aikana se ensimmäinen kaapeli on polttanu sen varakaapelin poikki? Mitäs sitten tehdään...patterita seinän varsille. Oliko sullekkin paras vaihtoehto laittaa sinne taloosi varaus niille pattereille jo valmiiksi...
Ja onneksi sähkön hinta on nousussa....
No jos kaapeli kestää oman lämpönsä, niin ei se voi polttaa vieressä olevaa käyttämätöntä kaapelia... Mutta jos käytössä olevat kaapelit ovat liian lähekkäin niin palamis vaara on olemassa.
Ei tuohon mitään estettä ole, eikä lämpiämättömän ja lämpiävän kaapelin välillä tarvita varsinaista suojaetäisyyttä. Minä en ole kuullut noin lyhyestä kestoiästä. Siinä on varmaan ollut asennusvika, ja siitä on lähtenyt liikkeelle kaapelin ylimääräinen lämpeneminen, tai siis ehkä tapahtumaketju on olut tämä.
Kyllä niitä kaapeleita silloin tällöin vikaantuu. Vika voi olla valmistustekninen ja silloinhan se ilmenee enemmin tai myöhemmin siinä varakaapelissakin, ellei sitten valita varmuuden vuoksi eri toimittajan kaapeleita. Asennuksessa tai valutöissä on voitu vaurioittaa kaapeli, joten vika voi olla myös siinä varakaapelissa (tai pelkästään siinä). Voihan sinne kuraan peittää vaikka kolme kaapeli, jolloin todennäköisyys että kaikki kaapelit on viallisia, pienenee entisestään.
Paljonkohan tulisi olemaan eroa jos ajattelee verrata suoraa sähkölämmitystä vesikiertoiseen...
Eli kuinka paljon oiken vesikierto tulee maksamaan enemmän aloituskustannuksiltaan jos kyseessä olisi n. 200m2 omakotitalo. Patterit/Lattialämmitys?