Hauskinta koko päivässä on ollut keskustelu ystävien kanssa tänään päiväkahvilla.
Puhuttiin ruokaostoksista, päivän säästä, ja miten autoilijat käyttäytyvät liikennevaloissa, runoista ja halauksesta.
Liikennevaloista olimme samaa mieltä, monet kuskit kaivelevat nenäänsä, kun odottavat valojen vaihtumista, leikkivät olevansa taitavia pillerinpyörittäjiä nenän antamasta saaliista!
Tyypillisenä naisena olen monesti ollut saada sydänkohtauksen nähdessäni tapahtuman.
Täällä rajan pinnassa ihmiset puhuvat todella paljon toistensa kanssa, tuntemattomillekin. Keskustelusta huokuu välittömyys, kiireettömyys. Puhuminen merkitsee monelle todella paljon ja vielä höystettynä halauksella. Halaus on kuin sokeri pullan päällä. Puhuminen on todella söpöä, sydämellistä, toisen ihmisen huomioon ottamista. Pienet huolet ja murheetkin alkavat näyttää pienemmiltä kun voi jutella jonkun kanssa.
Välillä luimme runoja jokaisen omavalinnan mukaan, keskustelu siitä, mitä muistoja runo tuo mieleen. Kahvitilkka kummasti kirvoitti kielenkannat remakan naurun säestämänä.
Halausta pidimme keinona jakaa ilot ja surut ystävän kanssa, siinä on jotain salaperäistä, joka lämmittää sydäntä. Halaus on ihmeellinen asia joka saa kaikki voimaan hyvin, kaikissa paikoissa, kaikilla kielillä ja se ymmärretään aina. Halaus on hyvän mielen antaja joka piristää kivasti päivää.
Puhuttiin ruokaostoksista, päivän säästä, ja miten autoilijat käyttäytyvät liikennevaloissa, runoista ja halauksesta.
Liikennevaloista olimme samaa mieltä, monet kuskit kaivelevat nenäänsä, kun odottavat valojen vaihtumista, leikkivät olevansa taitavia pillerinpyörittäjiä nenän antamasta saaliista!
Tyypillisenä naisena olen monesti ollut saada sydänkohtauksen nähdessäni tapahtuman.
Täällä rajan pinnassa ihmiset puhuvat todella paljon toistensa kanssa, tuntemattomillekin. Keskustelusta huokuu välittömyys, kiireettömyys. Puhuminen merkitsee monelle todella paljon ja vielä höystettynä halauksella. Halaus on kuin sokeri pullan päällä. Puhuminen on todella söpöä, sydämellistä, toisen ihmisen huomioon ottamista. Pienet huolet ja murheetkin alkavat näyttää pienemmiltä kun voi jutella jonkun kanssa.
Välillä luimme runoja jokaisen omavalinnan mukaan, keskustelu siitä, mitä muistoja runo tuo mieleen. Kahvitilkka kummasti kirvoitti kielenkannat remakan naurun säestämänä.
Halausta pidimme keinona jakaa ilot ja surut ystävän kanssa, siinä on jotain salaperäistä, joka lämmittää sydäntä. Halaus on ihmeellinen asia joka saa kaikki voimaan hyvin, kaikissa paikoissa, kaikilla kielillä ja se ymmärretään aina. Halaus on hyvän mielen antaja joka piristää kivasti päivää.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Kiva, Reetta 2, kun kerroit antoisasta päivästäsi - meille muillekin opiksi.
Tässä virtuaalihalauksia sydämestä:
http://www.riversongs.com/Flash/lotsofhugs.html
Halauksin Helena
Kirjoituksessasi Reetta2 kuvaat hyvin tunnelman, joka vallitsi kahvituokiossanne. Levollinen, sopuisa, ystävällinen, iloinen. Täydellinen.
Ja nuo Helenan halaukset olivat kerrassaan sydämenvieviä.
Kiitos. Ehkä voimme joskus halata oikeastikin.
Turun liepeillä kurssilla ollessani opin ns. ristiinhalauksen joka kaikkien piti oppia. Olinhan sentään jo lähellä 60v. Huomasin näinhän se on aina mennyt!
Katolisessa kirkossa kehoitetaan halaamaan vieruskaveria tai ainakin kättelemään. Hyvän mielen ne ainakin tuovat, kait niillä on jokin muukin merkitys.
Joskus joku rutistaa oikein lujaa miltei keuhkoista ilma tyhjenee, taitaa olla intohimoa mukana? Joskus halauksia ei tahdo irrota sitten millään, mahdollisesti epäillään sen johtavan johonkin läheisempään kanssakäymiseen vai onko ujoutta, tiedä häntä.
... Ei ole kulunut montaakaan viikkoa siitä, kun sain vastaanottaa varsinaiset rutistukset.
Sanoit tai arvelit ilmentävän intohimoa.
Täytyy todeta, että tuon rutistuksen jälkeen jäin kyllä itsekseni miettimään, mitä tuo rutistus mahtoi tarkoittaakaan. Mielikuvitukseni piikkiin lopulta laitoin.
Oliko se oikein ristiinhalaus rutistus, sillähän saa kuulema oikein tunnehalauksen.
Kysyit, oliko ristiinhalaus. Voi, kun en tiedä, minkälainen ristiinhalaus on.
Hän onnitteli minua myöhästyneen nimipäiväni johdosta normaalin halauksen tapaan, mutta oikein voimakkaasti rutistaen. Kysyinkin hämmennyksissäni leikkisästi häneltä, että oliko tämä muka luvattu pelkkä halaus...
Mutta sepä siitä, kaikenlaista sattuu ja tapahtuu.
Runebergin sanoin-
En itsekkään oo urkkinut
mit auttanee mua suutelut,
mutt`kuolisin jos suljettais
mua hetkeks sulohuuliltais.
Halaus voi johtaa vaikka mihin.On kylmä halaus ja kuuma halaus.Kylmä halausta ei toivo,kuumaa halausta mieluummin jos saisi toivoa.
Usein ihmettelen hengellissä tilaisuuksissa halaamista. Mitä halauksella halutaan viestittää, onko se tervetulo toivotus jossa on sydän mukana vai tapa?
Ymmärrän hyvin jos vaikka lentokentällä tapaan vanhan hyvän ystävän vuosien takaa ja hän halaa, tuntuu aivan luonnolliselta. Halaus viestii tapaamisen ilosta. Jokin tunne on halauksessa usein mukana vai onko?
voi ovella halata,tai on ollut näkemättä jonkin aikaa,niin kadulla vastaan tullessa.
Meillä halataan jos on sattunut jotain surullista.Tai iloista.nuorempana ei mutta vanhempana.
Kun nähdään lasten kassa halataan ja lähtiessä.Eräs lähisukulainen alkoi liian rajusti halailemaan,kun en pitänyt siitä.Menin lakkoon,nyt jo sujuu normaalisti.
Tälläkin kertaa on sukulainen joka halaa joka käänteessä.Aattelen että ei tiedä kuinka kauan saamme pitää toisemme kun on ikää niin halatkoon.
Mieheni on kyllä eri mieltä.
Jos ei tunnu vastenmieliseltä niin minä halaan.
Reetta en tarkoittanut että me kovin kuumasti halataan.
voi olla ihan platooninenkin,ei tunnu miltään.Minusta semmoisen halauksen voisi jättää tekemättäkin.
En edes muista millainen oikea halaus olisi.
mutta ei täällä länsi-suomessa niitä harrasteta, tosi kylmiä ihmisiä kulkee muumiomaisesti vastaan, ei edes huomaa toista jos ohi kulkee,tai tilaisuuksissa, kun etsitään vaan omaa pöytää, ettei vain tarvi toisen viereen istua..näin täällä eletään..
on oppinut halailemaan, kotona Värtsilässä ei kukaan halannut kylällä ei missään.
Kultamussukka leikki suurennuslasin kanssa ja tulipa sillä tarkastelemaan lähempää mummin kasvonpiirteitäkin. Laittoi sitten tyynesti lasin sivuun ja rutisti. En hennonnut itseni vuoksi kysäistä, oliko se mahdollisesti osaaottava hali. :))
Hoitsuja on tosi kiva nipistellä.
Joillakin ihmisillä on halaaminen mennyt yliampuvaksi.Tilanne ratkaisee milloin halataan ja ketä ei joka näkemässä.
Vennon vieraan ihmisen halaaminen on kiusallista.
Myöskin nykyään halataan mitättömissäkin onniteluissa ihan vieraita,esim jotain voittoja jaettaessa.
Minusta tuntuu kiusalliselta halata vierasta ihmistä jos olen voittanat arpajaista pannulapun . Mutta niin tehdään nykyään.
Tvssä joissakin ohjemissa liiat halailut näyttävät teennäisiltä.
Minua kiusaa kun jumpparyhmassämme ovat alkaneet tullessaan halata. Tosin ollaan myöskin ystäviä kaikki ,mutta siihen tilanteeseen ei minusta kuulu halailu. Riitää kun tervehtii tuttavallisesti hymyn kera : Vai mItä mieltä olette?
...aloitetusta tavasta taitaa olla hankala myöhemmin luopua, vaikka useammatkin tuntisivat kuin Sinä?
Meidän kulmillamme asuu ikäihminen, jota ostosreissullakin tuttavat halailevat, yksin asuva kun on ja itsekin puhelias. Kerran hän tosin pyysi asioimaan puolestaan, ei omien sanojensa mukaan nyt jaksaisi tavata tuttuja.
Onko hyvä sekään?
Olin Prismassa ostoksilla ja mitä ihmettä näin miten kaksi henkilöä sydämellisesti halaili, tuntui kun olisin siitä osani saanut, ainakin sain pienen päivänsäteen päivään.
Ymmärrän hyvin ettei aina halua tavata ketään, varsinkaan halata ulkona, ainakaan silloin kun on jalka paketissa, himpatin moinen särky ja pää täynnä särkylääkettä niin että huimaa. Silloin kyllä pyysin naapuria käymään ostoksilla, en halunnut näyttäytyä "niin avuttomassa" kunnossa.
Nyt on päivät paremmat ja halauskin tuntuisi hyvältä. Pitäisikö laittaa paikalliseen lehteen ilmoitus, halutaan satunnainen halaaja piristämään sohjoista, usvaista kevätpäivää.
...vain melkein, sillä hän ei halua kuulla puhuttavankaan tietsikoista. Eikä kännyköistä...
No, ymmärsin toki myöhemmin, ettei hänelläkään ollut niinkään kyse haluttomuudesta, taisi vain ujostella kosmetiikkafirmasta tullutta postipakettiaan. :)
minunkaan mielestäni jumppakerhoon halailut.Liiallisuuksiin on menty.
tekohymystä stressaantuu.Jos joutuu olemaan ystävällinen ja onnellinen koko ajan eikä näytä todellista tunnetta,varmaan ressaa.
Kyllä se vaisto sanoo että milloin on sopivaa halata.
Parempi halata jos kaveri näyttää surkealta.
Pitkälti samoilla linjoilla kanssasi, MUMMELI, olen.
Tietysti me suomalaiset olemme kosketuspelkoisia; ja niin pitääkin olla.
Itselleni halaaminen (mies siis olen) on aina esiaste mahdolliseen, tulevaan sukupuoliseen kanssakäymiseen. Halaamisen harrastelu samaa sukupuolta olevien välillä on minulle kauhistus. Naisille sen ehkä jotenkin sallin, mutta miesten kesken: Hyi Hitto! Olalle taputtaminen on se suurin mahdollien fyysisen kosketuksen muoto, jonka miesten välillä hyväksyn. Olen kokenut paljon näitä imeliä halailumiehiä, ja kikki minua oksettavat.
Lasten ja vanhempien, joskus myös sisarusten välillä halailu on mahdollista ja sallittua ilman seksuaalista latausta. Mutta aina, kun vanha setä, eno tai täti, rippi-isä tai uskovainen tuttu pyrkii halailemaan, on syytä juosta karkuun. Ei hän tarkoituksella mikään pedofiili, tms. ole. Häntä vain kiinnostaa muunkinlainen, kuin ns. "hyväksytty" seksuaalisuus. Tietenkään ei itse taipumustaan tunnista. Luulee sen olevan jotain "lähimmäisen rakautta".
Halailkaa siis, hyvät ihmiset, mielin määrin, mutta tunnistakaa itsenne, jos pienimmänkin hyväksikäyttäjän oireen itsessänne havaitsette!
Naisen halailussa tulee tuntu näkymättömissä oleviin muotoihinkin. Eikö siitä nainenkin pidä?
Miten tuon halailun nyt ottaisi. Kait se ei miesten välille oikein kolahda, tervehtiminen "Hyvä Veli" tilanteessa olkapäälle kevyesti taputtaminen lienee yleisin tapa on OK.
Mutta se hyvien ystävien keskeinen halaus, kiitoksena jostakin, yllättävä tapaaminen, myötätunto tms. on paikallaan. Tavan vuoksi halaaminen on kyseenalaista, pitää vaistota tilanne jossa halailu puoltaa paikkaansa.
PelleP tunneherkkänä henkilönä tiedostaa asian tietyn toiminnon esiasteena, lähestymisyrityksenä silloin ei juorut niin leviä. Mahdollisesti parempana kuin tekstiviestin lähettämisen, jolla voi briljeerata, katos se on kiinnostunut minusta.
Ei kait naiset niissä merkeissä pyri halailemaan mutta miehet kuinka lienee! Kun tapasin "Harikka-sussun" mieltei 50v jälkeen lentoasemalla, niin kyllä se halaus tuntui luissa ja ytimissä. Sen parempaa halausta ei ole kohdalleni sattunut.
omituisuudet herättävät tahallaan huomiota,
homot peräävät oikeuksiaan, vääristynyttä seksuaalisuutta toisen peräaukkoon meneminen!
Eihän se ole tarkoitettu siihen!
Ja meidän pitäisi vielä hyväksyä.
Luoja on AIDSin muodossa jo sanonut tuomionsa.
Kunnon rutistus tuntui hyvältä molemmin puolin. Pyllynnipistelijä-papparaiset sai sellaisen suolauksen, että muistivat pitää näppinsä erossa ja suunsa soukemmalla.
kättelen. Inhoan tervehtimisseremonioita ja yritän välttää kosketusta vain tavan vuoksi.
Ystävän halaus tai mukavan miehen rutistus saa hyvälle tuulelle.
Jos saa ensin halauksen ja vasta sen jälkeen kukkaset, olisiko vielä pitänyt kätellä kiitokseksi? Vai korvaako kiitoksen sana tuon kättelyn, kun ollaan jo halauksella toivotettu onnea ja kiitelty?
Oishan se halaus ihmeellinen assiea, vaan kun ei tuota ou monaastikaa viimeisen 20 v aikana saanu., -99 halas muudan ikäiseni tyttö (15v), vanhemmat yo-juhlissa 2003, sisko v 2008 kun olin surullinen ja tammkuussa 2017 muuan känninen mummo jostain hölmöstä syystä. Muita ei nyt oikein tule mieleen. Kyllä se vaan kelpais
Halaaminen on tosi kiwa juttu. Silti ajatus jäi vähän hitaalle kun uutisista katsoin Ranskan pressan halaamista meidän Saulimme ja Sipilämme kanssa. Ei ole tainnut ennen kuulua länsimaiseen tervehtimistapaan valtiomiestasolla. Vai?
Mutta eipä silti, hyvähän se on, jos se osoittaa lämminhenkisyyttä ja yhteisymmärrystä valtioitten(kin) välillä. Ei Sauli kyllä Putleria ole halannut, eikä toisinkaan päin ...
Pulterhan pussaisi. Olen vähän hämilläni sellaisen maan kansalaisen kanssa, missä tervehtimisiin ja hejdåihin kuuluu puolin toisin pussailut ja kuinka monta kertaa, ettei jumitu. Minusta Venäjällä ja esim. Italiassa on toisin.
Siinähän voi mokata.
Halailen, jos henkilö on halailtava eli tosi tuttu. Mua häiritsee sanonta kylmä halaus. Kumpi silloin on pakastesei?
No tässä päivänä muutamana ei-ihan-tuttu naene kosketteli hartiasta ja niskasta mua, kun näytti jonkin kipeytyneen hermoradan. Menin kaks askelta taaksepäin. Ilmeni kyllä, että hällä on mees. Oisko voinut näyttää omasta päästään ja hartioistaan alueen? Mulla on ympyrä ympärillä eli ei lähemmäs. Se reviiri.
On mullakin joitakin ympyröitä ympärillä mutta ei halaamisaiheessa. Mua saa halata tuntematonkin jos tahtoo ja on niin tapahtunutkin. Halatessa huomaa hyvin koska se on "kylmä" ja teennäinen, koska taas ei.