katson viereeni.
siinä sinä nukut niin lähellä,
mutta kuitenkin niin kaukana...
ikkunasta kuu valaisee kasvojasi.
minun kasvoni ovat peittyneet kyyneleistä,
sillä tiedän että olet lähtenyt ennen kuin
aamu sarastaa...
painan pääni rinnallesi ja toivon että olisit
siinä huomenna,suljen silmäni ja toivon sillä pian minulla ei ole muutakaan,kuin muisto sinunta.
no niin tää oli mun eka ite keksimä runo..onhan mulla näitä runovihossani paljon..sillä rakastan kirjoittamista.. toivosin et joku vois laittaa mulle kommenttii tästä..ja et kannattaako kirjottaa tänne vielä lisää näitä :)
siinä sinä nukut niin lähellä,
mutta kuitenkin niin kaukana...
ikkunasta kuu valaisee kasvojasi.
minun kasvoni ovat peittyneet kyyneleistä,
sillä tiedän että olet lähtenyt ennen kuin
aamu sarastaa...
painan pääni rinnallesi ja toivon että olisit
siinä huomenna,suljen silmäni ja toivon sillä pian minulla ei ole muutakaan,kuin muisto sinunta.
no niin tää oli mun eka ite keksimä runo..onhan mulla näitä runovihossani paljon..sillä rakastan kirjoittamista.. toivosin et joku vois laittaa mulle kommenttii tästä..ja et kannattaako kirjottaa tänne vielä lisää näitä :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tää oli hyvä!laita lisää tulemaan ;o)
surullinen runo, mutta mä kyllä pidin siitä...
vaikka se onkin aika surullinen.