Huhhuijaa.. Eilen lyötiin totuuden rätillä suoraan kasvoihin..
Meille olisi tulossa taas pikkuinen ja toinen pikkuinen ei ole kuin 1v vanha.. Ikäeroa vauvan syntymän jälkeen 1v ja 9kk.. Ei siis kauhea ero.. Miten jaksaa? Toisaalta tämä on aivan ihanteellinen tilanne kun olen vielä kotona ja nyt voin jäädäkin kotiin vielä ekan lapsen kanssa.. Mutta olin kyllä suunnitellut elämän hiukan toisin.. Olisin lähtenyt opiskelemaan ja sitten töihin ja sitten olisikin lapsi ollut jo aika "vanha".. Ja sitten vielä minun veljeni tyttöystävä ja siskoni saa vauvan samanavuotena.. Ja nyt minun pitäisi kertoa vielä omastani.. Huh.. Lapsi on kyllä tulossa rakastavaan kotiin mutta tuli kyllä puhtaana yllätyksenä.. Mies on tyyni kuin viilipytty mutta ihtellä meni elämän ajattelu aivan uusiin mittoihin.. Tietenkin myös miehellä mutta nyt ollaan ja sekaisin!!
Kertokaas kommentteja onkos muilla vastaavaa?? Miten selvisittä?
Meille olisi tulossa taas pikkuinen ja toinen pikkuinen ei ole kuin 1v vanha.. Ikäeroa vauvan syntymän jälkeen 1v ja 9kk.. Ei siis kauhea ero.. Miten jaksaa? Toisaalta tämä on aivan ihanteellinen tilanne kun olen vielä kotona ja nyt voin jäädäkin kotiin vielä ekan lapsen kanssa.. Mutta olin kyllä suunnitellut elämän hiukan toisin.. Olisin lähtenyt opiskelemaan ja sitten töihin ja sitten olisikin lapsi ollut jo aika "vanha".. Ja sitten vielä minun veljeni tyttöystävä ja siskoni saa vauvan samanavuotena.. Ja nyt minun pitäisi kertoa vielä omastani.. Huh.. Lapsi on kyllä tulossa rakastavaan kotiin mutta tuli kyllä puhtaana yllätyksenä.. Mies on tyyni kuin viilipytty mutta ihtellä meni elämän ajattelu aivan uusiin mittoihin.. Tietenkin myös miehellä mutta nyt ollaan ja sekaisin!!
Kertokaas kommentteja onkos muilla vastaavaa?? Miten selvisittä?
Vastaukset 11
Vanhimmat
On myös tulossa seuraava ja ikäeroa tulee 1v 3kk ja kyllä on mennyt aikaa sulatellessa asiaa.
Meidän poika nukkuu vielä erittäin huonosti joten taas saa siirtää nukkumiset harmaaseen tulevaisuuteen.
Yritän ajatella niin että kun ensimmäinen vuosi on mennyt kuin siivillä niin toinenkin menee ja pian kummatkin ovat niin isoja että niistä on seuraa toisillensa.
Vaikka varmasti tulee väsyttämään...
tsemppiä sinulle ja nautitaan lapsista väsymyksen keskellä.
On tosiaan vähän sekava olo... Mistäpäin suomea sinä olet?
olette?mikä elämän tilanne? opiskelut? työt?
Ollaan siinä 26 molemmat.. Ihan siis sopivan ikäisiä ja koko ajan alkaa muuttua kuva todellisemmaksi.. Nyt alkaa siis jo pahin hämennyys haihtua ja rupeaa jo odottamaan mitä tuleman pitää...;D
Kirjoitin jo tuosta elämän tilanteesta että yksi poika on jo ja minä vielä kotona.. Meinasin laittaa pojan syksyllä hoitoon ja lähteä opiskelemaan mutta taidankin jäädä nyt vielä kotiin.. Ja naimisiinkin piti mennä kesällä ja senkin suhteen meni kaikki suunnitelmat uusiksi.. Mahtuuko pukuun jne..
pääkaupunkiseudulla.
Itse olen 27vee ja ukko vajaa kymmenen vuotta vanhempi. (hänellä aikasemmasta liitosta kaksi poikaa, 10v ja 12v)
Meidän elämää vielä hiukan hankaloittaa tuo että mies on pitkiä päiviä töissä ja olisi koira ulkoilutettavana, mutta ihanaa kun tulee kesä ja vaatteiden pukeminen vähenee...
Lisäksi meillä mummo on erittäin suureksi avuksi, joskin myös joskus vaivaksi asti.
Missä päin itse olet??
meillä poika täyttää 12. ens kuuta vuoden ja toisen LA on viimenen päivä ens kuuta. me kyllä päätettiin kun eka syntyi, että ei enää lapsia, mut sit mieli muuttu ja jätettiin ehkäisy pois... kun aateltiin, että menee aikaa kun taas tärppää, (ekaa yritettiin n.8kk:tta) mut oitsu oli n.4kk:tta kun huomasin, että menkat myöhässä ja sit hups, olinkin raskaana. iloinen yllätyshän se oli. rankkaa tietenki voi tulla kun ikäeroa tulee n.vuosi ja esikoinen on jo nyt tosi mustis. heti alkaa huutamaan ja tahtoo syliin, kun siskon poikaa edes piän sylissä. ja sit mies vielä lähtee armeijaan heinäkuussa.... no onneksi sisko ja äiti asuu tässä aika lähellä kumpiki, niin niistä on vähän apua! mutta kovasti täällä jo ootellaan toisen syntymää... on ne vauvat vaan niin ihania! =)
niin ja ite täytän loppu kesästä 24 ja mies on 23. naimisiin mentiin tammikuussa 2005. ihan vaan maistraatissa ja sit oli juhlat kuukauden päästä. omaan taloon ens syksynä, kunhan mies pääsee intistä!
Niin sitä vielä uteliaana kysäisen että miten teillä talous-asiat? Saatko hyvää äitiyspäivärahaa? Ja miten aiotte pärjätä? Vähän itseä vaan huolettaa.. Mies on kyllä että pärjätään kun on tähänkin asti pärjätty..
saan kaikista pienintä äitiysrahaa. mies ollut työttömänä ja nyt alotti työt muutama viikko sitten ja sittenhän meiltä lähti asumistuki ja multa toisen lapsen hoitolisä. välillä tuntuu, että mitenkköhän sitä pärjätään, mutta onhan me pärjätty tähänki asti. ja nyt vielä on vähän veemäistä, kun mies tekee vaan sellasia pätkätöitä, kun vakipaikka vasta armeijan jälkeen, niin välillä on töitä ja tulee rahaa, sit taas välillä päivärahaa ja on vähän tiukempaa. sitte tietenki, kun se intti alkaa niin kelahan maksaa vuokran yms.... mut sillä on pärjättävä mitä on.
toinen. ikäeroa vauvoille tulee 10,5 kk....voi olla vähemmänkin jos syntyy etu-ajassa....tuli siis raskaaksi heti toisen synnyttyä.
Miten se nyt noin yllätyksenä tuli? Jos et tähän tilanteeseen olisi halunnut toista lasta, vaan vähän myöhemmin, niin olisiko kannattanut käyttää ehkäisyä???