-käytettiin Normandian maihinnousussa, kertakäyttönen kuularuisku, jonkinlainen konepistooli
-kertokaa joku, mikä sen oikee virallinen nimi on/oli ?
-meille esiteltiin niitä -79 Linnankassulla, mut ampumakiellossa olivat, tankolippaat hitsattu kiinni
Kiitti etukäteen
-kertokaa joku, mikä sen oikee virallinen nimi on/oli ?
-meille esiteltiin niitä -79 Linnankassulla, mut ampumakiellossa olivat, tankolippaat hitsattu kiinni
Kiitti etukäteen
Vastaukset 40
Vanhimmat
Sten-konepistooli. Ei ollut kertakäyttöinen.
Mene kirjastoon, etsi Palokankaan Sotilaskäsiaseet Suomessa ja lue lisää.
Peltiheikki oli muuten suomalainen kp 44, kopio venäläisestä Sudajevista.
Sten ja peltiheikki meinaan !
-meille kerrotiin ainakin, et Normandiassa äijillä oli useita Stenejä kaulassa, kun edellinen tyhjeni, se heitettiin pois !
-ehkä tästä väärinkäsitys, et olis kertakäyttönen
Nimi selkis kuitenkin
Tuntuu olevan yleinen huhu että Normandian maihinnousuun olisi valmistettu kertakäyttöisiä stenejä joista siis ei lipas irtoa. En tiedä onko mitään perää tai mistä lähtenyt.
Vaikka Normandian maihinnousu oli massiivinen ja sinne oli kerätty kaikki tykinruoka maihinnousualuksiin mitä oli saatu, niin mihin riittää 30 kpl 9mm patruunaa per jamppa?.
Vaikka mitoitukset oli sekä materiaalikin osin vesijohtoputkesta, niin ei se muutamalla lippaalla hajonnut.
Sten ruiskun valmistus filosofiana oli mahdollisimman halpa ja nopea valmistus.
Muistaakseni yhden kiväärin hinnalla sai tehtyä 5 konepistoolia.
Siitä huolimatta ykkösversio oli kohtuu hyvin tehty. Kakkosversiossakin oli pikavaihdettava piippu. Kolmosversiossa taas enää ei.
Suomeen hankittiin sekä kakkos että kolmosversiota sodan jälkeen, jotka peruskorjattiin ja sinistettiin.
Ei se nyt sinänsä huono ole. Viimeistelyn puuttuminen esim. lippaissa aiheuttaa toimintahäiriöitä, joka on kyllä korjattavissa helposti.
Ikävämpi juttu mikä aiheutti ampumakiellon oli kyky hylsynpoistohäiriön yhteydessä syöttää uusi JA laukaista se. Mutta tälläiset pikkuviat nyt ei massa-armeijassa,(Englanti) haittaa.
Lueppa tarkemmin viestiketju !
-eihän se 30 patia riittänyt, siks niitä stenejä oli USEEMPIA joka äijällä
-ainakaan Suomen armeijassa niillä ei saanu ampua, ehkä siks oli hitsattu lippaat (tyhjät) kiinni
V.-93 aseseppäkurssilla ammutiin myös Sten konepistoolilla, kuten monilla muilla JV aseilla.
Sten-konepistoolin eri valmistuserissä ja materiaaleissa on todennäköisesti huomattavia laatueroja.
Asetta ei edes tehty pitkäaikaiseen käyttöön, kuten meidän kp m/31 tai venäläisten PPD.
Olen lukenut jostain kirjasta erään brittisotilaan heittäneen steninsä menemään aina niiden rikkoutuessa. Kovassa käytössä ase ei kestänyt monta päivää.
Tosin tämä tapahtui Pohjois-Afrikan taisteluissa. Hiekalla voi olla osuutta rikkoutumisissa. Stenin rakenne ei ole juuri suojattu tunkeutuvalta lialta.
Jos Sten kesti vaikkapa parituhatta laukausta, oli se silti Britannian armeijalle parempi valinta, kuin laadukkampi Lanchester. Tuotantoluvut ja hinta on sen verran tärkeä asia suurvaltamittakaavassa.
Kun kp-31.llä ampu piipun punaiseksi, antoi jäähtyä hitaasti, nii sen piipun käynti parani entisestään.
Noninn,,ihan taas järjelläkin ajatellen.
Kuvitellaampa nyt sitä Normandian maihinnousua jossa maihinnousualukset oli lyöty täyteen nuorta ja vanhaa, osalla oksennukset rinnuksilla ja paskat housuissa.
Siihen lisäksi se härdelli että sen vähintään 5-10 vaihtolippaan sijasta olisi ollut noin puolenkymmentä Steniä roikkumassa hemmojen kauloissa ja vetimissä. Sten ei ole lähellekään S-31 painoinen, mutta lipas kiinni painaa silti siinä 4 kg:n paikkeilla; siis noin 20kg:n ylimääräinen paino vielä..
Ei sitä sekasotkua olisi saanutkaan räjäyttämättä irti paatista.
Mitä aseita armeijakäyttöön on yleensä tehty massatuotantona niin että kannetaan samalla kertaa useampaa mukana?
Panssaritorjunta sinkoja, nyrkkejä ym.
(Ei lasketa mukaan räjähteitä vaan projektiileja ampuvat)
Kertakäyttöiset luotiaseet armeijakäytössä on satua.
Amerikkalaiset tekivät "kertakäyttöisen" .45ACP pistoolin, mutta sekin kesti mukanatoimitetun noin tusinan paukun verran. Eivätkä ne tehneet sitä armeijalle, ja muutenkin operaatio meni poskelleen. Käyttö jäi puuttumaan, legendat tehtiin paperille.
Sodan loppuvaiheessa Saksalaiset tekivät Volkssturmille halpisaseita mm. stenin variaatiota. Mutta ei nekään olleet tehty kertakäyttöiseksi.
Eipä ollut hitsattu et siis nähnyt koko asetta minulla se keikkui 5kk 73-74 11sta kuukaudesta ja keryyaukset päälle
Koittakaapas joku hitsata panostettu lipas 40-luvun välinein...
johtajilla intissä Stenit. Kevyt kantaa ja helppo kuljettaa. Alokkailla vanhat sotilaskiväärit. Jo silloin 60-luvun loppupuolella näillä peltiheikeillä ei saanut ampua. Asekäsittelyssä olivat. Ei ollut hitsattu mikään osa kiinni. Vitutti kantaa kivääriä, tai kp:tä, tai sinkoa kun au meni peltiheikin kanssa. Auk:ssa oli tuliterät rynkyt. Mutta RUK:ssa AK 47:kat.
teillä joillakin edelleen sekoavat noi M/44 "peltiheikki" -konepistooli:
http://www.suomiase.com/cgi-bin/ase.pl?ID=644
ja brittien
Sten:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sten-konepistooli
Stenistä nimeä peltiheikki. Ilmeisesti väärin.
Kuten kerroin ryhmyrit käyttivät kusetusmarsseilla kevyttä asetta. Varmaan nimi oli periytynyt sota-ajalta. Joten Sten on Sten.
Varmaan käyttivät yleiseti kummastakin sitä nimitystä...
oli laivastossa 60-luvun alussa,heillä oli olleet Stenit.
Asia tuli selväksi !
-tuossa edwllisessä viestissä johon viittaan, on hyvät linkit molempiin aseisiin
Kiitti kaikille osallistujille
meillä oli näitä stenejä ja peltiheikkejä,muistaakseni nää heikit oli esimmäisenä suez pataljoonalla
kukas niitä "peltiheikkejä" valmisti? Onkohan jotain yhteistä stenin kanssa, kun -76 kun olin armeijassa niin puhuttiin steneistä, niin kuin näköjään vuosikymmenien ajan on puhuttu. Ei savua ilman tulta, joten mistähän tällainen sitkeä huhu on saanut alkunsa, kait niillä jotain yhteistä on, vai eikö kukaan vaan ole vuosikymmeniin viitsinyt virhettä korjata, ja huhu senkun jatkaa elämistään!!
Tottakai RUK.ssa on paremmat aseet.
Yhteistä oli pyrkimys nopeaan ja huokeaan valmistamiseen. Jossa Sten oli lyömätön.
Sudajev suunnitteli vekottimensa piiritetyssä Leningradissa ja käyttötestit suoritettiin kaupungin ulkopuolella Saksalaisten avustuksella.
Sten tehtiin vesijohtoputken ympärille.
Halvat kustannukset olivat tärkein tekijä mutta toisin kuten samalla johtoajatuksella tehty I MS Ranskalaisten Lebel pikakivääri, se myös toimi.
Sudajev valmistettiin prässäten.
Sudajevin rekyylibufferi kestää testien perusteella muistaakseni 14 000 laukausta (se on nahkaa), hmmm ei liene kertakäyttöase.
Tikkakosken johtaja Deger(?) suunnitteli peltiheikin Sudajevin pohjalta muuttaen kaliberin ja laskien hieman muistaakseni tulinopeutta.
Erona esikuvaan Peltiheikissä voi käyttää rumpulipasta. Piippu voi tietysti keittää helpommin, noo, sen saa kyllä vaihdettua, mutta vaatii sokan poistoa joka ei kenttäoloissa onnistu.
Tätä tehtiin n 10 000 kpl.
Muistini sopukoista kaivettu.
Suomeen sten-konepistoolit hankittiin vaihtokaupalla Interarmsin kautta, vaihdossa annettiin Italialaiset terni-kiväärit.
Sten-konepistoolit olivat käytettyjä ja osa huonokuntoisia, aseet kunnostettiin Suomessa.
Alkuperäisessä sten-konepistoolissa oli niitatu lipas-sola ja kunnostuksen yhteydessä aseen lipas-sola hitsattiin.
HUOM. lipas-sola ja lipas on kaksi eri asiaa.
Tästä muutoksesta saataa johtua huhut kiinteästä lippaasta.
kyllon ny äijjää kusetettu.son keksitty tarina se lippairen hitsailu jos täyttä lipasta hitsaa niin patruunat sanoo pum.eikä siino muutenkaan mitään järkee kertakäyttö kp hahaaa,
Palevellessani "Suomen raskaassa"vuonna 1960- 1961 Hämeennlinnassa ja Parolassa Ilmavoimien viestipatoljoonssa meilla oli päivystäjillä kello 18.00-06.00 aseena peltiheikki,jossa oli 20 patruunaana,sen kanssa me kierrimme vetämässä määrätyt kellot. En kyllä joutunut koskaan tätä käyttämään mutta jos tarve olisi ollut olisi empimättä käyttänyt.
Paavo Lahti
Kyllä pitääkin ampua ihan summamutikassa, ja aina pimeään.
Meikäläisellä Sten oli heko-aseena kuukauden ampumaleirin ajan. Ei aseella saanut ampua. Syy oli mielestäni heikko lukkokesän "korkin" rakenne.
Ilman lukkoahan sitä kanniskeltiin, niin oli kevyempi. Ase oli sen verran mitätön, että se unohtui helposti taukopaikalle, niin kävi yhdelle kaverille.
Peltiheikeiksi kutsuttiin Suomessa myös Bristol Blenheim pommikoneita MK I ja MK 4 malleja.
Faijani palveli vuonna 66 merivoimissa, ja kertoi että silloin vielä käytettiin pulttilukkokivääreitä, m31 konepislareita, lahtisalorantaa, emmaa, ja kertakäyttöistä "peltiheikkiä" jotka heitettiin pois ammusten loputtua. Kertakäyttöaseita. Varmistettu paska.
Mulla oli ryhmäaseena Sten-konepistooli alokkaana Hangossa
v.1964. Ei sillä ammuttu, mutta tst-harjoituksissa sitä kannoin.
Kun jätti lukon pois, se oli kevyt kantaa, mutta jäin sitten kerran
kiinni lukottoman aseeni kanssa ja siivoilin sen jälkeen paskahuusia
hammasharjan kanssa useampana iltana palvelusajan jälkeen!!!
Ei ne homot keksineet runkata sinua kuumemittarilla anukseen, nykyään tekevät sitä uutisten mukaan varusmiehille.
osoitamaan fiksuutesi ja avasit sanaisen arkkusi näissä aseasioissa.
Sinun "ase"-mieltymyksesi ovat vaan ihan toiset.
olin int ssa 3/67 ja silloin ammuimme steneilla kovia tauluun ja ihan hyvin roiski sinne-tanne..alikessut kanniskeli noita jotoksilla ,kun olivat laiskanpulskia luonnoltaan..
Jyskylän Hampatista muistan vaarin kertoneen. Kulki tuolla nimellä ainakin sakemanninsuomalaisten piireis.
Ei ollut suezissa pataljoonaa vaan komppania ja aseena ei ollut peltiheikkiä vaan suomi konepistooli
Aika monessa lähteessä puhetaan nimenomaan peltiheikeistä.
http://www.rauhanturvaajalehti.fi/lehdet/rauhanturvaaja-2016/rauhanturvaaja-22016/885-suomalaisen-rauhanturvaajan-aseet/
Suomalaisilla oli Suezilla juuri peltiheikkejä se selviää kun vähänkään katselee kuvia siltä ajalta.
Muistan jo 70-luvulla lukeneeni jotta STEN konepistoolista oli olemassa kertakäyttö versio. Hyvin halvalla tehty ja kiinteä 30 patruunan lipas.
Asetta ei ollut tarkoitettu jalkaväki sotilaan käyttöön.
Tämä STEN konepistooli versio on rauhan tai sodankin ajan varuskunnan vartiomiehen aseeksi tarkoitettu. Vartijan ase kun varastettavissa. Tällöin tämä aseen varastanut rikollinen ei hyödy varastamastaan aseesta pitkässä tulitaistelussa. Patruunoiden loputtua ase on hyödytön.
Rynnäkkökivääri RK-62 on puna-armeijan vartija-aseeksi suunniteltu. Aseen irrotettava laatikon kansi takatähtäimineen on huono yhdistelmä taisteluaseeseen.
Rikollisen saadessa RK-62 aseen on sen käyttöarvo taistelijan aseena reikätähtäimineen on huonompi kuin AK-47 aseella , jossa on pätevä hahlojyvä tähtäin.
Monet RK-62 aseeseen suomen armeijan varumies/nais palveluksessa hurahtaneet eivät oikein ymmärrä että RK-62 ei ole Suomalaista suunnittelua vaan pitävät sitä suurena isänmaallisen aseena jonka kanssa oli kiva kaatua sodassa. Tätä en loukata halunnen kirjoita, vaan oikoakseni ja poistaakseni väärät mielikuvat jota tämä RK-62 on rynkytellessään aiheuttanut.
Paras ase on sähköase jossa plus vetää miinukseen tai päinvastoin. Kiihdyttäen ammuksen sähköllä metrin matkalla piipussa/putkessa aina 10 000 metriin sekunnissa nopeuteen, tai vähemmän ammunanhallinnan tietokoneen ohjaamana. Aseen kuuluu ampua kranaatteja 35 millisiä , luoteja 10 millisiä tarpeen mukaisesti. Keskikahva, bullpup periaate, eli tukinlavaton, perätön ase. Tälläinen ase on tietysti olemassa, asetta voi tiedustella esimieheltä/naiselta.
STEN on parempi ase kuin KP-31.
KP-31 on Mihail Timojevits Kalasnikovin suunnitelema ase.
Aimo Johannes Lahti ja Mihail Timojevits Kalasnikov vahdettiin lapsina keskenään.
Tämä tarina on tosi.
Kerrankin jotain lystikästä..
Sten ei ole koskaan ollut kertakäyttöinen. Kertakäyttöisenä sitä on pidetty ehkä sen alkuaikoina kuin lippaat olivat eriittäin huonoja ja suostuivat syöttämään vain jossain aseyksilöissä. Syy tähän oli lukuisten alihankkijoiden huonot toleranssit. Sten on todellakin tehty halvalla prässäämällä. Vain lukko ja piippu vaati koneistuksen. Sten oli pääasiassa kommandojen, partisaanien ja laskuvarjojoukkojen ase. Se on helppo ampua ja kuljettaa mukanaan.
RK62 on puhtaasti suomalaista suunnittelua venäläisen esikuvansa AK47pohjalta, jonka innoittajana oli vuorostaan saksalainen Sturmgewehr44. Nämä aseet on suunniteltu jalkaväen asiksi taistelukentille. Suunnittelun perusteena on kiväärin kantama ja konepistoolin tulivoima. RK62 huonona puolena ei ole irroitettava laatikon kansi eikä edes se että se heiluu jonkin verran. Huonoin puoli ovat nuo diopteritähtäimet, jotka on paremmat vain radalla. Venäläisten suosimat avotähtäimet toimivat hämärässä la liikkeessä ammuttaessa eli taistelutilanteessa.
Tuollainen sähköase olisi muuten mukava, mutta liian suurikokoinen ja paljon energiaa vievä, jotta siitä olisi taistelijan aseeksi. Näitä raidetykkejä on vasta kokeiluasteella, mutta ei Suomessa.
Tämä oli siis puhdasta fiktiota.
Tänään radalla, aseet Sten ja kotimainen Peltiheikki. Molemmilla tyhjensin 30 patin tankolippaallisen, olihan mielenkiintoinen ja mielekäs kokemus.
Sten hieman nikotteli, peltiheikki toimi moitteetta.