joo, elikkäs oon nyt ens kesänä (valitettavasti) menossa riparille, mutten todellakaan omasta tahdostani. Vanhemat, varsinkin äiti, sanovat että minu kuulemma TÄYTYY mennä eikä asiasta sen kummemmin saa puhua. Minä tiedän vain sen, etten usko jumalaan, ja miksi mennä leirille jos usko koko juttuun puuttuu? Olen ties kuinka monesti pyytänyt nätisti lupaa kirkosta eroamiseen (nyt 14.v. sallittua vanhempien luvalla..)mutta äiti tai isäkään ei kuuntele. Miksen minä saa tehdä niin kuin haluan? Koko elämäni olen ollut samanlainen, jonkinlainen maallikko, enkä muuksi muutu.
Uskovaisten on turha ottaa tästä viestistä nokkiinsa, kun sanon että koko pienen elämäni olen suoraan sanottuna epäillyt koko kristinuskoa. Lisäksi inhoan kotipaikkakuntani seurakuntalaisia..Miten ihmeessä saisin sanottua äidille, etten HALUA mennä riparille...
Uskovaisten on turha ottaa tästä viestistä nokkiinsa, kun sanon että koko pienen elämäni olen suoraan sanottuna epäillyt koko kristinuskoa. Lisäksi inhoan kotipaikkakuntani seurakuntalaisia..Miten ihmeessä saisin sanottua äidille, etten HALUA mennä riparille...
Vastaukset 23
Vanhimmat
Ota ihan rauhassa. Vanhempasi kuulostavat aika jästipäisiltä. Saattaa olla, ettet voi tehdä asian eteen mitään, mutta sen verran fiksulta tyypiltä sinä vaikutat, että varmasti selviät riparilla sen yhden viikon. Ota se huumorilla, älä ota asioita turhan vakavasti. Keskity niihin leirin hyviin puoliin -vaikka se uskontoteema riparilla väistämättä onkin, monilla on siellä ollut ihan kivaakin.
Itse en riparia käynyt, vaikka silloin kuuluinkin kirkkoon -minulla on aika samankaltainen asenne riparia kohtaan -olisi ollut minulle omantunnon vastaista mennä riparille -mikäs siinä tietysti, jos tykkää, mutta muuten ehdoton ei. (Ripari ei muuten ole pakollinen kenellekään, tiesithän?) -Erosin kirkosta vanhempieni suostumuksella 2 viikkoa sen jälkeen kun olin täyttänyt 15 -onneksi vanhempani eivät ole koskaan olleet mitenkään uskonnollisia, joten heillä ei ollut tämän asian suhteen minkäänlaisia ongelmia. He luottavat paljolti harkintakykyyni -siinä mielessä olen onnekas.
Kuitenkin halusin käydä jonkun ns "aikuistumisleirin". Äitini oli jostain kuullut Protusta, ja jo muutamaa vuotta aiemmin kertonut siitä minulle tietäessään kantani... Ja Protu-leiri olikin minulle juuri oikea paikka. Vaikka kävisitkin riparin, voit silti hyvin mennä Protulle -ehkä se lohduttaa hieman. Ja varmasti sinulle se olisi paljon antoisampi kokemus kuin ripari.
Tuli tässä mieleeni, että voisit sanoa vanhemmillesi haluavasi miettiä asiaa vielä muutaman vuoden -että haluat ensin pohtia asiaa tarkemmin, ja päättää vasta myöhemmin, menetkö riparille vai et.
Voit myös kysyä vanhemmiltasi, eivätkö he arvosta sitä, ettet halua elää valheessa, olla tekopyhä ja ottaa omantunnon vastaisia rahoja vastaan. Voit vedota siihen , ettet ole lähellekän niin rahanahne kuin keskivertonuoret -että vanhempasi eivät todellakaan tiedä, miten hienon tyttären he ovat kasvattaneet.
Siinäpä jotain muutamia keinoja, joita tuli mieleen -näitä olisin varmasti käyttänyt omien vanhempieni kanssa, jos olisi ollut tarve.
Varmasti muitakin keinoja löytyy.
Onnea yritykseen!
Todella valitettavaa että vastoin tahtoasi joudut menemään riparille. Toivon että yrität kuitenkin edes hieman nauttia olostasi siellä, etkä ainakaan kovaan ääneen valita kuinka typerää siellä on, koska se latistaa muiden fiilistä, jotka saattavat leiristä nauttia.
"Uskovaisten on turha ottaa tästä viestistä nokkiinsa, kun sanon että koko pienen elämäni olen suoraan sanottuna epäillyt koko kristinuskoa."
Eipä tuosta mitään nokkiinsa oteta, itse ole uskossa ja toimin aktiivisena nuorena seurakunnassa. Kaikille ei vaan kaikki jutut nappaa, etköhän sinäkin sen oman polkusi löydä.
Ja epäillä toki saa ja kyseenalaistaa, jos toimii asiallisesti kuten sinä, eikä halvenna toisten uskoa.
Asiallinen viesti ja vielä kerran pahoitteluni tilanteestasi.
Noin kauniisti uskis osaa lirkutellä ja puhua kauniita asioita. HEH HEH HEH ...
ÄLÄ MENE USKISTEN ANSAAN. OLE ITSENÄINEN.
"ÄLÄ MENE USKISTEN ANSAAN. OLE ITSENÄINEN."
Ei tässä mielestäni ole sanottu mitään itsenäisyyttä vastaan...
"Noin kauniisti uskis osaa lirkutellä ja puhua kauniita asioita. HEH HEH HEH ..."
Kiitokset, mielummin kauniita sanoja kuin loukkauksia. Puhutaan katsos suoraan sydämestä.
En ymmärrä ihmisten intoa alkaa heti syyttämään jostain ansasta kun sanoo rehellisen mielipiteensä. Surulliseen suuntaan kulkee maailma ... :(
Meillä on salaliitto!
Mäkään en olis ikinä halunnu mennä riparille... mutta tulinkin siellä uskoon!!!! Tajusin ekaa kertaa mitä se semmonen Jumalan rakkaus on. Mee ihmeessä riparille, sun elämäs voi olla paljon parempaa sen leirin jälkeen!
Itse olin kanssa riparin alussa erittäin epäilevällä asenteella sillä en Jumalaan uskonut. Riparin jälkeenkään en vielä ollut uskossa mutta ehkä hieman suvaitsevampi. Isoskoulutukseen menin koska tiesin että siitä saa työkokemusta ja hieman rahaa. Sitten kun niissä nuortenilloissa kävin niin aloin vasta kunnolla ajatella asiaa ja lopulta huomasin itsekin uskovani niihin.
Että ei se ripari nyt niin paha ole. Kioita vaan kestää ja nauti kavereiden kanssa.
Nyt menet, kerta kaikkiaan! Ei mitään pulinoita! Jos olen kerran sinut imettänyt ja lihottanut, niin kai minullakin on jotain oikeuksia kirkkoon kuuluvana maitoa tihkuvana madonnana!
toki on, mutta ajattele lapsesi onnea ja mielipiteitä ja voist hieman yrittää kunnioittaa häntä ja ymmärtää. Kaikki eivät ole samanlaisia ja pakottamisella on usein huonommat vaikutukset kuin joustavuudella.
näinkö on. konfirmaatio on lapsikasteen vahvistus ja sen pitää tapahtua niin että ao.hlö tietää valintansa ja tekee ne vapaaehtoisesti muuten homma ei päde vaan loukkaa lakia.
Joissakin tapauksissa rippikoulu aiheuttaakin ihmisissä täysin erilaisen reaktion kuin uskoontulon. Kuten kävi itselläni. Rippikoulu vain vahvisti pakanallista katsomustani. Tunnen itseni lisäksi pari tapausta jotka ovat löytäneet ihan eri vakaumuksen mitä kristinusko.
Itse olen oman tieni löytänyt ja se henkinen kehitys alkoi rippikoulusta. Lieneekö vaikutuksensa sillä että kyseessä oli vaellusrippikoulu keskellä Lapin erämaata... mene ja tiedä.
Kannattaa todellakin ehdottaa äidillesi Prometheus-leiriä joka voisi sinulle sopia paljon paremminkin. Ja sanoa että olet varma siitä että kristillinen maailmankuva ei ole sinun juttusi joten sinun on turha mennä sinne. Itsehän heti rippikouluun mentyäni sanoin meidän nuorisopapille (ja leirin vetäjälle) että en ole kristitty vaan pakana. Hän ei yrittänyt minua sen kummemmin käännyttää vaan kunnioitti katsomustani. Kävin konfirmaatiot sun muut kuitenkin läpi. Ihan vain sen takia että sukulaiset ja äiti olisivat tyytyväisiä - ja erosin kirkosta heti kun se oli mahdollista... Miksi kuulua kirkkoon kun ei ole kristitty?
Inhoat kotipaikkakuntasi seurakuntalaisia?
Siis inhoat 85-90% luokkakavereitasi ja koko kuntasi asukkaita. Onpa iso inho.
Siis inhoan seurakunnan-työntekijöitä. Ne vaan ei oikeen ole mulle oikeeta seuraa..Tuntuu niien 'uskovaisten' keskellä että olisin kuin joku susi lampaan vaatteissa...:)
Älä mene riparille, pysy poissa. Sillä uskonoppien mukaan olet saatananpalvoja jos et 100% ole samaa mieltä kirkon oppien kanssa.
Voit pian riparilla saastuttaa tovereittesi mielet seksillä.
Älä ajattele asiaa noin negatiivisesti. Kun olin itse menossa riparille niin en vielä jumalaan uskonut ja nauroin pappien ja nuorisotyöntekijöiden selän takana kun ne kertoi Jumalasta ja Jeesuksesta. Ajattelin kuitenkin mennä riparille, sillä tiesin että siellä on hauskaa. Niiinkuin nyt leirillä yleensäkin. Leiri oli Todella hauska ja mukava kokemus. Tutustuin paremmin muutamiin tyyppeihin ja isoset oli mahtavia. Syksyllä hakeuduin isoskoulutukseen sillä iesin että isosena on hauskaa ja siitä saa arvokasta työkokemusta. En itse ollut vielä silloinkaan uskossa, nyt olen (kuten ehkä jo tajusit)mutta ei se tee minusta mitenkään outoa...
Mutta siis. Etkö voisi ajatella meneväsi leirille vain sen takia, että saat pitää siellä hauskaa kavereitten kanssa? Ei se leiri kuitenkaan kestä kovin kauan ja ehdit kesällä varmasti paljon muuta. Miltä sinusta tuntuisi kun kaverit kertovat kesän jälkeen mukavia leirikokemuksia etkä sinä voi muuta kuin kuunnella? Itse ainakin olisin hieman harmissani, jos en olisi osallistunut.
mutta olen myös sitä mieltä että vanhempiesi tulisi kunnioittaa sinun mielipidettäsi.
Hauskaa riparia. Koita kestää.
...olet jo 14, sulla on suomen kansalaisuus ja suomi on vapaa maa. Älä mene riparille. Itse jätin väliin, vaikka kaikki tuttavani kävivät edes tutustumassa (tosin osa meni vain rahan takia...sukulaisilta kun saivat fyrkkaa enemmän ku kestää ajatella). Lisäksi, eräs goottiystäväni kävi kaksi vkoa, ei kestänyt sitä "Kumbayaa, my lord" -touhua...elikkä, my point is: ripari ei ole pakollinen vaikka olisitkin seurakuntalainen. Suomessa on uskonvapaus, ja laki valvoo että se toteutuu niin kauan kun mitään laitonta ei uskonnolla harjoiteta. Ole kovana, jos et halua riparille, lähde vaikka riparien ajaksi jonnekin missä ei sitä kaivata (jos olet roolipeleistä kiinnostunut, poikkea vaikka helsinkiin fantasiapeleihin meidän pakanoiden iloiseen seuraan!).
Kiitos kun kuuntelit, onnea!
Hyvästi!
Suomi on vapaa maa, tämä on totta. Kuten jo aikaisemmin sanoin niin ei ketään pidä riparille pakottaa, omasta halusta sinne pitää lähteä.
Mutta lähinnä vaan nauroin tuolle tule tänne pakanoiden seuraan Helsingin fantasiapeleihin... Ei siinä muuten mitään hauskaa ole mutta kun minä ja puolen tusinaa kristittyjä seurakunta-aktiiveja käymme myös siinä liikkeessä :D
puhunkin vain omasta ystäväpiiristäni, ja yleistän, kuten yleistäisivät nuo himokristityt jotka näkevät roolipeleissä vain sen, että siinä joku palvelee pahaa...pahoittelen jos viestini herätti ristiriitaisia tunteita, en tarkoittanut etteivätkö liikkeessä kävijät olisi pelkästään pakanoita ja ateisteja. ja nyt puhun itseni pussiin! =D
Kiitos kun kuunteli, onnea!
Hyvästi!
Ota yhteyttä poliisiin. Kenenkään ei ole pakko mennä ripariin aivopestäväksi.
He ovat aivan oikeassa. Itse olet vielä niin pieni, ettet ymmärrä asioita. Myöhemmin tajuat ja kiität vielä vanhempiasi.
Tottele kiltisti heitä niin teet myös itsellesi palveluksen.
Heh poliisi nauraa sinut pihalle. Suomen lain mukaan vanhemmat vastaavat lapsestaan eli myös päättävät hänen puolestaan tärkeissä asioisssa kunnes lapsi täyttää 18v.
Nyt olet sitte aivopesty uskis. Olet säälittävä tapaus.
voi, aika vaikea tilanne, etkä voi vain itse ilmoittaa seurakuntaan että et mene?? eihän ne voi sua pakottaa menemään, et vain mene sinne ja sillä sipuli. ehkä sun pitäisi pyytää sun vanhempia juttelemaan rauhallisesti tästä asiata ja että ne voisivat kuunnella ja harkita sun omaa mielipidettä, kohtahan sä kuitenkin tätytä 15? niinkö? sitten voit erota itse kirkosta... sitten kun keskustelette asiasta niin voit sanoa että riparille on olemassa myös niinku vaihtoehto eli protu, sitä voisit ehdottaa jos haluut mennä sille. et jos sun vanhempien pointti on se, että ne haluaa että menet jollekin leirille, niin sit vaikka protu, sillä siellä käsitellään asioita ei uskonnollisista lähtökohdista...mutta mun neuvo kuitenkin on että juttele vanhempien kanssa tai vaikka kirjoita asiasi jos ne ei muuten kuuntele sua
Minunkin vanhempani olivat samanlaisia - ei puhettakaan, että rippikoulu olisi jätetty väliin!
Keskustelu ei siis auttanut, mutta pidin pääni ja tein tenkkapoon. En vain yksinkertaisesti mennyt riparille, ja se siitä. :)