Vannoutuneelle kissaihmiselle iski koirakuume... tarkemmin sanottuna saksanpaimenkoirakuume... :/
omistan 7-vuotiaan kissan..olisiko se ihan tuhoontuomittu ajatus hankkia sakemanni..?
mikä muu rotu sopisi? en halua pientä koiraa.
omistan 7-vuotiaan kissan..olisiko se ihan tuhoontuomittu ajatus hankkia sakemanni..?
mikä muu rotu sopisi? en halua pientä koiraa.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Älä ota Saksanpaimenkoiraa. Ovat uskollisia ja luotettavia koiria, mutta vaativat kasvuiässä jopa kovaakin koulutusta. Jos Saksanpaimenkoiran kasvattaa liian löysästi, siitä tulee valitettavasti liian hallitseva ja siksi monesti saamme lukea lehdistä juuri Saksanpaimenkoiran tehneen sitä ja tätä :(
Itselläni oli kyseistä rotua edustava narttu kahdeksan vuotta, ja myönnän, että monta kertaa alkuvuosina itketti, kun piti olla todella tiukkana, ja monta kertaa muiden ihmisten kummastukseksi olimme koiran kanssa kasvokkain milloin missäkin. Tiukkuus tosin kannatti; koirasta kasvoi omasta ja ulkopuolistenkin mielestä oikein kelvollinen yhteiskuntamme jäsen, jota ei luonteensa vuoksi oikein sitten enää tahdottu Saksanpaimenkoiraksi uskoakaan :)
Mutta todellakin suosittelen ehkä jotain vähemmän kovaluonteista rotua noin alkuun. Kissoja ja koiria kun täytyy kasvattaa hieman eri tavalla :)
Niin arvelinkin.. :(
olisiko parempi vaihtoehto jokin labradori.tms.?
mielessä on käynyt myös Newfoundlandinkoira..yms
haluaisin ison ja komean koiran..................
ehdotuksia, kiitos!!!
saksanpaimenkoira vaan olisi niiiin unelma :(
en kyllä tiedä olenko oikeasti hankkimassa koiraa, mutta suunnittelen kovasti, eikä tämä haaveilemalla parane..jne :)
AUTTAKAA :)
Se, että haluat ison ja komean koiran on erittäin huono valintakriteeri. Mitäs jos lähtisit liikkeelle ihan vaan tutustumalla eri rotuihin ja erityisesti koiran hoitoon lainaamalla opuksia, juoksemalla näyttelyissä jne. Sinun täytyy tietää, mihin olet sitoutumassa jos koiran otat. Tee ostopäätös vasta kun olet 100% varma asiasta, jos vähänkin epäröit, aika ei ole oikea koiran hankkimiselle. Odota vaikka vuosi tai pari, olet nuori ja elämä saattaa muuttua muutamassa vuodessa paljon.
Mieti myös ainkin näitä kysymyksiä:
Mitä sinä haluat koiralta? Haluatko harrastaa koirasi kanssa jotakin, jos, niin mitä? Kuinka paljon aikaa sinulla on koiralle? Kuinka monta tuntia koira saisi liikuntaa ja muuta aktiviteettia päivittäin? Minkälaiset valmiudet sinulla on kouluttaa palveluskoiraroduksi luokiteltua koiraa, joka vaatii omistajaltaan aikaa, kokemeusta, varmuutta ja johdonmukaisuutta? Kuinka monta tuntia koira joutuisi olemaan yksin päivisin? Mihin viet koiran hoitoon jos lähdet reissuun? Listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Juu, tuossa ylläolevassa en puhunut minä, mutta puhui kyllä ihan asiaa. Eli todellakin kannattaa sitten miettiä sitä, onko sinulla todella aikaa koiran kasvattamiseen. Varsinkaan monet palveluskoirat eivät viihdy yksin kovin hyvin vaan tarvitsevat koko ajan jonkinlaista aktiviteettia.
Iso koira syö yllättävän paljon (!), ruokalaskukin tulee olemaan huomattavasti isompi kuin kissanomistajalla :) Ja sitä liikuntaa, liikuntaa ja liikuntaa juuri esimerkiksi Saksanpaimenkoirat vaativat todella paljon sekä kaikenlaista "aivojumppaa", muuten ne tylsistyvät helposti, mikä myös osaltaan saattaa tuoda mukanaan aggressiivisuutta.
Mutta en halua pelotella sinua tämän enempää :) Koirankasvatus vain on todella vaativaa kuten vaikka lastenkasvatus; kasvatuksen laiminlyönti tuo mukanaan ongelmia sitten myöhemmin.
Mitä tulee tuohon rotuvalintaan, niin kun nyt toivottavasti tutustut usean rodun piirteisiin, niin katsasta samalla vaikkapa Belgianpaimenkoira; on hyvin eloisa, valpas ja pirteä koirarotu, joka muistuttaa monelta ominaisuudeltaan Saksanpaimenkoiraa, mutta on hieman "pehmeäluontoisempi".
Tulipahan sama "nimimerkki", eipä ollut tarkoitus, eri ihmisiä siis ollaan:)
että koira vaatii sulta aikaa ja huolenpitoa n 10 vuotta. Että jos et ole varma edes, oletko koiraa hankkimassa, älä ota vielä. Kypsyttele asiaa rauhassa niin kauan, että olet aivan varma. Ehdit siinä sitten tutustua moniin kivoihin rotuihinkin, ja valita juuri sinulle (ja perheellesi) sopivan kaverin. Eri roduilla kun on hyvinkin erilaisia ominaisuuksia.
että koira vaatii sulta aikaa ja huolenpitoa n 10 vuotta. Että jos et ole varma edes, oletko koiraa hankkimassa, älä ota vielä. Kypsyttele asiaa rauhassa niin kauan, että olet aivan varma. Ehdit siinä sitten tutustua moniin kivoihin rotuihinkin, ja valita juuri sinulle (ja perheellesi) sopivan kaverin. Eri roduilla kun on hyvinkin erilaisia ominaisuuksia.
Labbis ja nöffi ovat aivan päinvastaisia koiria, kuin esim. saksanpaimenkoira. Ne ovat rauhallisia ja pehmeämpiä kouluttaa, enemmän seurakoiratyyppisiä kuin spmk. Kivoja ekoja koiria voivat olla myös esim. shetlanninlammaskoira, villakoira, spanielit ja muut ns seurakoirat. Toki niiden kanssa voi harrastaakin vaikka mitä, ja suosittelenkin sitä sekä koiran että omaksi iloksesi.
Koiran kasvatus on HYVIN LÄHELLÄ lapsen kasvatusta. Aivan samoja asioita pitää ottaa huomioon.
Lisäisin vielä, ettei mitään rotua voi jättää kovin pitkäksi aikaa yksin. Koira on laumaeläin, toisin kuin kissa. Maksimi päivittäiseen yksinoloon (työpvä) on 9-10h.
tassa yksi esimerkki miten kavi kun otetaan koira, jota ei osata kouluttaa...(en tarkoita ettetko sina osaisi, mut kuitenkin ;D) minulle soitettiin, etta voisinko lopettaa saksanpaimenkoira nartun (ika oli n. 3vuotta), sanoin että en mielelläni. noh kului viikko ja koiran omistaja vaatimalla vaati että lopettaisinko sen koska hanella ei ollut aikaa ja koira oli alkanut näyttää vihaisuuden merkkejä. noh sanoin etta poikaystavani voi lopettaa. (itse en kannata koiran ampumista). joten hain koiran, koska olen poikaystävääni parempi (en kehu itseäni mut poikaystäväni on todennut) koirien kans ja otin koiran remmiin. koira oli arka pelkäsi minua todella paljon, häntä oli koipien välissä, jne.. saimme koiran kuitenkin autoon, mutta koira yritti kokoajan purra ja kun kättä hieman nosti samalla yritti ranteeseen kiinni. totesin että koiraa oli löylyytetty todella raskaalla kädellä, eikä se juuri ollut ollut ihmisten kanssa tekemisissä. mutta eilen se pääsi sitten toivottavasti koirien taivaaseen missä ei tarvi ihmisiä pelätä. tarinanopetus: saksanpaimenkoiran kanssa pitää löytää aikaa, olla koiran kans, olla johdonmukainen ja päättäväinen ei kuitenkaan ankara. saksanpaimenkoira tarvii paljon aktiviteetteja ja rakastavan ja luotettavan aikuisen rinnalleen. itselläni on 3 harmookoiraa, jämpti ja saksanseisoja, enkä yhtäkään koiraa ole kurittanut lyömällä vaan alistamalla ja sekin tapahtuu järjen kanssa. koirani on hulmuja en mene kieltämään mutta näillä kaikilla koirilla on tallella elämänilo!!! toivottavasti löydät jonkun sopivan rodun!!Onnea matkaan!!!
kyllä sakemanni käy eka koiraksi,kun menet pai-
kalliseen palveluskoirakerhoon,saat hyvän opastuksen .se on helppo kouluttaa ja haluaa miellyttää kotiväkeä.erittäin energinen ja valmis lenkille ja leikkimään.ei kotiin missä sen kanssa ei touhuta.
Isoista koirista tykkään minäkin :)
kannattaa kuitenkin ihan aluksi miettiä sitä vaativinta juttua koiran omistamisessa, eli ulkoilutusta.
Jos haluat sakemannin tai muun palveluskoiran, niin lenkkeillä pitäisi n. kaksi tuntia päivässä. Se on aika paljon yhdelle ihmiselle. Tietysti kun koira on aikuinen ja koulutettu, voi tehdä myös pyörälenkkejä tms joilla energiaa kuluu nopeasti.
Palveluskoira tarvitsee myös aktivointia sellaiset 15 minuuttia päivässä. Eli koulutusta, uusien asioiden opettelua tai harrastamista, esim. jäljestystä, agilityä tms. Lisäksi on tietysti yleinen leikkiminen ja paijailu.
Jos haluat ottaa ekaksi koiraksi pk-rotuisen, niin suosittelisin narttua. Ovat helpompia kouluttaa ja sosiaalisempia, aika monet pk-urokset eivät tule toimeen toisten urosten kanssa.
Käypä vaikka sivuilla www.palveluskoiraliitto.fi ja tutkaile olisiko siellä lajia, jota haluaisit harrastaa. Sakemanni käy kyllä ekaksikin koiraksi, jos omistaja on innostunut koiransa kouluttamisesta ja lenkittämisestä. Auktoriteettia ja johdonmukaisuutta siinä kyllä tarvitaan.
Noutajat ovat miellyttämishaluisempia ja sosiaalisempia ja sen takia vähän helpompia, kannattaa miettiä. Belgianpaimenkoiraa en suosittele, se on todellinen energiapakkaus, erittäin vilkas ja terävä, vaikea hallittava.
Tutustupa myös hovawarttiin, hollanninpaimenkoiraan, lk. collieen yms rotuihin. Mm. www.koirat.com tarjoaa hyviä rotuesittelyitä. http://www.interrogatum.com/cgi-bin/fun/kintro.pl tässä osoitteessa voit tehdä nopean rotutestin, kenties saat jotain valotusta asiaan? :)
Itselläni on ollut enimmäkseen narttuja, mutta ne ne vasta ovatkin kärttyisiä toisilleen.
Howaa en suosittelisi aloittelijalle, en senkään vertaa kuin saksanpaimenkoiraa.
Kiitos neuvoistanne.yms. :)
Ääähh..en nyt kyllä tiedä mitäs sitä tekisi.. tiedän kyllä että koiran hankkiminen on ISO juttu ..olen kyllä varautunut pitkään miettimisaikaan...
joo, tuo oli kyllä aika huono tuo "iso ja komea koira..." mutta siis, minulla on huonoja kokemuksia pienistä koirista, enkä nyt ihan rottweileriakaan ottaisi (ihana rotu sinänsä mutta........)
...mikä olisi sellainen rotu mitä voisi pitää ulkonakin mukavasti (tarhassa.yms) ?
meillä on TOSI paljon tilaa ulkona, vaikkapas isohkon tarhankin rakentamiseen.yms.
............................okei, kerrataanpas ne ehdot:
*isohko
*voi pitää ulkonakin
*aloittelijalle
*kissaperheeseen
*ei kovin äänekäs (saa toki haukkua, mutta.....)
kaikki nyt vaan ehdottelemaan hyvää rotua :)
=)
Hovawartiin, ne viihtyy ulkonakin, vaikkeivat olekaan mitään pihakoiria ja palveluskoirina tarvitsevat sitä liikuntaa ja toimintaa.
Miksei se newfoundlandinkoirakin olisi hyvä vaihtoehto, viihtyy myös ulkona.
Jos pystykorva tyyppisistä pidät niin eurasier on hyvä valinta täyttää nuo kaikki ehtosi.
lapinkoira olisi yksi vaihtoehto. Viihtyy ainakin ulkona.
Hoffi vaatii kyllä myös kunnon koulutuksen ja kasvatuksen, verrattavissa sakemanniin. Meillä oli ennen uroshoffi, joka vääränlaisen kasvatuksen vuoksi jouduttiin lopettamaan. Olen kyllä myös kuullut semmosistakin, joilla ei ole ollut mitään ongelmia..mutta helppoja tapauksiakin löytyy joka rodusta. Siihen ei vaan koskaan kannata tuudittautua! Nöffi taas on varmasti helpompi, mutta tuttava perheessä on urosnöffi lähes ulkokoirana, ja he ovat välillä sen kanssa helisemässä, kun koiraa ei ole koulutettu. Eli päädyt sitten mihin rotuun hyvänsä, niin muista antaa sille kunnon kasvatus, niin sillä pääsee jo pitkälle. Kasvattajilta kannattaa pyytää apua jos on ongelmia, he ovat sitä varten. Ja lähes ainahan narttu on helpompi kuin uros. Suurista koirista muuten vielä leonbergi on sen arvoinen, että kannattaa tutustua!
LAPINKOIRA sopisi noihin kriteereihin loistavasti! Jotkut ovat tosin melkoisia haukkujia, mutta sen voi kyllä johdonmukaisuudella karsia pois tavoista.
Jos et aio sen kanssa harrastaa mitään näyttelyja/kisoja, voisi myös sekarotuinen olla ihan hyvä valinta. Ne ovat huomattaavasti terveempiä, kuin ns rotukoirat, ja yleensä niissä yhdistyvät rotujensa parhaat puolet. Eli sopiva yhdistelmä voisi olla vaikkapa kultainennoutaja-saksanpaimenkoira?
Mutta hova on kyllä aika vaativa koira, mielestäni hyvin lähellä sakemannia. Näissä roduissa on sitten karvaa! Että valintakriteereihin kannattaa lisätä vielä se, haluaako hoitaa pitkää karvaa.
Miksei sakemanni jos luulet että sinusta on sitä kouluttamaan... se tarvii johdonmukaisen ja hyvän koulutuksen.. Meillekkin tulee sakemanni 20.11 pieni aivan ihana pentu, kokemusta on tästä ja muista roduista. Voi olla että kissa hyväksyy uuden tulokkaan, varsinkin jos se on pentu. Kissoilla on se jännä piirre että paremmin ne ottaa pennun perheen jäseneksi kuin aikuisen, en tiiä mikä siinä sitten sanelee säännöt. meilläkin on 3 kissaa 4 vuotias 1.5 vuotta ja 10 kk ikäinen. Aikuiset koirat on saanut kylmää kyytiä, mutta pennut saa olla ihan rauhassa. Mutta harkitse tarkkaan.... ennen kuin hankit!
Meillä meinasi aikuinen kissa tappaa sakemannin pennun, kun tunkeutui sen reviirille, eli samaan kotiin! Myöhemmin tosin sitten söivät samalta kupilta. Aluksi oli kyllä vahtimista.
Ensimmäiseksi koiraksi saksanpaimenkoira ei ole niitä helpoimpia. Ne vaativat hyvän kasvatuksen ja vähintään peruskoulutuksen, jotta olisivat yhteiskuntakelpoisia. Mikä tahansa rotu on kasvatettava johdonmukaisesti, mutta tämä erityisesti. Lisäksi niissä on nykyisin valitettavan paljon luonnevikaisia, kun ns. muotirotuna niitä on tehtailtu miten sattuu. Ihmisten mielikuvaa rodusta ei ole ainakaan parantanut se, että sitä on hankkineet kaikenmaailman hörhöt ja juopot, kun sillä on statusarvoa; "On hienoa, kun on KOVA koira, joka räyhää ja puolustaa taloa".
Saksanpmk on kovin sairaskin rotu (on kokemusta!!), minkä vuoksi itse en enää niitä halua, vaikka aivan upea koira muuten onkin.
Eli: mahdotonhan ajatus ei ole, kunhan otat rodusta paaaaljon selvää, ja käytät koiran kasvatukseen psykologiaa. Koira ei käyttäydy kuin ihminen tai kissa.
Kaikki koirat sopivat aloittelijoille, kunhan aloittelija hankkii tarvittavat tiedot miten koiraa opettaa ja kouluttaa. Ja myöskin mahdollisesti varautuu hankaluuksiin.
Sakut eivät ole koiria hankalammasta päästä, jos tahdot sellaisen, ota yhteyttä kasvattajiin, keskustele heidän kanssaan asiasta.
Kasvattajia kannattaa vertailla, vinkkejä saa rodun omistajilta. Eri kasvattajat näet tähtäävät hieman eri maaleihin koiriensa jalostuksessa, joka voi heijastua mm luonteeseen. Tulevaisuuden kannalta on myös hyvä, jos tulet henkilötasolla toimeen koirasi kasvattajan kanssa.
collie!