Entiset opistot muuttivat nimensä ammattikorkeakouluiksi, kun haluttiin kaunistaa tilastoja Suomen koulutuksen korkeaopetuksen määrästä kansainvälisiin vertailuihin. Esimerkiksi insinöörin opinnot teknillisissä opistoissa olivat samantasoisia verrattuna kansainvälisiin korkeakoulutasolle rankattuihin insinööriopintoihin, mutta tilastoissa opistoinsinöörit olivat ei-korkeakoulutettuja. Heidän tutkintonsa taso oli siis ammatillinen opistoaste. Sama asia sairaanhoitajilla, tosin sairaanhoitaja ei ole kansainvälisissäkään tilastoissa ollut korkeakoulututkintona aina.
Nyt sitten Suomessa on tilastojen mukaan erittäin suuri korkeakoulutettujen määrä. Opistoinsinööri vain on vähintään yhtä korkeasti koulutettu kuin AMK-insinööri ja samaten opistosta valmistunut sairaanhoitaja on yhtä korkeasti koulutettu kuin AMK:sta valmistunut.
Vasta viimeaikoina on alettu kiinnitämään huomiota siihen, että turhan suuri osa ikäluokasta käy "korkea"koulun ja näinollen työtä ei riitä, eikä tarvetta luonnollisestikaan ole näin suurelle määrälle "korkea"koulutettuja. Koulutus oli ennen tae siitä että saa hyvän aseman ja työpaikan. Nyt sosiaalidemokraatit ovat saaneet sen aikaan, että liian suuri osa koulutetaan liian pitkään turhaan.
Lisäksi áivan järjettömän suuri osa ikäluokasta käy lukion ja kirjoittaa ylioppilaaksi. Ylioppilastutkinto on alunperin tarkoitettu yliopiston pääsytutkinnoksi. Nyt uusista ylioppilaista 17% pääsee yliopoistoon, loput suorittavat tutkinnon enemmän tai vähemmän turhaan. Tähän ylioppilastulvaan, joka on vaivannut kansakuntaa jo 70-luvulta ei edes kiinnitetä huomiota enää, koska on niin totuttu ajatukseen, että ylioppilastutkinto ei enää ole yliopiston pääsykoe ja yliopistoon johtava tutkinto. Ylioppilaskirjoituksilla ei ole enää siten edes mitään funktiota vaan ne ovat sosiaalidemokraattisen politiikan takia jääneet turhaksi jäänteeksi, kuin jokin rippikoulu, joka tavallaan kuuluu suorittaa.
Parasta olisi, että n. 15% kansasta suorittaisi yliopistotasoiset opinnot, jolloin näille kaikille olisi koulutusta vastaavaa työtä ja siis n. 20% pääsisi lukioon ja 15% läpi ylioppilastutkinnosta ja pääsisivät sinne yliopistoon. Ei menisi hukkaan resursseja. Opistotasoisen tutkinnon voisivat suorittaa n. 15% myös (eli seuraavaksi lahjakkaimmat), jolloin näidenkin todellinen kysyntä ja tarve kohtaisivat. Loput 70% tarvitaan suorittavaan perusduunariportaaseen joka tapauksessa. Armeijassakin 30% saa reservin aliupseeri tai reservinupseeri koulutuksen, ei kaikista voida kouluttaa johtajia.
Nyt sitten Suomessa on tilastojen mukaan erittäin suuri korkeakoulutettujen määrä. Opistoinsinööri vain on vähintään yhtä korkeasti koulutettu kuin AMK-insinööri ja samaten opistosta valmistunut sairaanhoitaja on yhtä korkeasti koulutettu kuin AMK:sta valmistunut.
Vasta viimeaikoina on alettu kiinnitämään huomiota siihen, että turhan suuri osa ikäluokasta käy "korkea"koulun ja näinollen työtä ei riitä, eikä tarvetta luonnollisestikaan ole näin suurelle määrälle "korkea"koulutettuja. Koulutus oli ennen tae siitä että saa hyvän aseman ja työpaikan. Nyt sosiaalidemokraatit ovat saaneet sen aikaan, että liian suuri osa koulutetaan liian pitkään turhaan.
Lisäksi áivan järjettömän suuri osa ikäluokasta käy lukion ja kirjoittaa ylioppilaaksi. Ylioppilastutkinto on alunperin tarkoitettu yliopiston pääsytutkinnoksi. Nyt uusista ylioppilaista 17% pääsee yliopoistoon, loput suorittavat tutkinnon enemmän tai vähemmän turhaan. Tähän ylioppilastulvaan, joka on vaivannut kansakuntaa jo 70-luvulta ei edes kiinnitetä huomiota enää, koska on niin totuttu ajatukseen, että ylioppilastutkinto ei enää ole yliopiston pääsykoe ja yliopistoon johtava tutkinto. Ylioppilaskirjoituksilla ei ole enää siten edes mitään funktiota vaan ne ovat sosiaalidemokraattisen politiikan takia jääneet turhaksi jäänteeksi, kuin jokin rippikoulu, joka tavallaan kuuluu suorittaa.
Parasta olisi, että n. 15% kansasta suorittaisi yliopistotasoiset opinnot, jolloin näille kaikille olisi koulutusta vastaavaa työtä ja siis n. 20% pääsisi lukioon ja 15% läpi ylioppilastutkinnosta ja pääsisivät sinne yliopistoon. Ei menisi hukkaan resursseja. Opistotasoisen tutkinnon voisivat suorittaa n. 15% myös (eli seuraavaksi lahjakkaimmat), jolloin näidenkin todellinen kysyntä ja tarve kohtaisivat. Loput 70% tarvitaan suorittavaan perusduunariportaaseen joka tapauksessa. Armeijassakin 30% saa reservin aliupseeri tai reservinupseeri koulutuksen, ei kaikista voida kouluttaa johtajia.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Yritän ytimekkäästi: kun lukioon pääsee yhtä helposti kuin esikouluun ja ammattikorkeaan kuutosen keskiarvolla, on ihan turhaa puhua korkeakoulutuksesta - samaa päiväkotitouhua katsellaan. AMK:ssa on yriteliäitä nuoria, niitä, jotka tosissaan tekevät töitä, mutta suuri massa sotkee koko koulutusjärjestelmän. Viis minusta - tutkintoja ja meriittejä on jo omiksi tarpeiksi - mutta pelletutkinnot syövät Suomen uskottavuuden maailmalla paremmin kuin pääministerin tekstiviestit. Kuka pelleilystä on vastuussa?!
Poliitikot hoitavat yhteisiä asioitamme. Sosiaalidemokraatit ovat olleet vallassa kauan ja se johtuu siitä, että heitä kannattavia ja äänestäviä on eniten: he ajavat heikkolahjaisimpien ja keskivertojen asioita eniten ja luonnollisesti ns. alempiin sosiaaliluokkiin, työläisiin ja työttömiin kuuluu valtaosa kansasta, kuten luonnollista onkin. Se on esimerkiksi aivan sama keitä on presidenttiehdokkaina: suoralla kansanvaalilla valitaan aina demari presidentiksi riippumatta siitä kuka heidän ehdokas on, koska demareiden äänestäjiä on eniten. Jokainen suoralla kansanvaalilla äänestetty presidentti on ollut demari. Ahtisaarikin tuli yhtäkkiä jostain afrikasta tuntemattomana suurlähettiläänä ehdokkaaksi ja läpi vain kun oli demari. Samaten Halonen, tuli melko viime tippaan ehdokkaaksi silloin v. 1999-2000 ja kukapa olisi uskonut hänen menevän läpi: mutta demari ja läpi. Ja toistamiseen. Seuraavaksi kun Halosen pitää jäädä pois, niin pressaksi tulee se kuka lähtee demareiden ehdokkaaksi. Se on selvää. Sosiaalidemokratiaan kuuluu idealistinen ajattelu, että lahjakkuutta ei ole olemassakaan ja kaikki kykenevät kaikkeen jne. Siksi heidän ajamassaan politiikassa pyritään siihen että KAIKKI ovat enempi tai vähempi korkeakoulutettuja. Sitten kaikki on hyvin. Sitä ei oteta huomioon, että koulutusta (tai sitä koulutusta mitä KORKEAkoulutuksen kuuluisi olla) vastaavaa työtä ei ole kaikille ja suurin osa joutuu tehtäviin joihin ei pitänyt joutua NIIN korkealla koulutuksella. Samaten suuri osa jää työttömäksi tai huonoihin pätkätöihin. Tämä aiheuttaa turhautumista ja ahdistuneisuutta, kun on niin pitkään istunut koulussa, niin luulisi sitä jo saavansa sitten huipputyötä, kuten koulutusta vastaan pitäisi saada, siis vähintäänkin 1,5 kertainen palkka perusduunareihin nähden ja muut edut ja asema. Mutta ei sitä riitä kaikille. Että voi erottua joukosta, niin osalla pitää olla matalammalla tasolla asiat.
Uusi ylioppilastutkinnon suorittanut henkilö ei siis ole mitään enää, koska niin suuri osa sen tutkinnon suorittaa. Eikö olisi parempi, että tutkinnolla saisi yhteiskunnallisen aseman ja statuksen osa edes eikä niin että kaikki voivat tutkinnon saada, mutta kukaan ei sillä mitään tee? Mikä ihmeen tarve koko tutkinnolle on, kun kerran se ei anna enää mitään käytännössä? Yleissivistystä voi hankkia kuka haluaa. Ennen kyseessä oli korkeakoulutukseen johtava tutkinto ja väylä ja sen funktio oli selvä. Mitä hyötyä on ammattikoulusta valmistuneen merkonomin mennä lukemaan vuosikausiksi tradenomiksi? Ei mitään, ellei tutkinto takaa selvästi hyvää ja korkeaa asemaa, ja sitä tradenomin tutkinto ei tee. Joku saattaa saada ok duunia sen avulla, mutta se ei ole läheskään varmaa ja harvaan duuniin se on ehdoton vaatimus siten että merkonomi ei kelpaisi/kykenisi. Sitten taas ekonomit ovat asia erikseen.
Korkeakoulututkintoja pitäisi tulla vain sen verran että jokainen sellaisen suorittanut saa 100% varmuudella vakituisen työn. Näin on joskus ollut. Se on mahdollista, politiikkaa vain. Siis yksinkertaisesti aloituspaikkoja paljon vähemmän ja niistä kilpailu erittäin kovaksi, jolloin kaikilla on sama mahdollisuus hakea ja pyrkiä mihin vain, mutta vain ne joilla on oikeasti kykyjä pääsevät. Näin loppuisi TURHA koulutus kokonaan. Eihän vaikkapa veturinkuljettajia tai poliiseja tai hävittäjälentäjiäkään kouluteta kuinsen verran mitä tarvitaan. Ei se ole mahdotonta mitoittaa määrä tarpeen mukaan. Siis kun kouluun / yliopistoon pääsisi niin olisi jo varma työ hyvässä asemassa tiedossa. Ne ketkä eivät pääsisi, niin ne voisivat tehdä sitä perustyötä työläisinä.
Miten paljon sä käytät aikaa tähän toimintaan? Vittu sä oot lääkäri ja sulla pitäis olla kädet täynnä työtä!
Usein työtä onkin ja paljon ja siitä saa onneksi kohtuullisen korvauksenkin. 44 eur/h on nyt sovittuna. Se vastaa 7200 eur/4 vkoa 160h/4vkoa työmäärällä. Siis normaalista päivätyöstä klo 8-16. Päivystää ei tarvitse mutta mahdollisuuksia on mielinmäärin, kuinka haluaa ja jaksaa. Tuntikorvauksella laskutettava palkka tuntuu usein olevan parempi kuin kiinteä kuukausipalkka.
Kuitenkaan aina ei jalksa tehdä työtä ja vapaa-aikaakin täytyy viettää. Joskus päivystyksessäkin on niin hiljaista että voi surffata täällä ja kirjoitella eli aina ne kädet eivät ole täynnä työtä, tämä toki vaihtelee huomattavasti että missä päivystelee tai on töissä
Kyllä minun puolestani kaikki Suomen kansalaiset saisivat käydä lukion, ja ehkä sen jälkeen sitten ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon/yliopistotutkinnon. Mitä korkeampi sivistys, sen terveempi kansa. Etkö tulevana lääkärinä ole tätä näkökulmaa ottanut huomioon? Ajattelepas vaikka kehitysmaita.Ei opiskelussa mitään pahaa ole, jotkut tekevät sitä ihan omaksi ilokseen, ei rahan kiilto silmissä. Enkä ole edes demari!
Tämä sankari ei ole lääkäri eikä yliopistossa. Kyseessä on työtön wannabe-poliitikko, jonka elämässä ei ole muuta tekemistä, kuin surfata netissä ja lainata tekstejä netistä ilman lähteitä.
Ylioppilas 1 on suuri luuseri, jolla nyt vain sattuu olemaan negatiivinen vaikutus lääkäreiden imagoon. Ja todennäköisesti ihan turhaan.
1) Suomalaiset eivät kansakuntana ole mitenkään erityislahjakkaita, eikä 70%:lla suomalaisista (oph:n tavoite) - saati sitten 100 %:lla (sinun tavoitteesi?) - kerta kaikkiaan ole eväitä suorittaa aidosti korkeakoulutasoista tutkintoa?
2) Kaikille ei riitä korkeakoulutasoista koulutusta vaativia töitä, vaan valtaosa työtehtävistä on tulevaisuudessaksin suorittavan tason töitä, joihin (aito) korkeakoulutus on täysin turha?
3) Mitä maksaa kansantaloudelle, että uusista ikäluokista jok'ikinen kansalainen olisi ainakin 3 vuotta pitempään poissa työelämästä ja sen aikaa veronmaksajien elätettävänä? Oletko ajatellut mistä siihen rahat revitään, kun suuret ikäluokat jäävät kohta eläkkeelle ja heitä elättävän (siis tuottavaa työtä tekevän ja siitä veroja maksavan) väen määrä muutenkin pienenee ikäluokkien myötä?
Unelmoidahan aina saa, mutta kun reaaliteetitkin pitäisi, ikävä kyllä, huomioida.
keulimaan...like you
lukion oppimäärä voisi olla peruskoulun jatke.
Siitä sitten jokainen jatkaisi joko ammattiopintoihin tai korkeakouluopintoihin.
Kalliiksi tulevat monet muutkin asiat.Esim. huonosta koulutustasosta ja tietämättömyydestä kumpuavat epäterveelliset elämäntavat: juopottelu, tupakointi, rasvaiset ruoat, liikunnanpuute jne.
Mutta älä huoli, ei niin tule ikinä käymään:)
"Esim. huonosta koulutustasosta ja tietämättömyydestä kumpuavat epäterveelliset elämäntavat: juopottelu, tupakointi, rasvaiset ruoat, liikunnanpuute jne. "
:D :D :D
Sillähän noista tosiaan päästään, kun kaikki käyvät lukion. :D :D :D
vaan on kaikkien käyrien mukaan.
Kannattaisiko tuo aika ja tarmo käyttää johonkin muualle missä olisi mahdollisuus OIKEASTI vaikuttaa johonkin, vaikkapa koulutuspolitiyikkaan?!
Et kai tosissasi kuvittele että muutama sata (parhaimmillaankin muutama tuhat) lukijaa keräävälle keskustelupalstalle vuodattamisella on vaikutusta yhtään mihinkään? Kirjoita vaikka hesariin tai vastaavaan "todelliseen foorumiin"!
Mites sujuu?
2,5 -vuotisesta merkonomikoulutuksesta tuli 3,5-4 -vuotinen tradenomikoulutus.
Joo, kyllä taso on varmasti laskenut... Ja höpöhöpö. Maailma muuttuu, kultaseni.
-Opistomerkkari
Joo kieltämättä aika koomista, että eräälläkin valimolla, jolla olin kesätöissä oli laitosmiehinä valmistuneita insinöörejä, työnjohtajat kuitenkin oli teknikkoja. 80-luvulla ei olisi kuulemma puhettakaan ollut, että insinööri olisi laitosmiehenä, ennemminkin käyttöinsinöörinä.
Mutta minkäs sille voi jos sos.demit haluaa aluekehitystä.
Kieltämättä pientä katkeruutta oli havaittavissa, toivottavasti ittelleni ei käy valmistuttuani noin.
Ei kun homma menee nykyään näin. Alempi amk-tutkinto on sama kuin kandidaatin tutkinto ja ylempi on sama kuin maisteri.
Opistotutkintoa kehitettiin eteenpäin ja siitä tehtiin vaativampi amk-tutkinto, jotta se saataisiin samalle tasolle kuin kandidaatin tutkinto.
Olet innoissasi ymmärtänyt oikaisten asiat.
Siis luulitko oikeasti että tekniikan kandidaatti ja insinööri (AMK) ovat sama tutkinto? Eri oppilaitos, eri tutkinto, samalle alalle, toinen vain alempitasoisesta koulusta ja toinen yliopistosta, siis DUAALIMALLI ja eri tutkinnot, jotka ovat "rinnasteiset" eivät SAMAT.
Duaalimallissa on kaksi eritasoista oppialaitosta, joista tulee eri tutkinnon suorittaneita henkilöitä ja eri tehtäviin. AMK:sta tulee ymmärtääkseni lähinnä käytännön suorittajia, vai mistäs ne nykyään muualta saataisiin?
;) ...
"AMK:sta tulee ymmärtääkseni lähinnä käytännön suorittajia, vai mistäs ne nykyään muualta saataisiin?"
Ammattikouluista, -opistoista ja instituuteista?
Juujuu, tottakai sinusta tulee kandi tai maisteri tai vaikka tohtori juuri siinä koulussa johon sinun rahkeesi riittävät sisäänpääsyyn, eikä sinun tarvitse yrittää turhaan pyrkiä sinne missä niitä oikeasti koulutetaan. :D :D :D PELLE! :D
Niin se vain on, että kun perinteiset arvoasetelmat romuuntuvat ja amk vastaa yliopistoa, niin se sattuu niitä, jotka ovat valmistuneet yliopistoista ;)