Sanon heti alkuun, että uskon aaveisiin, tai oikeastaan pitäisi sanoa henkiolentoihin, jotka eivät ole tästä maailmasta ja tilasta. Minulla itselläni ei ole kokemuksia kummituksista, mutta olen kuullut äidiltäni ja heidän siskoiltaan niin monta tarinaa eräästä "kummitustalosta", jossa he usein viettivät lapsena aikaa, että on pakko uskoa. Talo sijaitsee äitini lapsuuskodin lähellä, eikä sitä ole tähänkään päivään asti kukaan suostunut ostamaan - nainen, tuttava, joka talossa asui joitakin kymmeniä vuosia sitten, oli usein sanonut äidilleni, että hän pystyi asumaan talossa, koska aaveet eivät tehneet hänelle mitään.
Äitini on usein sanonut, että hän kykenee vaistoamaan rakennukset, joissa kaikki ei ole aivan normaalisti. Hän aistii sen ilmapiiristä. Hän ja isäni ovat aina olleet kiinnostuneita vanhoista taloista, ja jokin vuosi sitten he ostivat sellaisen ja kunnostivat uudeksi säilyttäen kuitenkin entisaikojen tyylin. Tuota ennen he olivat kierrelleet kymmenissä paikoissa. Kaksi taloa äitini oli tunnistanut aavetaloiksi. Kun hän oli astunut niiden sisään, häneen oli iskenyt heti kammottava, ahdistava tunne sekä kylmyys. Hän oli halunnut heti pois, ja kummankin talon historia oli osoittautunut jälkeenpäin synkäksi.
Henkiolentojen täytyy siis olla jotakin tuntematonta energiaa, jonka jotkut ihmiset vaistovat helpommin (äitini on myös nähnyt niin monta enneunta jotka ovat käyneet toteen, että kammottaa ihan ajatella - nykyään en uskalla edes kysellä häneltä itseäni koskevia unia joita hän on nähnyt). Tämän ei pitäisi sinällään olla outo asia, koostuuhan suurin osa maailmankaikkeudesta ns. pimeästä aineesta ja energiasta. Pimeää energiaa on luultavasti siis kaikkialla, mutta se ei näy, koska se on heikompaa kuin se, mitä ihminen normaalisti aistii. Voisi siis miettiä, onko ihmisen "sielu" jonkin tuntemattoman voiman koossapitämä "kimppu", joka vapautuu kuoleman yhteydessä, kun ruumiin oma energia ei enää ole kahlitsemassa sitä. Jonkinlainen häiriö voisi taas estää sielua katoamasta siihen "heikompaan" tilaan, jota ei voi nähdä (kutsuttaisiinko sitä sitten tuonpuoleiseksi). Mutta mikä on se häiriö? Ja mikä ohjaa aaveen toimintaa? Ovatko kummitukset jonkinlaisia itseään hallitsemattomien energialatausten komplekseja, jotka toimivat vahvojen muistojälkien pohjalta - tämä selittäisi mm. sen, että joidenkin erityisen julmalla tavalla surmattujen tai väärin haudattujen sielut eivät saa rauhaa. Hallitsematon energia voisi esiintyä joko näkyvänä hahmona, ääninä tai vain voimakkaina tuntemuksina. Esimerkiksi alussa mainitsemani kummitustalon pihapiiriin kuuluvassa, tyhjillään olevassa hevostallissa tiedetään erään miehen kauan sitten tehneen itsemurhan hirttäytymällä. Miehen jo roikkuessa narun jatkeena paikalle oli tullut joku hänen tuttavansa, ja mies oli tullut katumapäälle, muttei ollut pystynyt enää pelastamaan itseään. Ennen kuolemaansa hän oli potkinut epätoivoissaan seinää. Äitini ja hänen kaksi siskoaan kuulivat tuon jyskyttävän äänen useita kertoja käydessään ulkohuussissa.
Skeptisinkään tiede ei pysty tyrmäämään tuntemattomien voimien olemassaoloa. Siksi mielestäni ei pitäisi kysyä, onko kummituksia olemassa. Sitä vastoin pitäisi kysyä: miksi kummituksia on olemassa?
Äitini on usein sanonut, että hän kykenee vaistoamaan rakennukset, joissa kaikki ei ole aivan normaalisti. Hän aistii sen ilmapiiristä. Hän ja isäni ovat aina olleet kiinnostuneita vanhoista taloista, ja jokin vuosi sitten he ostivat sellaisen ja kunnostivat uudeksi säilyttäen kuitenkin entisaikojen tyylin. Tuota ennen he olivat kierrelleet kymmenissä paikoissa. Kaksi taloa äitini oli tunnistanut aavetaloiksi. Kun hän oli astunut niiden sisään, häneen oli iskenyt heti kammottava, ahdistava tunne sekä kylmyys. Hän oli halunnut heti pois, ja kummankin talon historia oli osoittautunut jälkeenpäin synkäksi.
Henkiolentojen täytyy siis olla jotakin tuntematonta energiaa, jonka jotkut ihmiset vaistovat helpommin (äitini on myös nähnyt niin monta enneunta jotka ovat käyneet toteen, että kammottaa ihan ajatella - nykyään en uskalla edes kysellä häneltä itseäni koskevia unia joita hän on nähnyt). Tämän ei pitäisi sinällään olla outo asia, koostuuhan suurin osa maailmankaikkeudesta ns. pimeästä aineesta ja energiasta. Pimeää energiaa on luultavasti siis kaikkialla, mutta se ei näy, koska se on heikompaa kuin se, mitä ihminen normaalisti aistii. Voisi siis miettiä, onko ihmisen "sielu" jonkin tuntemattoman voiman koossapitämä "kimppu", joka vapautuu kuoleman yhteydessä, kun ruumiin oma energia ei enää ole kahlitsemassa sitä. Jonkinlainen häiriö voisi taas estää sielua katoamasta siihen "heikompaan" tilaan, jota ei voi nähdä (kutsuttaisiinko sitä sitten tuonpuoleiseksi). Mutta mikä on se häiriö? Ja mikä ohjaa aaveen toimintaa? Ovatko kummitukset jonkinlaisia itseään hallitsemattomien energialatausten komplekseja, jotka toimivat vahvojen muistojälkien pohjalta - tämä selittäisi mm. sen, että joidenkin erityisen julmalla tavalla surmattujen tai väärin haudattujen sielut eivät saa rauhaa. Hallitsematon energia voisi esiintyä joko näkyvänä hahmona, ääninä tai vain voimakkaina tuntemuksina. Esimerkiksi alussa mainitsemani kummitustalon pihapiiriin kuuluvassa, tyhjillään olevassa hevostallissa tiedetään erään miehen kauan sitten tehneen itsemurhan hirttäytymällä. Miehen jo roikkuessa narun jatkeena paikalle oli tullut joku hänen tuttavansa, ja mies oli tullut katumapäälle, muttei ollut pystynyt enää pelastamaan itseään. Ennen kuolemaansa hän oli potkinut epätoivoissaan seinää. Äitini ja hänen kaksi siskoaan kuulivat tuon jyskyttävän äänen useita kertoja käydessään ulkohuussissa.
Skeptisinkään tiede ei pysty tyrmäämään tuntemattomien voimien olemassaoloa. Siksi mielestäni ei pitäisi kysyä, onko kummituksia olemassa. Sitä vastoin pitäisi kysyä: miksi kummituksia on olemassa?
Vastaukset 27
Vanhimmat
tavaroita jopa vanhan antiikkikaapinkin..koska se ei "tuntunut" hyvältä. En tiedä oliko tuntemukseen syytä mutta en olisi nukkunut hyvin jos se kaappi olisi ollut minulla.
Ja pesen aina vanhan tavaran jos ostan sellaisen ja vaatteita en osta vanhana..ehkä niihin on jäänyt liikaa energiaa edellisiltä käyttäjiltä...tutun vaatteen voin ottaa. Onko sinulla näin?
..sinun mielestäsi siis energiaa vaiko ainetta? Saatan olla hieman tyhmä, mutta tuo jäi avoimeksi ainakin minulta. Nimittäin jos aave olisi ainetta, aaveen pitäisi pystyä ottamaan kiinni ja varastoida. Jos aave on tunematonta energiaa, aaveen pitäisi silloin havaita mittareilla. Eli siis toisin sanoen:aaveita ei ole olemassa.
Itse asiassa aaveita voidaan toisinaan havaita mittareilla, joten hys nyt.
skeptikot pitäis nylkeä joko niillä ei pää riita käsittelemään asiaa tai sitten ne pelkää niinpaljon että eivät halua muuta kuin veivaa asioita ja jossitella. mutta tässä sulle purtavaa ja lue tarkasti.
Niin vaikka tekniikka kehittyy ja kuvaustekniikat sen myötä niin koskaan ei selviä se, mitä todella "peilin" takana. Miksi siellä olis ko elämää? Miten ne sinne jää? Kuinka kauan ne siellä on? Onko se seuraava elämisen muoto? Ollaanko me nytkään todellisia vai kenties jotain vastaavaa, emmekä itse sitä tajua? Onko se toinen "taso" se todellinen maailma? Vai olisiko se juuri tämä. Mitä tämä kaikki on? Missä me ollaan? no maassa, missä se on? maapallolla. Missä se maapallo on? avaruudessa. Missä avaruus on? ympärillämme. Missä se kaikki on mikä on ympärillämme? Avaruudessa. Missä on avaruus? pyöriikö ympyrää? Miksi hmmm Ympäri mennää ja yhteen tullaa. hmmm asia on ihan samanlainen tuonpuoleisen kanssa kun esimerkillisen maapallon jne. Vaikka kuin tutkitaan avaruutta se ei koskaan selviä missä se on tai edes miksi se on olemassa, ja onko edes olemassa?
Henkimaailma on aina samanlainen mysterio mikä ei koskaan välttämättä selviä tällä tasolla oleville ainakaan mitä me ihmiset ollaan. Ehkä se selviää kun on sen aika että keho kuolee ja mielei tms energia ei kuolekkaan. Selviääkö sittenkään mihin ollaan menossa jos kuolema onkin syntymä.
Ala-asteella opetettiin jo että energia ei koskaan häviä/ kuole, mutta se muuttaa muotoaan. Ja jos kurkataan vielä humanoidi teoriaan, sehän tarkoittaa avaruudessa olevaa elävää organia joka muodostaa sivilisaation. mitäs ihmiset ovat? Eläviä organeja ja asumme avaruudessa, olemme siin humanoideja kosmisesti ajatellen muiden mahdollisten näkökulmasta. Eli kyllähän asian voisi yksinkertaisesti todeta niin että emme ole yksin missään emmekä koskaan.
Ihmiset, jotka kiistävät kaiken yliluonnollisen olemassaolon, periaatteessa kiistävät oman olemassaolonsa. Sillä jokin "yliluonnollinen" pitää mieltä koossa. Tietoisuus itsessään on niin laaja ja selvittämätön alue, että esimerkiksi Freudin psykoanalyysi herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. Koko maailmankaikkeutta voi pitää erilaisten tilojen kerrostumana, joista yksi on tila, jossa elämme ja jossa näkemämme aine ja energia vaikuttaa. Ainakaan vielä emme pysty eksaktisti näkemään muihin kerrostumiin, mutta pystymme tekemään niistä havaintoja (aaveet, mielen voimat jne.)
korjaan kyllä sun näkemystäkin. Yliluonnollisuus, sitä ei ole olemassakaan. kaikki on ollut aina ja tulee olemaankin.
yliuonnollisuus on keksitty sana jolla kuitataan se luonnollinen ilmentymä asioille mikä oli ennen jokapäiväistä ihmisille. koulusivistys ja teknologia ym on surkastuttanut ihmisiltä tiettyjä kykyjä. lähinnä se kyky on vaihtoehto kaikille aisteille joilla näitä asioita kykenee juuri havaitsemaan. se on uinuva osa ihmisessä mutta kaikilla olevainen, toisilla se tietoisuuden taju herää eloon toisilla ei ja tämä seikka on se että puhutaan "yliluonnollisuudesta" kun alkaa kokemaan asioita eli aistien vaihtoehtoinen havaitseminen toimia. jos sokeudut tulet huomaamaan asian olevan totta ;) niillä alkaa osittain toimimaan "sielun silmät" tehokkaammin. taikauskot ym menninkäis ja tonttutarinat perustuu juuri tähän asiaan ne ovat olleet ja ovat totta. tosin mitä sillä tontulla esim tarkoitetaan oikeesti? hmmm tuskin mitään olentoa kellä on punainen suippolakki ja kulkunen sen päässä. ehkä tänpäivän mielikuva tontusta ei ole lähelläkään sitä millaisena niitä oikeesti on pidetty. monet asiat muuttuu tai muutetaan syistä että kun niitä kuvitetaan ja tehdään saduiksi että eivät ole peloittavan oloisia näön takia. ja onko sadut vain lapsille vai onko ne oikeesti aikuisille? niihin on kätketty paljon asiaa kuten kuuluisaan "alladin taikalamppuun"
mikään ei ole sitä miltä se näyttää välttämättä, pitää olla ymmärrys, henkinen ymmärrys jotta pystyy käsittämään mitä jokin asia todella voi tarkoittaa, tai mitä unet viestittää tai jopa passikuvasta jos alkaa lukea millainen joku "tuntematon" henkilö on. (olen tätäkin tehnyt) ja hyvällä onnistumisella.
aikoinaan ihmisen piti tietää onko takana vaarallinen eläin joka käy päälle tai vaaraton jota ei tarvi piiloutua. tämä on asiaa missä ei silmillä tai kuulolla ole mitään tekoa sillä jos näet tiikerin on jo liian myöhäistä piiloutua tms. joten asia piti "tuntea" että on vaara ja sille piti tehdä jotain. tunteminen ei ole sitä että tiedät missä kaveri asuu ja millainen koti sillä on jne tämä on tietämistä ja tuntea on ihan jotain muuta joten tälläkin on merkitys kun sanotaan että "tunnen sen matin" välillä rupee vituttaa kun ei ihmiset ymmärrä mitä ne todella puhuu.
mä esimerkkinä "tunnen" kun tulkitsen henkilöä kuvasta henkilöä ketä en ole koskaan tavannut. mutta jos kerron henkilöstä kenet olen tavannut ja kyläs käyny ja katson kuvaa se on "tietämistä" miten tämä liittyy aiheeseen, kyllä se liittyy se liittyy siinämielessä kun puhutaan "yliluonnollisuudesta" niin miten asioita pitää käsitellä.
Huvittavaa mutta totta, Skepsis ei kyseenalaista kristinuskoa tai uskontoja ylipäätänsä, vaikka niiden olemassaolo olisi uhattuna täälläkin mainittujen skeptikkojen analyysien vuoksi. Yli 90% suomalaisista kuuluu edelleenkin kirkkoon, maksaa kirkollisverot, hautaa vainajansa kirkkomaahan ja kastaa lapsensa. Kyselkääpä kuinka moni tieteentekijä on eronnut kirkosta, saatatte hämmästyä, koska niitä on todella vähän. Aika erikoista käytöstä siis rationaalisilta yksilöiltä ja kun nämä kummitustarinat ovat pientä verrattuna raamatun tarinoihin kuolleiden heräämisestä ja riivahenkien siirtämisestä ihmisestä elukoihin...
Hyvaa paattelya sulta.:)
Nimenomaan...ihminen on jo pitkaan kuvitellut olevansa kaiken KESKIPISTE...mehan olemme vain pihkuisen pieni osa suuressa avaruudessa.
Mina olen erittain varma siita, etta "emme tosiaan ole yksin" suunnattoman suuressa avaruudessa ja olemme todellakin "ufoja" muiden nakokulmasta katsoen.:)
Mitä skeptikko sanoisi tällaiseen?: http://www.leftfield-psi.net/mysteries/belmez.html
Jep...about noin...minakin veikkaan asioiden olevan.
Toisaalta olen keksinyt omat "kummitusluokitelmani".
1. Kummitukset, jotka jaivat "rauhattomaan tilaan", eivatka hammennykseltaan/raivoltaan "osaa takaisin kotiin".
2. Kummitukset, jotka HALUSIVAT jaada "valitilaan" hairitsemaan, koska jotain "jai hampaankoloon".
3. Kummitukset, jotka jaivat esim. lohduttamaan ja suojelemaan lahisukulaisiaan, eli heilla on siis "hyvat aikeet".
Oikeastaan sanan "kummitus" tilalla voisi mieluummin olla sana "henki".
Päättelet siis kummitusten olevan kuolleita ihmisiä. Ehkä ne on kuitenkin jotain ihan muuta.
Miksi näiden kummitusten sitten sanotaan käyttäytyvän usein varsin typerästi? Ne voivat toistaa jotain samaa kuviota joka kerta. Muuttuuko ihminen tyhmäksi kuolemishetkellään?
Täällä myös jotkut kirjoittaa, että tuntevat aavetalot epämiellyttävinä tuntemuksina siellä ollessaan. Miksi ihminen aiheuttaisi epämiellyttäviä tuntemuksia kuoltuaan, jos ei aiheuttanut niitä eläessäkään?
eikö ihmiset aiheuta toisilleen epämiellyttäviä tunteita haha. mitäs muuta nykyään enemissä määrin tapahtuu kun vasten kasvoja sylkemistä?
epämiellyttävä tunne juontaa enemminkin siitä että se on asiaa mitä ei tunneta, mitä ei ymmärretä.
ja kaikenlisäksi suurinta osaa ihmisistä peloittaa tuntematon. osoittaako se tyhnyyttä jostain henkiolennosta jos se sun silmissä toistaa samaa kaavaa? vai onko se tyhmyys katsojan silmissä joka ei ymmärrä kokonaisuutta?
Epämiellyttävät tuntemukset eivät aiheudu ihmisestä itsestään, vaan siitä energiasta, johon aistit eivät normaalisti ole tottuneet. Ja eiköhän sanalla "ihminen" tarkoiteta lihallista, elävää olentoa, ja ajattelisin, että aaveet ovat ihmisestä vapautuneita , itsessään tiedostamattomia olentoja, jotka toimivat tiettyjen tapahtumien, tai muistojälkien pohjalta. Näin ollen "kummituksia" ei voi rinnastaa ihmisiin. Joka tapauksessa "henkimaailma" on ehkä jokin tila, joka aineellisesti ja energisesti on "heikompi" kuin tila, jossa me elämme, ja on siksi näkymättömissä. Tosin en ole asiaa tarkemmin tutkinut, mutta ehkä tulevaisuudessa...
...ota ihan rauhallisesti. Liika impulsiivisuus tällaisessa keskustelussa ei auta asiaa suuntaan eikä toiseen. Ketään ei voi pakottaa uskomaan "henkimaailman" asioihin. Voimme vain parhaamme mukaan perustella näkökantojamme ja esittää mielipiteemme toisia kunnioittaen.
Minua ihmetyttää aaveiden havaitsemiseen liittyvä pelko ja kauhu.Hyötyvätkö aaveet ihmisten pelosta? Tuottaako se energiaa jota aaveet tarvitsevat? Aaveiden yhteydessä havaitaan usein kylmyyttä,se viittaisi johonkin energian siirtymiseen.Miksi uteliaat,rohkeat ja kaikin tavoin erilaiset ihmiset tuntevat aaveiden yhteydessä samaa pelkoa?
Nimenomaan "KUMMITUSTEN" oletan olevan edesmenneita ihmisia.
Toki HENKIMAAILMASSA on muutakin "sapinaa", kuten esim. henkioppaat. (joista kylla osa voi olla myoskin edesmenneita ihmisia, jotka tosin ovat kuitenkin henkisessa kehityksessa erittain korkealla tasolla)
Se "typera" kayttaytyminen johtuu mielestani juuri siita, etta henki on juuttunut tietynlaiseen "helvetilliseen valitilaan", jossa se toistaa itseaan ja jotain "kuviota", joka sita jai vaivaamaan. Se on ikaankuin "itse itsensa vanki"...
Enkelit ovat sitten selkeasti enkeleita, eivatka ne koskaan ole ihmisia olleetkaan.
"Joka tapauksessa "henkimaailma" on ehkä jokin tila, joka aineellisesti ja energisesti on "heikompi" kuin tila, jossa me elämme, ja on siksi näkymättömissä."
Niin siis mina kasitan sen niin, etta henkimaailma on varahtelyltaan "kevyempaa"...ja jos sen haluaa aistia, pitaa itse osata "virittaa itsensa oikealle taajuudelle".
Henkimaailma on siis oikeastaan "tassa ja nyt", mutta eri taajuudella kuin mihin olemme tottuneet.
Olen aina halunnut uskoa henkimaailmaan. Tätä ajattelua tuki kerran kuulemani tekniikan (!) professorin luento, jossa professori kertoi ihmisen aistien rajallisuudesta. Että miten paljon näkömme pitäisi olla herkempi jotta näkisimme miten ääniaallot etenevät jne. Ympärillämme on ja tapahtuu paljon kaikkea mitä emme pysty normaalisti havainnoimaan. Tai ehkä jotkut pystyvät, tai jotkut tietyt paikat tuottavat näitä aistikokemuksia. Pidin tuosta ilmaisusta "virittäytyä oikealle taajuudelle". Tämä kaikki saa henkimaailman tuntumaan enemmänkin loogiselta kuin epäloogiselta. Mikä sitten saa ihmisen kieltämään tämän kaiken? Ehkä se on ihmiselle puolustautumiskeino, kaikki kun eivät kestä muuta todellisuutta kuin sen minkä koulussa oppii ja ikkunasta päivänpaisteella näkee.
"Olen aina halunnut uskoa henkimaailmaan. Tätä ajattelua tuki kerran kuulemani tekniikan (!) professorin luento, jossa professori kertoi ihmisen aistien rajallisuudesta. Että miten paljon näkömme pitäisi olla herkempi jotta näkisimme miten ääniaallot etenevät jne. Ympärillämme on ja tapahtuu paljon kaikkea mitä emme pysty normaalisti havainnoimaan."
Niin...esim. jo koirilla on terävämmät aistit kuin ihmisillä, eivätkähän ne ole mitään "paranormaaleja olentoja".:)
"Tai ehkä jotkut pystyvät, tai jotkut tietyt paikat tuottavat näitä aistikokemuksia."
Minulle on tainnut aikojen saatossa kehittyä sekä "kolmas silmä" että "kolmas korva"...:)
"Pidin tuosta ilmaisusta "virittäytyä oikealle taajuudelle"."
Niin minäkin, koska se on käytännössä koettu juttu.:)
"Tämä kaikki saa henkimaailman tuntumaan enemmänkin loogiselta kuin epäloogiselta. Mikä sitten saa ihmisen kieltämään tämän kaiken? Ehkä se on ihmiselle puolustautumiskeino, kaikki kun eivät kestä muuta todellisuutta kuin sen minkä koulussa oppii ja ikkunasta päivänpaisteella näkee."
Kaikki, mitä "normaali pulliainen", ei ymmärrä, sitä hän yleensä pelkää. Niinhän se aina on ollut. Ja "hyvä" puolustautumiskeino on aina ollut koko asian kieltäminen.
mitenkäniin henkiolennot eivät olisi täst maailmasta? nehän nimenomaan on 1 osa tätä maailmaa! jos tarkoitat sitä että eivät ole 3-ulotteisesta tilasta on eriasia.
pimeä energia ööö??? heikompaa mitä normaalisti aistii ööö? mitähän nuo tarkoittaa? jos jotain ei näe tai tunne, ei tee siitä heikompaa yhtään vaan yksinkertaisesti erilaista. mutta vahvaa sillä omalla alueellaan mikä sitten onkin milloinkin.
aisti hmm ei ole kyse aistista varmaankaan vaan vaihtoehto aistille. aisteja on tunto, kuulo, näkö, haju etc... se mikä tapahtuu yliaistillisissa asioissa ei ole enää aisti vaan jotain muuta. mutta ei viilata pilkkuja enempää :) vaikka ne tarkoittaakin eriasioita
sivusto jossa on asiaa paljonkin. kirjoitusvirheitäkin löytyy kun ei ole jaksanut sitä päivitellä yhtään.
http://users.kymp.net/dsl06132/
Eipä sinua voi ainakaan kirjoittajaksi kehua... Öö, se, että pimeä energia olisi heikompaa, ei ole oma keksintöni. Googletapa vaikka vähän tietoa asiasta niin näet. Ja nimenomaa kun puhun "tästä maailmasta", tarkoitan maailmaa jonka voimme aisteillamme todeta. Öö.
asia on hieman ristiriitainen. Olen tässä seurannut aihetta ja otan kantaa siihen:)
Toisesssa kohtaa sanot asian noin ja toisessa pyörrät näin, mutta kuitenkin asia viittaa siihen mikä on "noin" ö-ö-ö-ö-öööö
tiedätkö onko turun lähellä jotain paikkaa tai taloa jossa sanotaan kummittelevan?
Minä uskon siihen minkä voin tietämilläni aisteilla kokea. Ja jos siinä sit huijattiin niin ei sen väliä. Koska minä USKON siihen. Ei se nyt sen vaikeampaa ole. Mutta toki suon teille vapauden tehdä ja uskoa niinkuin haluatte.
Itse uskon aaveisiin, sillä olen kokenut monia sellaisia juttuja, joita ei voi loogisesti selittää... Olen kertonut niistä myös vanhemmilleni, mutta he vain nauroivat... Se tuntuu ihan oikeasti pahalta, sillä yliluonnollisia kokemuksia ei kukaan voi ymmärtää, ellei ole itse kokenut niitä. Enkä edes ihmettele, miksi jotkut eivät kerro omista kokemuksistaan ; heidät passitettaisiin hoitoon. Eli itsekään en voi niistä kertoa juuri kenellekään tuosta samaisesta syystä. En ymmärrä, mikseivät jotkut aikuiset voi myöntää yliluonnollisien asioiden olemassaolon. Joo joo, aaveet ovat fysikaallisesti mahdottomia blaablaa, mutta jos kokisi samoja asioita kuin minä, kyllä niihin uskoisi, ja HETI. Montako kertaa olette heränneet täysin naarmuisina, monenko hyllyltä maljakoita putoilee itsekseen, monenko verhotangot ovat tippuneet kahden huoneen ikkunoista samaan aikaan, monenko ovet ovat paiskaantuneet kiinni ja avautuneet sitten??? Uskokaa tai älkää, oma on asianne, mutta ihan vain tiedoksenne, saatan olla sairas, mutta henkimaailmaan uskon kaikesta huolimatta. Minua pelottaa aina, joka ilta, joka yö, AINA. Ja arvatkaa kenelle voin asiasta kertoa. Oikein, en kenellekään. Siksi on hyvä, että netti on keksitty. Tänne voi kiroittaa mitä tahansa, ilman, että henkilöllisyyteni paljastuisi. Ja huomatkaa, että jos ette näe jotakin, se ei tarkoita, ettei sitä olisi olemassa. Saatan kuulostaa lapselliselta, ja olenkin lapsi, mutta se ei tarkoita, että olen täysin tyhmä. Tiedän kyllä itse mitä koen, eikä ketkään aikuiset sitä koskaan pysty muuttamaan.
Aaveet joita ihmiset näkevät on lopulta hyvin yksinkertainen ilmiö ja helposti ymmärrettävä. aaveiden näkemiseen vaaditaan juuri oikeanlainen säätila havainnointipaikalla ja rajua salamointia muutaman tuhannenkilometrinpäässä avaruus toimii peilinä joka siirtää kuvan jonka salama heijastaa taivaalle toisellapuolen maapalloa. Tämän voi testata pienemmässä mittakaavassa syyspimeällä kun sumu leijuu noin 40 m. korkeudessa, kokeessa tarvitaan vähintään 1000 w valonheitin ja noin 80 cm leveä ja 180 cm korkea lasi silloin voi siirtää kuvan jostakin esineestä tai ihmisestä vajaan kilometrin kuva on valkoinen ja läpikuultava
En nyt pysynyt ihan kärryillä, mutta teoriassasi on perää ainakin se, että kummitushavainnot ja ukkonen liittyvät usein yhteen. Toisaalta vaaleat haamut ovat harvinaisia. Päiväsaikaan otetuissa kummituskuvissa haamu on tavallisesti tumma. Haamut näkyvät kuvissa vaaleampina kohtina yleensä vain pimeällä otetuissa kuvissa. Kirkaat (enkelimäiset) haamut ovat erittäin harvinaisia valokuvissa.