Tämä nyt vähän sivuaa alla olevia keskustelun aiheita,mutta älkää heti vetäkö hernettä nenään.
Minä en ole naimisissa. Olin toki; yli 15 vuotta. Alkuun molemmat käytiin töissä ja sitten jäin kotiin, koska niin päätettiin miehen työn takia. Erossa sitten tuli ilmi, että "olen ollut siivelläeläjä" jne. Koskihan se...Mutta aiheeseen: Mitä miehet pohjimmaltaan ajattelevat jos nainen on kotona ja hoitaa lapset itse. Tekeekö hän kunnon työtä, vai puhutaanko erotilanteessa; "minun rahoista, joita sinä vain kulutit".
Sitten toinen juttu: Onkohan mulla vääränlainen käsitys, mutta luulen, että me naiset ollaan jotenkin silleen kiltimpiä ja annetaan enempi anteeksi? Meitä voi kiusotella "levennestä" pepusta jne, mutta voikos miehen mahasta heittää kommentteja? Ilman, että toinen ottaa nokkiinsa.
Kun toisaalta mies "odottaa" naiselta selkärankaa ja lähes gangsterimaisia otteita, mutta sitten taas urputtaa, kun pullantuoksuinen "äiti-mamma" puuttuu?
Mitähän minä tässä yritän... Noh, päätelkää ite.
Ah, turvallista täällä on löpistä. Ei kukaan tule ehdottelemaan "pahoja" (kaan ;)
Minä en ole naimisissa. Olin toki; yli 15 vuotta. Alkuun molemmat käytiin töissä ja sitten jäin kotiin, koska niin päätettiin miehen työn takia. Erossa sitten tuli ilmi, että "olen ollut siivelläeläjä" jne. Koskihan se...Mutta aiheeseen: Mitä miehet pohjimmaltaan ajattelevat jos nainen on kotona ja hoitaa lapset itse. Tekeekö hän kunnon työtä, vai puhutaanko erotilanteessa; "minun rahoista, joita sinä vain kulutit".
Sitten toinen juttu: Onkohan mulla vääränlainen käsitys, mutta luulen, että me naiset ollaan jotenkin silleen kiltimpiä ja annetaan enempi anteeksi? Meitä voi kiusotella "levennestä" pepusta jne, mutta voikos miehen mahasta heittää kommentteja? Ilman, että toinen ottaa nokkiinsa.
Kun toisaalta mies "odottaa" naiselta selkärankaa ja lähes gangsterimaisia otteita, mutta sitten taas urputtaa, kun pullantuoksuinen "äiti-mamma" puuttuu?
Mitähän minä tässä yritän... Noh, päätelkää ite.
Ah, turvallista täällä on löpistä. Ei kukaan tule ehdottelemaan "pahoja" (kaan ;)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Meillä oli muinaissuomalainen työnjako.
Miehet metsällä tai sodassa, vaimot hoitivat talouden.
Vaimo jäi lasten kanssa kotiin ja asiat ohjautuivat automaattisesti siten, että hän hoiti kaiken talouteen ja rahaliikenteeseen liittyvän informoiden minua ainoastaan rakentamisen jälkeisessä tilanteessa: Yritäs ukko hommata jostain ylimääräistä ettei tarvitse siirtää laskujen maksua!
Raha-asioista ja lasten kasvatuksesta meillä ei koskaan ole ollut näkemyseroja.
Sittemmin kyllä palasi työelämään mutta ansiomme suhteet suunnilleen 4 : 1.
Yhteiset tilit ja luottokortit. Omaisuus puoliksi lukuunottamatta espanjan asuntoa. Notariaattimatkalla vaimon silmiin sattui joku ihana hamonen. Se siitä.
Henkilökohtaisuuksiin emme ole menneet koskaan. Olisi halpamaista.
Selkäranka. Sitä löytyy uskottavasti. Joskus ovat tavarat lennelleet.
Emme ole koskaan paneutuneet koko tasa-arvokysymykseen. Olemme erilaisia. Meillä on eri roolit. Arvostamme toisiamme ja otamme toistemme tarpeet huomioon.
Saattaa tuntua hymistelyltä mutta näin on.
Mainittakoon etten mennyt naimisiin suunnattoman rakkauden hurmion vallassa vaan lihallisten himojen ja yhdessä viihtymisen yhdistelmänä.
Tulin 60 osastolta kurkkaamaan. haitanneeko?
ja nainen vain kotona löhöilee, niin siinähän tulee mieleen, että tässä on hyväksikäyttöä. Tietysti jos
on kolmekin lasta, niin aika haipakkata on naisella.
Tuskin pääsee vessassa käymään. Mitäpä siinä muuta kuin taas kerran suosittelen levyseppä-hitsaajan kurssia, jos mies on jättänyt. Vielä ehdit todelliseen työhön mukaan.
Kyllä minä noita sun tuntoja ymmärrän. Ne sanat jota noissa tilateissa tulee sanottua ja kuultua jäävät soimaan pitkään koettuna epäoikeuden mukaisuuksian ja suurina pettymyksinä. Sanotaan sanoja jotka eivät pidä paikkaansa puolin eikä toisin. Minäkin koin (jouduin)tuon eron nyt jo aikaa sitten mutta en vieläkään ole siitä kaikkea unohtanut. Ei se minulle kivoja tuntoja tuonut silloin eikä vieläkään. Varmaan sua on kyllä kohdeltu kohtuuttomasti. Kotityö on yhtä arvokasta kuin mikä tahansa muutyö. Kotityöntekijä säästää perheenmenoja hyvin monellatapaa, hoitaa lapsia ja pitää kodin kunnossa valtaosiltaan jos toinen on työssä. Perheen menot olisivat aivan toisella, paljon kalliimmalla tasolla jos molemmat käyvät palkkatyössä. Tältä musta tuntuu ja ajattelen vaikka "Nuuskamuikkunen" olenkin. Positiivisia ajatuksia sinulle. Kyllä se päivä paistaa vielä...paljonkin.
Meillä muija oli kotona lasten kanssa 7 vuotta saamatta mistään penniäkään, paitsi silloiset lapsilisät.
Työkkäriin ei voinut ilmoittautua koska olisivat patistaneet töihin.
7:n vuoden jälkeen muija ilmoitti menevänsä marketin kassalle iltatöihin ilmoittaen minun olevan sitten se lasten päivä(ilta)hoito.
Kotona ollessa sidonnaisuus penskojen hoitoon ja henkilökontaktien vähäisyys sai mitan täyttymään.
Ymmärsin hyvin asian.
Positiivisena seurauksena olin paljon enemmän lasten kanssa kuin muuten olisin ollut.
Opetin ja organisoin kotityöt lasten kanssa siten, ettei muijan tarvinnut niistä kantaa huolta.
Päiväsaikaan hoiti rutiinit, lähti töihin klo 17.00:sta, minä tulin kotiin klo 16.00 jälkeen.
Lauantaisin muijan työaika klo 9.00 - 15.00.
Tuli siivottuun kotiin katettuun kahvipöytään jotta riitti mielenkiintoa ja energiaa lähempää seurusteluun.
En tiedä onko tällä vuodatuksella mitään tekemistä "tasa-arvokysymyksen" kanssa?
Emme ole siitä koskaan edes keskustelleet.
Minusta tämä on ihmisten ja sukupuolien väliseen eroon perustuvaa työnjakoa!!
Ps. Omaisuutemme on molempien nimissä, osakkeet ja rahasto-osuudet ovat minulla mutta meillä on keskinäinen testamentti vaikka käsittääkseni avio-oikeus jo takaisi muijan aseman!?