Onkohan mahdollista että tulevaisuudessa kehitetään luontainen lääke unensaantiin. Elimistöhän jotenkin tuottaa hormoneja/aineita, joilla nukahtaminen tapahtuu.
10v sitten oli englantilaisessa lehdessä artikkeli, missä kerrottiin aineesta joka kissoilla aikaansai luontaisen unen. Kissojen elimistö eritti juuri tuota ainetta ennen nukahtamista. Ilmeisesti aine ei toiminut ihmisillä.
Tutkijat sanovat että väsymys voidaa muutamassa vuodessa poistaa lääkkeillä ja ihminen tulee toimeen 3-4 tunnin unella (vertaa Provigil).
Onko uni liian monimutkainen tapahtuma ettei siihen voida kehittää täsmälääkettä?
10v sitten oli englantilaisessa lehdessä artikkeli, missä kerrottiin aineesta joka kissoilla aikaansai luontaisen unen. Kissojen elimistö eritti juuri tuota ainetta ennen nukahtamista. Ilmeisesti aine ei toiminut ihmisillä.
Tutkijat sanovat että väsymys voidaa muutamassa vuodessa poistaa lääkkeillä ja ihminen tulee toimeen 3-4 tunnin unella (vertaa Provigil).
Onko uni liian monimutkainen tapahtuma ettei siihen voida kehittää täsmälääkettä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Silloin kun ihminen nukahtaa, silloin tietoisuus katoaa ja tahdosta riippuvat liikkeet loppuvat. Jotain ei-aineellista meistä nukkumisen myötä poistuu. Ja tuo ei-aineellinen poistuu omaan maailmaansa saadakseen voimaa ja elvyttääkseen sitä mikä jää sänkyyn. Sen koemme aamulla herätessämme. Yöllä se välillä käy vain kääntämässä ruumiimme kylkeä. Jos joku tutkija selittää, että hän kohtapuoliin saa kehitetyksi aineen, joka vähentää unen tarvetta ja korvaa unen, olen saletti siitä, että kyse on samasta asiasta kuin ennen it-kuplan puhkeamista. Silloin sanottiin, että meillä on hieno idea, että siitä syntyy oikea sampo, ja rahaa tulee kuin aisaa, nyt on aika sijoittaa tulevaisuuteen. Todellisuudessa ei ollut enempää kuin suurisuinen it-nörtti, toimistopöytä ja sen ääressä nenärenkaalla varustettu tyttö vastaamassa puhelimeen ja yhtiön osakearvo hirmuinen määrä miljoonia. Mainitsemallasi tutkijalla ei ole vielä edes aavistusta unen merkityksestä. Ja jos ei ole moraalia, sitä aavistusta ei tule edes olemaan.
Toki ruumista voidaan piiskata pysymään käynnissä kuin piiskattua hevosta, mutta tietäähän sen miten siinä käy.
Tuota sielullista aspektia en tullut ajatelleeksi. Mutta katsopa seuraava, sci-fi:ä tai sitten ei.
http://www.tieteenkuvalehti.com/polopoly.jsp?d=157&a=1262
Pilleripurkista korotonta univelkaa
Valvominen aiheuttaa väsymystä, joka heikentää fyysistä ja psyykkistä suorituskykyä. Univajeen haittoja on nyt todettu voitavan vähentää
modafiniili-nimisellä lääkeaineella, joka lisää vireyttä lähes ilman haittavaikutuksia.
Teksti: Stine Overbye
Valvomispilleri voi kuulostaa scifi-jutulta, mutta se on jo nyt täyttä totta. Yhdysvaltojen lääkintäviranomaiset myönsivat 1999 myyntiluvan narkolepsian eli nukahtelusairauden hoitoon tarkoitetulle lääkkeelle, Provigilille. Sen vaikuttava aine modafiniili vähentää terveillä ihmisillä unentarvetta, mikä saattaa houkutella väärinkäyttöön.
Kliinisissä kokeissa modafiniilin on todettu pitävän ihmisen hereillä useita vuorokausia peräjälkeen ilman, että hänen aistitoimintonsa heikkenevät huomattavasti. Modafiniililla on hoidettu narkolepsian lisäksi menestyksellisesti vuorotyön tai epäsäännöllisten työaikojen vuoksi unihäiriöistä ja -vajeesta kärsiviä.
Modafiniili helpottaa narkolepsian oireita. Narkolepsiaa sairastavan potilaan vireystila vaihtelee epänormaalisti: hän nukahtelee valveilla ollessaan ja heräilee nukkuessaan. Narkolepsiapotilaat saattavat nukahtaa yllättäen esimerkiksi kesken ruokailun. Nukahtaminen on yleensä hetkellistä ja virkistää potilasta. Suomessa narkolepsiaa sairastaa noin 0,025 prosenttia väestöstä, ts.
narkoleptikkoja on 5001000. Diagnooseja on tehty parisensataa. Sairaus voi alkaa jo lapsuudessa, mutta yleensä se puhkeaa nuoruudessa tai varhaisessa aikuisiässä.
Modafiniili vähentää narkoleptikkojen päiväväsymystä jokseenkin ilman haitallisia sivuvaikutuksia. Se ei vie yöunia, eikä sen ole huomattu aiheuttavan riippuvuutta jatkuvasti käytettynäkään. Modafiniili ei paranna narkolepsiaa jonka syytä ei tunneta mutta kohentaa sitä sairastavien elämänlaatua lisäämällä vireyttä ja vähentämällä nukahtelua.
Modafiniilia Provigil-kauppanimellä Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa markkinoiva lääketehdas Cephalon on jatkanut kliinisiä kokeita. Tutkimusten tavoitteena on ollut selvittää, voitaisiinko tuotteella hoitaa muitakin sairauksia kuin narkolepsiaa. Tähänastiset tulokset osoittavat, että modafiniili saattaa helpottaa MS-tautiin liittyvää väsymystä ja lievittää tietyntyyppisestä tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivien lasten oireita.
Joka viides nukkuu huonosti
Fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä ja vireyttä ylläpitävälle lääkkeelle on helppoa ennustaa melkoista kysyntää. Eriasteiset unihäiriöt vaivaavat noin viidesosaa länsimaiden aikuisväestöstä. Suomalaisista noin viisi prosenttia kärsii jatkuvasta unettomuudesta ja 34 prosenttia vakavasta päiväväsymyksestä, jonka syynä on usein unenaikaisista hengityskatkoksista johtuva uniapneaoireyhtymä.
Uni-valverytmin häiriintyminen aiheuttaa päiväväsymystä ja epänormaalia vireystilan vaihtelua. Esimerkiksi vuorotyö, epäsäännölliset työajat ja matkustaminen useiden aikavyöhykkeiden yli eli ns. aikaerorasitus altistavat uni-valverytmin häiriöille. Univajeesta johtuva väsymys mm. laskee työtehoa, lisää onnettomuusalttiutta ja pahimmassa tapauksessa invalidisoi. Vakava unihäiriö on nykyään yhä yleisempi työkyvyttömyyden syy.
Modafiniilin todettiin vähentävän huomattavasti päiväväsymystä ja parantavan keskittymiskykyä tutkimuksessa, johon osallistui 209 yhdysvaltalaista vuorotyöläistä. Toisen, armeijan henkilökunnan keskuudessa tehdyn testin mukaan modafiniilia saaneet selvisivät nukkumatta neljä vuorokautta ilman, että heidän henkinen suorituskykynsä heikkeni.
Pilleripurkista korotonta univelkaa
Valvominen aiheuttaa väsymystä, joka heikentää fyysistä ja psyykkistä suorituskykyä. Univajeen haittoja on nyt todettu voitavan vähentää
modafiniili-nimisellä lääkeaineella, joka lisää vireyttä lähes ilman haittavaikutuksia.
Vuonna 2000 modafiniilin vaikutusta henkisiin kykyihin selvitettiin yhdysvaltalaisilla helikopterilentäjillä. Heidän havaittiin pystyvän valvomaan useita 40 tunnin jaksoja nukkumalla välillä vain kahdeksan tuntia. Modafiniilia saaneet lentäjät suoriutuivat ajankohdasta riippumatta vaativista lentosimulaattoritehtävistä, kun taas vertailuryhmän jäsenet takeltelivat niinkin helpoissa asioissa kuin määrätyn lentokorkeuden ja -asennon säilyttämisessä valvottuaan huomattavasti tavallista pitempään.
Modafiniili salpaa ajastimen
Vaikka modafiniilista on saatu käyttökokemuksia jo vuosien ajan, sen toimintatapaa ei vieläkään osata selittää kaikkia yksityiskohtia myöten. Se ilmeisesti vaikuttaa vain otsalohkoon, jossa on ihmisen biologiseen kelloon eli tiettyjen elintoimintojen vuorokausirytmiä säätelevään ajastimeen liittyviä rakenteita.
Modafiniili pysäyttää tilapäisesti biologisen kellon. Kun aine lakkaa vaikuttamasta, vuorokausirytmi palaa ennalleen. Toisin sanoen lääke antaa mahdollisuuden hankkia univelkaa ilman, että ihmisen täytyy korvata syntynyt vaje korkojen kera, toisin kuin esimerkiksi amfetamiinia käytettäessä. Modafiniililla ei ole myöskään todettu olevan kovin vakavia sivuvaikutuksia. Toisille se aiheuttaa matkapahoinvoinnin kaltaisia tuntemuksia, toisille päänsärkyä. Modafiniilin pitkäaikaisvaikutuksia ei kuitenkaan vielä tunneta. Vielä ei siis tiedetä, voiko ainetta käyttää toistuvasti ilman, että se sekoittaa normaalin uni-valverytmin.
Useimmat nukkuvat 68 tuntia
Uni on aivotoiminnan tila, jossa yhteys ympäristöön katkeaa ja keho lepää. Itse aivot eivät tosin ole levossa, sillä ne toimivat aika ajoin hyvinkin aktiivisesti ihmisen nukkuessa. Normaalin häiriöttömän yölevon aikana vaihtelevat erilaiset unijaksot, joilla on erilaisia, osittain vielä huonosti tunnettuja tehtäviä.
Unentarve on yksilöllinen. Valtaosa ihmisistä nukkuu 68 tuntia vuorokaudessa. Selvästi pienempi joukko tulee toimeen 45 tunnin unilla tai vaatii yli 10 tunnin yöunet tunteakseen itsensä levänneeksi. Yleensä vain lapset ja vanhukset tarvitsevat myös päiväunet. Unentarpeen on havaittu lisääntyvän valvomisen seurauksena niin, että mitä kauemmin nukkumista on lykätty, sitä pitempään on nukuttava yhtäjaksoisesti, jotta virkistyy. Jos ei saa riittävästi unta, elimistön toiminnassa tapahtuu haitallisia muutoksia, mm. muisti, keskittymiskyky ja immuunijärjestelmä heikkenevät.
Etenkin normaalin yölevon noin kaksi tuntia kestäviä unijaksoja, syvää unta ja REM- eli vilkeunta, pidetään merkittävinä. Vilkeunen aikana nähdään unia ja käsitellään päivän tapahtumia ja tunteita, kun taas syvään uneen vaipuneessa elimistössä muodostuu solujen kasvua
ja erilaistumista sääteleviä hormonin
kaltaisia kasvutekijöitä. Jos syvän unen määrä jää toistuvasti liian vähäiseksi, esimerkiksi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin tai saada luunmurtumia tai lihaskudosvaurioita kohoaa.
Vaikka modafiniili on ensisijaisesti narkolepsian hoitoon tarkoitettu lääkeaine, sitä voidaan käyttää myös terveiden ihmisten työvireen tai elämäntavan ylläpitämiseen. Tästä on jo merkkejä Yhdysvalloissa, jossa tutkimusten mukaan yli 39 tunnin työviikkoa tekee peräti
kolme neljästä työntekijästä, kun taas esimerkiksi Suomessa vain joka kolmas. Provigil-reseptejä on kirjoitettu selvästi väärin perustein, sillä yksistään vuonna 2000 lääkettä määrättiin Yhdysvalloissa yli miljoona kertaa, vaikka narkolepsiaa sairastavien kokonaismääräksi on arvioitu 125 000250 000 ja heistäkin suuri
osa on diagnosoimatta. Todennäköisesti Provigilia saaneiden joukossa on ihmisiä, joilla ei muka ole aikaa nukkua tavalliseen tapaan työkiireiden vuoksi.
Modafiniilin käyttöä muuhun tarkoitukseen kuin unihäiriöistä johtuvan väsymyksen hoitoon voidaan tuskin estää kokonaan. Vireyslääkkeelle voi nopeasti syntyä pimeät markkinat samaan tapaan kuin huumaaville aineille.
Valmisteen suosiota lisää varmasti myös se, että sen ei tiedetä aiheuttavan riippuvuutta eikä häiritsevän normaalia uni-valverytmiä. Sivuvaikutusten vähäisyys saattaa houkutella satunnaiskäyttöön esimerkiksi silloin, kun työtehtävät uhkaavat kasautua.
Yöunista aletaan tinkiä?
Tietyt erityisryhmät voisivat hyötyä turvallisesti vireystilaa ylläpitävästä aineesta. Esimerkiksi suuronnettomuuden jälkeen niin pelastajat, hoitajat kuin itse uhritkin uupuvat ennen pitkää. Lopputuloksen kannalta on usein ratkaisevaa, miten kauan ihmiset jaksavat valvoa. Tällaisissa tilanteissa voi olla perusteltua turvautua unentarvetta vähentävään lääkkeeseen.
Modafiniili voi aiheuttaa eettisiä ongelmia. Jos sen avulla jaksaa tehdä töitä monta vuorokautta nukkumatta, kysymyksessä ei ole vain henkilökohtainen vaan myös yhteiskunnallinen asia. Työtehon keinotekoiseen ylläpitämiseen on otettava kantaa jo ennen kuin tapa yleistyy, jotta työntekijät ja -antajat pelaavat samoilla säännöillä. Tuskin on edes tavoiteltavaa, että uni korvataan kemiallisella virkeydellä vain siksi, että olisi enemmän aikaa olla töissä tai juhlimassa.
Viitteesi oli mielenkiintoinen. Se kertoi mitä nykyään puuhataan. Epäilen kuitenkin sen yrityksen jatkuvuutta. Taidan tässä olla samoilla linjoilla kanssasi. Viittasit onnettomuuksiin ja esim. siinä tilanteessa tarvittavaan valvomiseen. Tähän tarkoitukseen taisi jo saksalaisilla sotilailla olla viime sodassa omat pillerinsä, jonka kanssa pystyivät valvomaan. Mutta se oli valvomista, joka synnytti lopulta oikeaa univelkaa.
Joskus onnettomuuksissa pahoin loukkaantuneet vaivutetaan keinotekoiseen koomaan. Kokemuksen mukaan silloin parantuminen voi olla parempaa kuin normaalissa valve-uni-rytmissä. Tietoisuutemme ylläpitäminen syö elämänvoimia, niitä jotka ylläpitävät, korjaavat ja huoltavat elimiämme. Siksi valvominen rapauttaa fyysistä, jonka pitää saada huoltonsa ja uudistumisensa. Siinä fyysisen ja ei-fyysisen polariteetti. Kun tietoisuus sammutetaan, silloin kaikki tuo elinvoima on käytettävissä fyysisen huoltoon ja silloin tuo ei-aineellinen osa ihmisestä, joka ei kuulu tähän maailmaan, poistuu seurapiiriin, josta ovat peräisin elimistömme nerokas rakenne ja voimat. Sieltä käsin saadaan vaurioituneeseen ruumiiseen välitettyä parannusta. Tämän kaiken korvaaminen pillerillä kuullostaa minun korvissani aivan samalta, kuin kaupparatsu tulisi tarjoamaan proauto-pilleriä väittäen, että kun tämän laitat polttoaineen sekaan, koskaan ei sinun tarvitse enää huoltaa jakopään hihnoja, ladata akkua tai vaihtaa renkaita jne.
Tainnuttavan unilääkkeen voi hätätilanteessa ymmärtää, jos ei osaa saattaa elimistöään niin terveeseen tilaan, että se saa luomu-unen. Nukkumisen korvaavaa pilleriä en voi mieltää oikeasti toimivaksi, se on feikki.
Vai että nukkuu vuorokaudessa 68 tuntia. Se on aika hyvin jo se.