Rakkauden puu

Rakkauden puu

Pieni taimi alkoi kasvaa.
Se kasvoi ja kasvoi, vastoinkäymisistä
huolimatta.
Kovat ajat kiduttivat sen juuria, ja
se oli jo kaatumisen uhalla.
Kun taimesta oli tullut pieni puu, se
huomasi maailman.
Ei ole luottamusta,
ei ole hyvää eikä pahaa.
Silti se puski eteenpäin, kohti taivasta.
Pian tuli lämmin tuuli.
Siitä tuli kirsikkapuun ystävä.
Ystävä, johon se uskalsi luottaa,
ystävä, jolle se pystyi kertoa tunteistaan,
ystävä, joka lämmitti aina lämpimällä otteella.
Tuli kuitenkin aurinko pilvien takaa.
Tuuli siirtyi aurinkoa kohden lähemmäksi ja lähemmäksi.
Auringosta tuuli sai lisää lämpöä ja hymyä.
Ystävä, johon puu oli jo kiintynyt, lähti
korkeammalle ja korkeammalle.
Kirsikkapuu ei ylettynyt enää niin korkealle.
Se vain näki, kuinka tuuli oli onnellisena auringon kanssa, ja säteet lämmittivät tuulta,
ja tuuli viihdytti aurinkoa ilmalennoillansa.
Miten sitten käy, kun tulee syksy?
Miten sitten käy, kun kirsikkapuu menettää kukkansa?
Miten sitten käy, kun tulee talvi, ja puun juuret ovat taasen koetuksella?
Tuletko tuuleni takaisin?
Oletko taas enemmän kuin ystävä minulle?
Tule tuuleni takaisin, kaipaan syliäsi, kaipaan
sanojasi, kaipaan turvaasi, luottamustasi.
Vai menetinkö ainoan tuuleni ikiajoiksi auringolle?
1156
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Ei menetetä vanhoja eikä uusia ystäviä, pidetään niistä kaikista kiinni.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


-sad_moon- kirjoitti:

Rakkauden puu

Pieni taimi alkoi kasvaa.
Se kasvoi ja kasvoi, vastoinkäymisistä
huolimatta.
Kovat ajat kiduttivat sen juuria, ja
se oli jo kaatumisen uhalla.
Kun taimesta oli tullut pieni puu, se
huomasi maailman.
Ei ole luottamusta,
ei ole hyvää eikä pahaa.
Silti se puski eteenpäin, kohti taivasta.
Pian tuli lämmin tuuli.
Siitä tuli kirsikkapuun ystävä.
Ystävä, johon se uskalsi luottaa,
ystävä, jolle se pystyi kertoa tunteistaan,
ystävä, joka lämmitti aina lämpimällä otteella.
Tuli kuitenkin aurinko pilvien takaa.
Tuuli siirtyi aurinkoa kohden lähemmäksi ja lähemmäksi.
Auringosta tuuli sai lisää lämpöä ja hymyä.
Ystävä, johon puu oli jo kiintynyt, lähti
korkeammalle ja korkeammalle.
Kirsikkapuu ei ylettynyt enää niin korkealle.
Se vain näki, kuinka tuuli oli onnellisena auringon kanssa, ja säteet lämmittivät tuulta,
ja tuuli viihdytti aurinkoa ilmalennoillansa.
Miten sitten käy, kun tulee syksy?
Miten sitten käy, kun kirsikkapuu menettää kukkansa?
Miten sitten käy, kun tulee talvi, ja puun juuret ovat taasen koetuksella?
Tuletko tuuleni takaisin?
Oletko taas enemmän kuin ystävä minulle?
Tule tuuleni takaisin, kaipaan syliäsi, kaipaan
sanojasi, kaipaan turvaasi, luottamustasi.
Vai menetinkö ainoan tuuleni ikiajoiksi auringolle?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu